ps. Joko Talvi meni menojaan?
keskiviikko 18. huhtikuuta 2018
keskiviikko 4. huhtikuuta 2018
Tervehdys viirinauhatehtaalta!
Epäuskoisena kiskoin tänä aamuna taas untuvatakin ylleni karkottamaan pakkasen viiltävyyttä. Huhtikuuko nyt on vai olenko seonnut ajankulussa? Joko pääsiäinen tuli, oli ja meni menojansa?
Matot unohdin viedä pesulaan, mutta sen sijaan tarjoilen tässä muutaman otoksen pääsiäistunnelmistamme mattomaisena muodostelmana, joka johdattakoon meidät lempeästi kohti alkavaa kevättä.
Talven lapsena luulisi itsensä olevan valkeiden hankien ja pakkasten ystävä, mutta ei niin ei. Täytyy toki myöntää, että hetkittäin jopa nautin kauniista, valoisasta maisemasta, mutta sieluni saa kehräämään aurinko, lämpö ja lintujen liverrys. Herään henkiin ja sulan ikikohmeesta, viimeistään Välimeren rannalla, kesän koittaessa.
Virittelin verannan tauluun voimalauseeksi Instagramissa näkemäni tekstin: Spring is the first kiss of summer. Kerran olen jo viime viikolla auringon lämmössä nauttinut teetä iloiten kesän ensi suudelmista kasvoillani.
Elämme romanttisia aikoja.
Kiirastorstaina saimme käteemme maailman ihanimman kutsukortin, jota kehystivät hempeät omenapuun kukat antaen viitteitä tulevan juhlan ajankohdasta.
Pitkäperjantaina käynnistimme viirinauhatehtaan. Olen tyytyväinen, että olen tallettanut kaappieni kätköihin kaikki haperot ja reikäisetkin valkoiset kangastilkut, joista kertyi materiaalia yllin kyllin.
Lankalauantaina pujotin langat koneeseen ja ommella surruutin Singerillä viirejä juuttinaruun. Bookbeatin äänikirja on loistava viihdyke tuossa puuhassa. 50 metriä valmista viirinauhaa on hyvä saavutus ja seuraavaksi pyykissä revennyt tuplalakanamme kokee uusia tuulia samassa tehtävässä. Ikikiitollinen olen omasta työhuoneestani, jonne voin jättää keskeneräisen työni odottamaan jatkoa.
Pääsiäissunnuntaita salin pöydälle ilmestyi inventaarion tuloksena huikea kattaus purkkeja, pulloja ja purnukoita. Keräilyvietistämme on siis hyötyä. Huussin ylähyllylle olemme vuosien varrella tallettaneet tyhjiä Laitilan limonadipulloja pitkän rivin. Nyt niistä on repaleiset etiketit liotettu irti ja ne ovat valmiina kukkamaljakon rooliin. Yllätyin, miten monta sinkkitarjotinta kodistamme löytyikään. Sieluni silmin voin kuvitella herkät kukka-asetelmat juhlatilan kattauksessa.
Toisena pääsiäispäivänä saatoimme onnitella itseämme ja todeta, että suunnitelmamme etenivät toivotulla tavalla ja hilpein mielin voimme odottaa omenapuiden kukkien aikaa.
Juhlan taikaa!
Aurinkoinen tulppaanikimppu toivottaa kotiin tulijan tervetulleeksi! Hyvän mielen kukat sain iloisina tuliaisina.
Sinulle lukijani lähetän kevättunnelman tuulahduksen sateen ropistessa kattoon!
<3 Tuija
