perjantai 29. joulukuuta 2017

Joulun aikaa





























Lempipaikkani joulun aikaan oli tuo sohvan nurkka kuusen katveessa kirjaan uppoutuen. Cathy Kelly tempaisi minut taas kerran tarinansa mukaan sellaisella vauhdilla, että hyvä kun maltoin jättää käsistäni edes illan tullen tai tarkemmin ottaen yön hiljaisuuden saapuessa näille main puolilta öin. Parasta joulussa on uuden kirjan tuoksu ja tunnelma! Sekä koko perhe saman katon alla... <3 kukin omissa lempipuuhissaan. Palapelimaailman Disney Christmas 1000 palan hauska kokonaisuus on tehty ja jo purettukin laatikkoon ensi jouluun. Nostalginen kuva kaikkine tuttuine hahmoineen oli kiva, laadukas koottava. Ravensburger tekee kunnon palaset, joita ei joudu arpomaan sopiiko vai ei. Toinen palapeli-ihanuus odottaa aloittamista. Kunhan saan pari postausta kirjoitettua niin siirrän taas tietokoneen syrjään ja annan 1000 palan vallata koko Love -pöytäni. 






Joulu tuli, kun talo täyttyi iloisesta naurusta ja siskosten hupaisista yhteisistä puuhista. Enkelikellon kilinä siivitti joulun tunnelmiin. Taistelin väsymystä vastaan ja sain kuin sainkin aikaiseksi uunituoretta limppua joulupuuropöytään kiitos apurini Kitchen aidin. Ihmettelinkin, miten aikoinaan jaksoin vääntää isoa taikinaa käsin. Tosin se oli hauskaa. Nykyisin taidan olla mukavuudenhaluisempi ja järkevämpi  tai sekä että. Spotifyn Christmas Jazz -kanava on juuri passeli minun makuuni taustamusiikiksi. 

On se onni, että aloitamme jouluttelun ajoissa niin juuri pahimmoilleen minuun iskenyt karseaakin karseampi räkätauti ei täysin sotkenut valmisteluja. Kuumehoureissa meinasi kyllä epäusko iskeä, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja jokaisen osuus kokonaisuudessa on merkittävä. Hyvä me!

Tämä taisi olla ensimmäinen joulu, kun osasin itsekin ottaa todella rennosti. Hipsin yläkertaan, kun tuli joulupäivällisen laittamisen aika. Palasin freesinä pikkunokosten ja meikkipussin taikatuotteiden kaunistama. Illansuun ulkoilu takapihan metsikössä katajanoksia hakiessa taisi olla myös virkistyneen olemuksen salaisuus.Yllätin perheen kahden viikon "räjähtänytnuttura" -tyylikauden muutoksella punahuuliseen rouvasihmiseen korkkarit jalassa ruususukkiksissa ja lempitunikassa, joka on täynnä Samoksen aurinkoa. Kiitos ystäväni Eva!

Tätä alimman kuvan näkymää en väsy katselemaan. Halihetkiä on vietetty sen äärellä yhden jos toisen kanssa. Lääkärin määräys oli ottaa rauhassa eikä hössöttää ja toden totta olen ollut kuuliainen ja noudattanut annettua ohjetta. Lisäksi olen tehostanut hevoskuuria sarvikuonolla  ja piparjuuritahnalla sekä pitkän pitkillä unilla. 

Tällaisissa tunnelmissa matkaan kohti vuoden vaihdetta, kiitollisena ihanaakin ihanammasta perheestämme sekä toimeliaisuusgeenin perineistä tyttäristämme! 

Parasta joulussa -lista on pitkä. Saunominen kynttilän valossa kuuluu siihen. Miten sinun joulun aikasi sujui? Ilomielin luen kommenttejanne ja vielä mieluisampaa on niihin vastaaminen. Sauna odottaa valmiina eli hei vaan ja kuulumisiin! 

                                            <3 tuikku







2 kommenttia:

  1. Ihana postaus Tuija!<3 Maalaat niin kauniin kuvan joulustanne.<3 Ihanaa, että sitä oppii hiljalleen hieman hölläämään ja olemaan armollisempi niin itselle kuin läheisillekin.:)
    Meidän joulu oli täysin erilainen kuin mikään joulu ennen tätä. Kaikki yhdessä, sehän se on tärkeintä! Tosin epäilemättä edessä on joskus vielä jouluja, joilloin lapset ehkä ovat viettämässä omalaistaan joulua, mutta nautitaan nyt näistä, mitä on.<3

    Onnea ja iloa, aurinkoista vuotta 2018 Tuija!<3

    VastaaPoista
  2. Kiitos Taina! Kommenttisi sai hymyn huulille. Taitaa olla paranemisen merkki, kun blogisuonikin alkoi sykkiä. Teidän joulunne kuulosti mukavalta. Jos joskus tulee tilanne, että tyttäret viettävät joulua muissa maisemissa niin silloin mekin todennäköisesti rakennamme täysin uudenlaisen joulun vieton jossakin aurinkoisessa paikassa. Kohta vuosi vaihtuu ja vuosikatsaus pitää vielä viimeistellä. Onnellista uutta vuotta blogiystäväni! Terveisin Tuija

    VastaaPoista