Vuosi 2017 kuvakimarana

Tammikuu

Koti meidän -verstaalla ahkeroi  taitava, luova ihminen, joka saa ideansa valmiiksi tuotteeksi asti toisin kuin minä "estetiikka ennen kaikkea" -visiönääri, joka ei saa ompeluksiaan alulle ennen kuin on "vähän" järjestellyt nyssäköitä ja varastoja. 

Tähän tulee tulevana vuonna muutos! Karsin kaiken turhan, jonnin joutavan häiritsemästä inspiroitumistani. Peukut pystyyn, että löydän kadoksissa olleen ompeluvireeni takaisin. Tytöille pienenä ompelin takit, mekot, uima-asut, tonttupuvut ja prinsessa-asut. Itselleni tein viimeksi Wetterhoffin aikana omaperäisiä asukokonaisuuksia päähineistä alkaen. Minun on hankala löytää kaupoista mieluisia itseni oloisia vaatteita eli tavoitteeni on ommella mekko poikineen. Olen tunikatyylisten mekkojen ystävä ja sukkahousufriikki. Legginsitkin käyvät, jos ne ovat kauniit ja asukokonaisuuksiini sopivat. Näillä eväin kohti virkistäviä tuulehduksia! Hyviä kangaskauppavinkkejä otan ilomielin vastaan. 

Helmikuu

Muistatko, kuinka vuosi sitten pikkujoulun aikaan aloitimme alakerran "salongin" kunnostuksen? Tavoitteena jouluksi valmista oli tiukka, paitsi, jos ei mainita mille joululle. ;)  Tänä vuonna nautimme kaikki suunnattomasti uudistuneesta tv -huoneesta, jossa oli hauska heittäytyä Netflixin tai Viaplayn maailmoihin. Upouusi valokuituyhteys on lunastunut paikkansa sydämessämme. Blogin päivityskin sujuu sukkelasti kuvien latautuessa alta aikayksikön. 

Maaliskuu

Huhtikuu

Kevään korvalla kaipasin aurinkoa, lämpöä ja yritin keskittyä hetkeen. Ainutlaatuista aikaa... 

Toukokuu

Kesäkuu

Kesä alkoi juhlilla, joiden jälkeen oli ihana nauttia siististä kodista ja herkuista. Kodin juhlien jälkeisessä rauhassa leikki: vieraana Villa Iiriksessä on mukava. Tuo on muutoinkin oiva konsti katsoa elinikäistä työsarkaa toisenlaisesta näkökulmasta. Toiveikkaan innostuneena on helpompi tarttua toimeen, kun on sen aika.

Näkökulmakysymys: Ikkunaremontti vai kaunis kesäinen pelargoniaikkuna

Samos in my mind

Kävimme ties monennenko kerran tuulettamassa itseämme Samoksen saarella. Tänä vuonna oli vuorossa meidän kahden juhlamatka #tuijalauri2017. Rakastuin Drakein vuoristokylään ja sinne johtaneeseen huikeaan reittiin, vaikka jännittikin kurvailla serpentiiniteitä kohti korkeuksia tai oikeastaan laskeutuminen se vasta ottikin vatsan pohjasta. 

Kodistamme ja lemmikkivanhuksistamme piti hyvää huolta uunituore yliopisto-opiskelijamme. Mikäpä oli nautiskellessa Suomen suvesta, kun palasimme kotimaisemiin. 

Heinäkuu

Elokuu

Turku on opiskelijakaupunki vailla vertaa.

Kihlalahjataulumme pääsi uuteen ympäristöön.

Syksyn tullen saattelimme lemmikkimme autuaammille metsästysmaille, mikä vei mielen yllättävän apeaksi. Hiljainen koti oli outo, vaikka toisaalta kasvattava kokemus. Uudessa elämänvaiheessa on enemmän hyviä kuin surkeita puolia. 

Ajatuksissani palasin monen monituista kertaa viimevuotiseen huimaan onnenkantamoiseen, kun Kokkari kutsui minut kuvausmatkalle syyskesän lempeään lämpöön. Voimaannuin seikkailustani ihan hurjan mahtavalla tavalla. Seikkailujemme seurauksena perustin yli vuosi sitten Samos in my mind -blogin, joka päivittyy fiiliksen mukaan.

Syyskuu

Lokakuussa saimme viettää laatuaikaa vanhimman tyttäremme viettäessä viimeisiä vapaita hetkiään kotikodin metsissä ennen uuden uran aloitusta. Retkien saaliista on nautittavaksi vielä pitkään.

Lokakuu

Marraskuussa maalaismaisema oli hämärä, kurainen ja pimeä, ankeakin, mutta sisällä oli tunnelmallista. Virittäydyimme joulun aikaan, joka on valoisa, hyvän mielen juhla perheellemme.

Marraskuu

Vuosi on ollut täynnä tunteiden kirjoa. On iloittu, jännitetty, odotettu, petytty, riemuittu, surtu ja yllätytty. Kokonaisuutena ottaen uskomaton vuosi. Olen kokenut väsymystä ja riittämättömyyttä, mutta olen myös osannut olla armollinen itseäni kohtaan ja malttanut odottaa oikeaa ajoitusta, milloin millekin. 

Joulukuu



Joulun alla talvipäivänseisaus käänsi talven kohti keveämpää puoliskoa. Valon määrä lisääntyy päivittäin, mikä sopii minulle mainiosti. Maaretan ja Kristan Hyvän mielen kortit ovat kulkeneet matkassani jo toista vuotta ja niiden tuoma ilo on vailla vertaa. Joka-aamuinen hetki omissa mietteissä antaa päivälle loistavan alun. Aamun tunnelmat määrittävät päivän olotilaa selkeästi. Siitäpä syystä panostan rauhaan, harmoniaan ja voimaannuttaviin valokuviin.

Järkytyin, miten paljon harvemmin olen kuluneena vuotena kirjoittanut postauksia tänne Koti meidän -blogiin. Käväisipä mielessäni blogitaukokin, mutta paras on, että jatkan supermukavaa harrastustani. Bloggerin laskurin mukaan tämä pieni postaus oli yksi vuoden suosituimmista, jos arvontapostauksia ei oteta lukuun. Niillä on aina aivan omaa laatua tavoitteleva suosio.

Instagram on minulle mieluinen kanava, koska lukemattomat taidokkaat kuvat ovat antoisia ja innostavia. Tuo marraskuussa pikasiivouksen lomassa nappaamani portaikkokuva on ollut koko vuoden suosituin omalla tililläni. Hassua, että usein pikainen räpsy on erityislaatuinen ja onnistuneempi kuin harkittu laukaisu. Sama koskee Samos in my mind -tilini kuvia, joista saamani palaute kannustaa jatkamaan päivittäistä kuvakertomusta. On iso ilo lukea, että välimerelliset kuvani tuovat iloa seuraajilleni, joiden lukumäärä kasvaa kohisten.

Vuosi 2017 painuu mieliimme monestakin syystä. Joulu oli yllättäin luminen taikatalven lumoava versio, josta nautimme kaikki. Uusi vuosi tulee olemaan kirkas, valloittava helmi kaikkien kuluneiden joukossa.

Kiitos rakkaille kannustuksesta ja myötäelämisestä!

Onnellisen Uuden Vuoden toivotuksin, Tuija

Helmeilevää  Uutta Vuotta 2018!

Joulun aikaa

Lempipaikkani joulun aikaan oli tuo sohvan nurkka kuusen katveessa kirjaan uppoutuen. Cathy Kelly tempaisi minut taas kerran tarinansa mukaan sellaisella vauhdilla, että hyvä kun maltoin jättää käsistäni edes illan tullen tai tarkemmin ottaen yön hiljaisuuden saapuessa näille main puolilta öin. Parasta joulussa on uuden kirjan tuoksu ja tunnelma! Sekä koko perhe saman katon alla... <3 kukin omissa lempipuuhissaan. Palapelimaailman Disney Christmas 1000 palan hauska kokonaisuus on tehty ja jo purettukin laatikkoon ensi jouluun. Nostalginen kuva kaikkine tuttuine hahmoineen oli kiva, laadukas koottava. Ravensburger tekee kunnon palaset, joita ei joudu arpomaan sopiiko vai ei. Toinen palapeli-ihanuus odottaa aloittamista. Kunhan saan pari postausta kirjoitettua niin siirrän taas tietokoneen syrjään ja annan 1000 palan vallata koko Love -pöytäni. 

Joulu tuli, kun talo täyttyi iloisesta naurusta ja siskosten hupaisista yhteisistä puuhista. Enkelikellon kilinä siivitti joulun tunnelmiin. Taistelin väsymystä vastaan ja sain kuin sainkin aikaiseksi uunituoretta limppua joulupuuropöytään kiitos apurini Kitchen aidin. Ihmettelinkin, miten aikoinaan jaksoin vääntää isoa taikinaa käsin. Tosin se oli hauskaa. Nykyisin taidan olla mukavuudenhaluisempi ja järkevämpi  tai sekä että. Spotifyn Christmas Jazz -kanava on juuri passeli minun makuuni taustamusiikiksi. 

On se onni, että aloitamme jouluttelun ajoissa niin juuri pahimmoilleen minuun iskenyt karseaakin karseampi räkätauti ei täysin sotkenut valmisteluja. Kuumehoureissa meinasi kyllä epäusko iskeä, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja jokaisen osuus kokonaisuudessa on merkittävä. Hyvä me!

Tämä taisi olla ensimmäinen joulu, kun osasin itsekin ottaa todella rennosti. Hipsin yläkertaan, kun tuli joulupäivällisen laittamisen aika. Palasin freesinä pikkunokosten ja meikkipussin taikatuotteiden kaunistama. Illansuun ulkoilu takapihan metsikössä katajanoksia hakiessa taisi olla myös virkistyneen olemuksen salaisuus.Yllätin perheen kahden viikon "räjähtänytnuttura" -tyylikauden muutoksella punahuuliseen rouvasihmiseen korkkarit jalassa ruususukkiksissa ja lempitunikassa, joka on täynnä Samoksen aurinkoa. Kiitos ystäväni Eva!

Tätä alimman kuvan näkymää en väsy katselemaan. Halihetkiä on vietetty sen äärellä yhden jos toisen kanssa. Lääkärin määräys oli ottaa rauhassa eikä hössöttää ja toden totta olen ollut kuuliainen ja noudattanut annettua ohjetta. Lisäksi olen tehostanut hevoskuuria sarvikuonolla  ja piparjuuritahnalla sekä pitkän pitkillä unilla. 

Tällaisissa tunnelmissa matkaan kohti vuoden vaihdetta, kiitollisena ihanaakin ihanammasta perheestämme sekä toimeliaisuusgeenin perineistä tyttäristämme! 

Parasta joulussa -lista on pitkä. Saunominen kynttilän valossa kuuluu siihen. Miten sinun joulun aikasi sujui? Ilomielin luen kommenttejanne ja vielä mieluisampaa on niihin vastaaminen. Sauna odottaa valmiina eli hei vaan ja kuulumisiin! 

                                            <3 tuikku

Joulun taikaa

                                                
               Tervetuloa Joulu!       
                               

                                                

             Tunnelma  Rauha 

           Rakkaus Yhdessäolo

                                                         

Loistava blogiyhteistyö - joululahjaideoista parhain!

                          
                            Onko Kirjosilta sinulle tuttu?

Tämän vuoden Kädentaidot -messuviikonvaihde alkoi minulla toisenlaisissa merkeissä kuin tavallisesti. Perjantaina hurautin junalla Helsinkiin ihmettelemään pääkaupungin menoa ja melskettä messuhulinan sijaan. 

Olen onnekas, kun on varsinainen Helmi keskustassa asustamassa. Kaupungissa oli kiva liikkua asiantuntijan kanssa. Paikasta toiseen siirtyi nopsaan joko jalkaisin tai ratikalla. 

Heti alkumetreillä tajusin unohtaneeni heijastimen (surkeanlaisen) kotiin. Onneksi sain lainata eteisen hyllyltä ylimääräistä turvakseni hämärille kulmille.

Paluumatkalla mietiskelin sunnuntain Kädentaidot -messuja ja päätin mennä tapaamaan Kirjosillan Johannaa. Ehdotin hänelle blogiyhteistyötä ja hän innostui kovasti asiasta, mistä olen erittäin iloinen. 

Heijastimet & Heijastavat tuotteet: Turvaa pimeään, tuiketta tielle!

Voimakkaasti näkyvät Kirjosillan heijastinrannekkeet ovat Suomessa Työterveyslaitoksella tyyppitarkastettuja ja ne ovat siten virallisia CE-merkittyjä heijastimia. Rannekeet täyttävät jalankulkijaheijastimia koskevan standardin EN 13356 vaatimukset. Näillä erotut!

https://www.kirjosilta.fi/5

Tähän päivään asti olin onnekas tyylikkään, kirjotun heijastimen omistaja. Nyt taisi käydä niin, että tuo ihana koruni keikkuu jonkun muun käsivarrella. Riisuin Ideaparkissa takin yltäni vauhdilla tuskastuttuani kuumuuteen ja siinä se sitten tapahtui, kai. Kotimatkalla autossa hoksasin, että Käskimallus oli tipotiessään. Toivon, että se loistaa löytäjälleen yhtä paljon hyvää mieltä kuin se minulle toi tämän kuukauden aikana, josta tosin reilu viikko on kulunut vuoteenomana kuumeen kourissa. Seuraavaksi taidan lisätä joulupukin pikakirjeeseen heijastavan Välkky-Veskan, joka pysynee paremmin vauhdissani mukana. 

Kirjosillan laajaan tuotevalikoimaan pääset tästä: https://www.kirjosilta.fi/tuotteet.html Vielä ehdit hankkia turvaa tuovan joululahjan ihmiselle, josta välität. 
Kipin kapin ostoksille: https://www.kirjosilta.fi/tuotteet.html?id=14/! Tarjolla on myös lahjakortti.


Ihailen Kirjosillan -yrityksen hallittua kokonaisuutta. Tuotteiden tarinat ovat puhuttelevia ja yhdistävät hienosti nykyajan ja vanhat perinteet. Tutustu ihmeessä tähän valkeakoskelaiseen käsityöyritykseen, jonka hurmaavat kastemekot kiinnittivät huomioni jo vuosia sitten Kädentaidot -messuilla. 

  Veska-Välke kiinnitetään neppareilla laukun hihnaan. Valovoimainen heijastin on uskomattoman tehokas.
Kirjosillan tuotteet ovat huolella tehtyä kotimaista työtä. Heijastinkangas on teknisiltä ominaisuuksiltaan erinomaista.

Huikeaa!

Jos kiinnostuksesi heräsi niin juuri luin Kirjosillan sivulta, että tiistaihin 19.12. kello 20 mennessä tehdyt tilaukset ehtivät keskiviikon postiin, jonka Posti on luvannut toimittaa perille jouluaatoksi!

Loistavia joulun valmisteluja kaikille lukijoilleni ja 
erityiskiitos yhteistyöstä Johanna! 

Joulumielellä, Tuija

Let it snow!

Joulukuu pääsi yllättämään. 

Vuosi sitten selätin pimeyden postaamalla päivittäin sekä Samos että tänne Koti meidän -blogiini. Samassa innostuksessa perustin vielä oman Villa Iiriksen Joulu -blogin, johon kirjoítin joulukalenterityyliin päivittäin. Linkin kautta pääset joulutunnelmiimme. 

Nyt on tahti hitaampi, mutta kiva, jos pysyt seurassa siitä huolimatta. Jatkokehittelyt (blogeissa&kodissamme) ovat vaiheessa, mutta perusperiaatteet ovat samat kaikessa tekemisessäni edelleen. Kuvat/estetiikka ovat olennaisin osa ja tekstit syntyvät, kun sormeni tuntevat tarvetta hypellä näppäimistöllä aivoitusteni muotoilemien kuvioiden tahtiin. 

Kohtaan maailman visuaalisena seikkailuna, jossa kuljen tunteideni ohjastamana. Olen vähitellen ymmärtänyt kuunnella tarkkaan omaa sisintäni ja toimin itselleni sopivin tavoin. Kotimme harmonia on yhteinen valintamme, joka ilahduttaa päivittäin.

Kaikenlaista on tullut tehtyä. Kurkista linkin taa, jos uteliaisuutesi heräsi! Joo on pulpahtanut suustani lukemattomia kertoja. Viimeisin remontti valmistui puitteiltaan pari päivää ennen viime kevään lakkiaisjuhlia eli joulua 2016 vietettiin remontin keskellä ja toissa viikolla sisustus muuntui viimein salongin käyttötarkoitusta paremmin palvelevaksi. 

Teimme parisuhdetestin kokoamalla 2,5 tuntia divaanivuodesohvaa ja voin vain todeta, että aikasmoisen  toimiva työpari olemme. Täydennämme toisiamme paremmin kuin hyvin. Lauri hallitsee ruuvit ja ohjekuvat, minä tekstiilit ja tunnelman sekä välipalat, joilla vire säilyy yllä. Motto "kokonaisuus ratkaisee" toteutui taas kerran toiveidemme mukaisesti. 

Miten ihmeessä tämä kaikki höpinä liittyy joulun tuloon? Jouluaattoon on kaksikymmentä päivää ja haluamme tyttäriemme nauttivan sydämensä kyllyydestä joulusta kanssamme. Nyt on paikka leffamaratonille, lautapelisessioille ja palapelipöytä on valmiina.

Joulumielellä, Tuija

Puikkomitta -kaulakoru

Puikkomitta -kaulakoru

Jos olet oivallista joululahjaideaa vailla niin 
tässäpä olisi tarjolla uniikki Puikkomitta -kaulakoru!

Jokainen koru on käsin tehty suomalaisesta puusta. Korun on suunnitellut ja tehnyt mieheni Lauri Koti meidän -verstaallaan Punalassa. Tämä kolmikko on tehty vaahterasta ja takana on stanssilla lyödyt numerot. Nyöri on säädettävä. Korun hinta on 
38 euroa ja postituskulut. Paketoimme halutessasi tuotteen valmiiksi lahjapakettiin. Instagramissa löydät lisää kuvia verstaalta.

Yhteydenotot sähköpostitse: punalaverstas@icloud.com tai Facebook -sivun Lähetä viesti -painikkeen kautta. 

                               Joulumielellä! Tuija

Puikkomitta -kaulakoru

Perjantai-illan kotieloa!

                   Koti-illan leppoisaa olotilaa ei voita mikään!

Kukin nauttii hämyisän illan raukeudesta ja siirtyy viikonvaihteen tunnelmiin itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Minä iloitsen blogiystäväni inspiroimasta Kotisisaren pikasiivous -session raikastuksesta. Kynttilät kruunaavat tunnelman, joka sopii tähän vuodenaikaan loistavasti. Tämä taitaa olla tuon toisen blogisisareni http://mansikkatilanmailla.blogspot.fi/2017/11/perjantaimyyssit-arvonta.html aiheeseen liittyvä postaus. Jos nämä blogit eivät vielä ole sinulle tuttuja niin suosittelen lämpimästi tutustumista.

Kohta saapuu nuorta väkeä taloon, mikä on iso ilo. Alhaalta kantautuu tuttuja ääniä eli hei sinulle ja hyviä hetkiä!

              Rentouttavaa oloa! Terveisin Tuija

Suomen Kädentaidot -messut 2017

  

Tänään avautuu Tampereen Messukeskuksessa Suomen suurin käsityötapahtuma, johon itse osallistun jo viidettä kertaa bloggarina. Oheisten linkkien kautta voit kurkistaa aiempien vuosien messupostauksiani. 

Kiitos yhteistyöstä Tampereen messukeskus!

http://villaiiris.blogspot.fi/2013/11/kadentaidot-2013.html


http://villaiiris.blogspot.fi/2014/11/kadentaidot-2014.html


http://villaiiris.blogspot.fi/2015/11/kadentaidot-2015.html


http://villaiiris.blogspot.fi/2016/11/kadentaidot-2016.html


Useimmiten perjantai on ollut vierailupäiväni, mutta tänä vuonna teemme poikkeuksen ja katsastamme tarjontaa sunnuntaina.

Koti meidän -verstaan pyöröpuikonpidikkeitä on myynnissä Lankaputiikki Silmukan osastolla C 905. Jos liikut Tampereen sijasta Pariisissa niin samainen tuote on myynnissä sielläkin. 

                              Hymyillään, kun tavataan! Tuija

Villa Iiriksen juhlapäivä

Hertsimaleijaa ... mikä ihanuus!

Tuosta tienhaarasta, kun käänsimme kartano-Volvomme nokan niin se oli menoa se! Silmiemme eteen avautui lokakuinen pihapiiri, joka vei sydämemme kertaheitolla. Olimme tulleet kotiin.

Vuosi sitten kirjoitin Iiriksen päivän tunnelmista vähän toisenlaisesta näkökulmasta. Itse oli tuon unohtanut ja ilahduin kovasti, kun näytölle aukesi ihanainen Iiris. 

Pitkä taival on kuljettu ensivisiitistä tähän hetkeen. Koti meidän on kokenut monenmoista matkan varrella sekä suurenmoisia ilon että pohjattoman surun hetkiä ja kaikkea siltä väliltä. Mottonamme on alusta asti ollut: Kokonaisuus ratkaisee!, mikä on armollinen asenne valitsemaamme elämäntapaa kohtaan. Elämässä et ole valmis koskaan eikä tarvitsekaan olla. Tärkeää on säilyttää uteliaisuus, innostus ja elämänilo rakkaudesta puhumattakaan. Luovalla otteella arki on antoisaa, sillä koskaan ei tiedä, mitä yllättävää tuleekaan vastaan, jos uskaltautuu heittäytymään. 

Elämänkokemukset miltei satavuotiaan kiinteistön haltijoina ovat opettaneet tunnistamaan itsessä vahvuuksia, joiden olemassaolo saattoi olla vasta itämässä kaupunkielämämme aikana. Luovuus on ollut tarpeen lukemattomissa kiperissä tilanteissa.

Yksi innovatiivinen konsti oli herneen poisto pikkuruisesta sieraimesta pölynimuri-mehupilli -virityksellä, koska lääkäriin ei enää olisi ehtinyt kylille. Muisto saa vieläkin hymyn huulille, vaikka sillä hetkellä ei juurikaan naurattanut.

Huumorintajusta oli hyötyä, kun istuin vastamaalatulle huussin penkille varoituksen unohtaneena. Lopulta hihityksestä selvittyäni onnistuin pesemään shortsini putipuhtaiksi sappisaippualla. Tuosta parin päivän päästä vietimme ensimmäisiä rippijuhlia. Kirkon penkissä istuessani huomasin kantapäideni olevan sinisessä maalissa. Unikkomekkoni helma ulottui onneksi maahan asti ja tuskinpa kukaan kiinnitti huomiota kreikkasävytteisiin jalkoihini.

Lukuisille sähkökatkoille toivomme loppua, kun valokuitu kytketään pikapuoliin yhdessä sähkön maakaapeloinnin kera tai mitä nuo termit nyt ovatkaan. Tärkeintä on, että bloggaaminen sujuu ongelmitta. 

Tällaista tajunnanvirtaa puski ulos tällä erää. Ällistyttävää, että nyt on jo viides syksy, kun kirjoitan blogia. Linkin takaa löydät tekstin: Miten kaikki alkoi?

Olisipa hauska lukea kommenteista, kuinka moni teistä seuraajista on ollut matkassa mukana alkumetreiltä asti.

Villa Iiris on kuin morsian. Vanha sellainen, mutta ei todellakaan ikäloppu. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä, jotain lainattua... 

Tuollaisista monenkirjavista, aineksista on koottu myös Koti meidän -blogi, jossa vaalitaan elämän pieniä iloja ja harmoniaa. Nyt tämä on koti kahdelle ja "kotikoti" kolmelle, joiden iloinen yhdessäolo herätti yläkerran tyhjenneen kammarin eloon.

Iiriksen päivän illan iloa! Hymyhuulin, Tuija

Villa Iiris Photography

Talvinen olotila

Blogeissani kuvat ovat tärkeässä roolissa ja sama pätee tiiviisti seuraamiini postauksiin. Instagramin kuvavirrasta poimin otoksia, jotka saavat sydämeni läikähtämään. Lehtikuvia luen tarkemmin kuin tekstejä. Tutkin, mistä kuva muodostuu ja mikä siinä on kiintoisaa. Kenellekään blogiani jo pidempään seuranneelle tämä tieto ei varmaankaan tule yllätyksenä. Linkitykseni liittyvät jonkin mutkan kautta aiheeseeni. Klikkaa auki niin selviää, miksi ne tein.

En ole unohtanut vuosi sitten saamaani huomionosoitusta. Vuosi on vain ollut täynnä tapahtumaa ja nyt yhtäkkiä elämässä olisi tilaa vaikka mille mukavalle. Valitettavasti en oikein ole osannut tarttua elämäni tilaisuuteen. Vielä!

Talviaikaan siirtyminen herätti minussa halun käpertyä tuonne sänkyyn lämpimän täkin suojiin. Voisin herätä taas kevättalvella kuin karhu. Säätiedotus lupailee ylihuomiseksi näille main auringon pilkahduksia. Toivottavasti se pitää paikkansa. 

Villa Iiriksen Joulu -blogiani virittelin alkuun joulun aikaan 2016 ja nyt uudistusideat hautuvat mielen syövereissä. Joulumme on täynnä traditioita, joista osasta pidetään kiinni ja osa joutaa unholaan. Tärkeimmät hetket on tallennettu sydämiin ja sieltähän ne odotukset joulunviettotapoihin kumpuavat. 

Kolkutteleeko joulu jo sinun ajatuksissasi? 

                                        Kauniita unia! Tuija

Pyhäinpäivämietteitä

Saunalta sisälle hipsiessäni ihailin taivaalla hohtavaa kuuta. 

Kun ehdin kamerani kanssa parvekkeelle, se olikin kadonnut pilven taa, mutta aavistuksen sain vangittua tunnelmasta, joka inspiroi tämän tekstin väkertämiseen tummasävyisten kuvieni kera.

Iltakävely rantaan illan jo varhain hämärtyessä virkisti mukavasti. Varsinkin yllättävä kohtaaminen mukavan seurueen kanssa lukeutuu päivän positiivisiin tapahtumiin. 

T -huoneen valossa pilkahtaa vyyhdinpuuni, jolla oli kätevä keriä tänään ostamani villalangat kerille. Onko Aholaidan lammastila Kangasalla sinulle tuttu? Tilapuodista löytyy monenlaista mukavaa. Aukioloajat ja tarkempaa tietoa tuotteista löydät täältä: https://www.facebook.com/aholaidantila/ 

https://aholaidantila.fi/tilapuoti/

Talvi tuli ja lumi suli. 

Lempisaappaani ovat mitä oivallisimmat Suomen vaihteleviin sääoloihin. Syysmatkalla lokakuussa Turussa piipahtaessamme kävimme aamukahvilla Loviisan Aitta -liikkeessä, josta löysin viime kesänä uudet flip flopit kulahtaneiden tilalle ja nyt saman valmistajan kumisaappaita oli monenlaisina vaihtoehtoina. Maltoin kuitenkin mieleni ja palaan asiaan, kun nämä luottojalkineeni kaipaavat päivitystä.

Vyyhtini ovat nyt kerällä ja mietin, mitä neulon tai virkkaan hurmaavasta suomenlampaan villasta. Aluksi ainakin pyörittelen keriä käsissäni, koska ne tuntuvat ja tuoksuvat niin hyviltä. 

Kädentaidot -messut lähestyvät hurjaa vauhtia. Tänä vuonna erityisesti suomenlampaan villa on isossa roolissa. C -hallista löydät myös Aholaidan lammastilan myyntipisteen. Oletko sinä menossa messuille? Itsestäni en tiedä varmaksi vielä, mutta tämän Instagram -tilin hallinnoija ei jätä messuja väliin. Tuskinpa itsekään voin olla osallistumatta traditionaaliseen tapahtumaan. 

Lempeää pyhäinpäivän iltaa! Tuija

www.villaiiris.blogspot.fi