lauantai 3. tammikuuta 2015

Joululakana


Joulutilkkutäkki


Vierashuone alakerrassa hiljeni tänään. Haikeana oikaisin sohvalle hetkeksi mietiskelemään näkymiä uudesta näkökulmasta ikivanhan mummin tekemän tikkitäkin alle. 

Mietin, mistä erityisesti pidän, mitä säilyttäisin? Paneelikatto on kaunis, alkuperäinen lautalattia samaten ja salista siirretyt pariovet vertaansa vailla. Kulahtaneet tapetit ovat jo kauan odottaneet päivitystä, mutta niiden aika ei ole vielä tullut. Sydänboordilla piristimme seiniä kymmenisen vuotta sitten. 

Perintöpuolapuut lapsuudenkodistani ovat vertaansa vailla sekä kuntoilukäytössä että elämää nähneenä sisustuselementtinä. Appiukon peruja on Suomi -kaappi, jossa hän on aikoinaan säilyttänyt vakuutusasiakirjoja. Nykyisin se toimii matkamuistokaappina, johon säilömme kartat sun muut reissuista mukaan tarttuneet tarpeelliset prosyyrit. Lautapelipinot hyllyllä ovat meidän perintömme tuleville sukupolville. Pienet lasipallot pikkukuusessa toivottavasti kulkevat pitkän taipaleen mukanamme.





Huonejärjestyksemme on muuttunut aina tilanteen ja tarpeen mukaan. Viime aikoina olen pyöritellyt mielessäni makuuhuoneen muuttoa takaisin alakertaan, mutta yläkerran soppemme on niin mieluinen, että taidamme kuitenkin pysyä visusti siellä hyvien unien valtakunnassa. 






Muistelinkin tänään juuri sitä, kuinka monena vuonna joulun välipäivinä olemme innostuneet johonkin remonttipuuhaan joko isompaan tai pienempään. Kerran purettiin yläkerrassa väliseinä ja toisella kertaa revimme tämän samaisen alakerran huoneen lautalattian esille korkkimaton alta. 

Pääsiäisen pyhiinkin sijoittuu hauskoja muistoja ja hiihtolomallakin on tullut "vähän" kurkistettua milloin mitäkin. Meille taitaa olla mahdottomuus olla vain ja möllötellä. Toisaalta tällainen elämänmuoto edellyttääkin toimeliasta otetta elämään. Polttopuut eivät osaa itse kävellä eikä kompostiastiakaan tyhjene itsestään. Imurikin on ihan tavallinen, kävelytettävä malli.

Lakanapyykkiä olisi läjäpäin, mutta kyllä tuo täkin alle käpertyminen hyvän kirjan kanssa on myös aika ajoin houkuttelevaa. Valinnanvaraa oman rauhan etsijälle riittää. Sen huomasin tänään, kun leikin vierasta Villa Iiriksessä. Saatoin siis unohtaa arjen askareet ja keskittyä nautiskeluun. Cluedo jännittävine käänteineen, mokailuineni ja naurun remahduksineen väritti tätä lauantai-iltaa. Tai siis onko tänään lauantai... Merkki lomaolosta, kun menee päivissä sekaisin. Hyvä niin!

Loistavia tähtihetkiä tähän vuoteen sinullekin tähtilukijani! 
Tuija, joka joulunaikaan tuikku, valo pimeyteen





         Kiitos vierailustasi! Tervetuloa uudelleen!

12 kommenttia:

  1. Ihanat pariovet! Kauniita kuvia ja kivoja mietteitä. Mukavaa alkanutta vuotta, Tuija!

    VastaaPoista
  2. Pariovet ovat ihania. Olen iloinen, että niitä on muuallakin kodissamme. Parvekkeen ovet on kunnostettava kevään tullen. Hyvää vuotta 2015 Satu!

    VastaaPoista
  3. Sain helposti fiiliksestä kiinni, jonka toit kauniiden kuvien ja tekstisi myötä! Oikein leppoisaa olotilaa, kunnes arki ja aherrus taas alkavat! Ja Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2015, mukana kuljen tänäkin vuonna! (@mummis_house)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iltaa! Mukava kuulla, että kuljet mukana. Hyvää matkaa vuodelle 2015! Villis!

      Poista
  4. Voi että kun teillä on kaunis, kodikas ja tunnelmallinen koti! Kunpa saisin hitusen tuota vanhan talon tunnelmaa meillekin...!
    Ihailin aiempia kuvia ja kirjoituksia, ja tosiaan tuo teidän yläkerran kammari on kyllä aivan ihana! Voin hyvin kuvitella kun sade ropisee kattoon... :)
    Mukavaa vuoden ja viikon alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanasi lämmittävät mieltä. Koti on sydämen asia koko perheellemme. Yläkerrassa pysymme. Kohtahan on taas kevät ja muutamme kesäkamariimme pihan toiselle puolelle. Siellä odottaa samanlainen, hyväksi todettu vuode ja mummolatyyliset tapetoidut seinät. Vaihtelu virkistää! Hyvää tammikuun ensimmäistä viikkoa Minttu!

      Poista
  5. Ihanan näköinen tuo kuivettunut kuusen käppyrä jouluisena koristeena. Tuollaisen voisi itsekin laittaa joskus esille, ei tarvitsisi ainakaan huolehtia sen hengissä pysymysestä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, se oli pakko "pelastaa" pihalta esille. Se toimii varmasti ensi vuonnakin, jos laittaa hellästi säilöön. Eipähän ole huolta kastelusta. Onneksi ilmestyi edes joku, joka ymmärtää tällaisen päälle. Kiitos Ilona!

      Poista
    2. Ilona, tällaisen saat meiltä, jos haluat. Palataan asiaan. ;)

      Poista
  6. Taisin katsella näitä jo Instagramissa ja hiukan huokailla päälle. Voisin laittaa itsekin pitkäkseni tuollaiseen huoneeseen. Kaksi joulukuusta on aivan piste iin päälle...

    VastaaPoista
  7. Kolmas kuusi valoineen verannalla ja pihakuuset lisäksi. Ensi jouluksi suunnitelmia vielä uusiin valoihin. Nyt jo raahasin marraskuussa pikkukuistin portaallekin oman kuusosen nököttämään, mutta siellä se on samassa paikassa edelleen ilman valoja. Terveisin kuusiin hurahtanut, tuikku

    VastaaPoista