Blogiurani yhdeksäs vuosipäivä 8.8.2022

Blogiurani ensimmäinen postaus vuodelta 2013 on edelleen kirkkaana mielessäni. Onhan tämä uskomatonta, miten vuodet vierivät vinhaa vauhtia eteenpäin. 550 julkaistua tuotosta on alkuvuosien intensiivisestä tahdista rauhoittunut ja kirjoitan, kun siltä tuntuu. Silti tuntui suorastaan järkyttävältä, että kolme kuukautta on edellisestä julkaisustani. Monenlaista on ollut ajatuksissa, mutta tänne asti eivät ole päätyneet kesän tuokiot. Koostin @tuikku -tilini otoksista kollaasin, jossa näet kesältä poimimani hetket kuvina. 

#villaiiriksenkesä2022

Kesäkuussa tyttären perhe vietti kesäjuhlaa kotimme tarjotessa puitteet. Pitkästä aikaa ihmisiä koolla yhteisen ilon äärellä oli hauskaa. Mieheni ja minä viritimme hääviirinauhat juhlistamaan pihapiiriä. Kukkakimput pihalta ja vierailta virittivät Villa Iirikseen tunnelmaa. Nyyttikestipöytä oli notkollaan  monenlaista naposteltavaa. Sää helli ja nauru kupli.

Juhannuksen aikaan meidän haaveemme toteutui ja pitkästä aikaa saimme kuljeskella Samoksen saarella Pythagorionin kujilla. Arvaatko, kuinka monta askelmaa on noissa portaissa? Totta puhuen minunkin täytyy se oikein tarkistaa, kun niitä kavutessa sekoan aina laskuissani. Talven mittaan julkaisen kuvia ja videoita @samos_in_my_mind -tililläni Instagramissa. Jos uteliaisuutesi herää, ilomielin vastaan siellä kysymyksiisi.

Suomen kesän hellejakso sattui samaan ajanjaksoon, kun me vietimme unelmiemme lomaa kävellen, pyöräillen ja autoillen sekä nautiskellen. Potokaki on saaren eteläpuolen pisin pikkukiviranta ja sen varrella on meille monta mieluisaa pulahduspaikkaa, joissa virkistyi veden ollessa tavallista viileämpää kovien tuulien sekoitettua vettä. 

Matkallamme löysin kateissa olleen lukuinnostukseni ja olen ahminut monta erityyppistä kirjaa suunnittelemattoman blogitaukoni aikana. Sofie Sarenbrantin Emma Sköld -sarjan löysin Sopusointuja -blogin Maaritin vinkistä. Aion pitää kiinni elvyttämästäni lukemisen ilosta. Kirjakaupassa käydessäni näin taas monta kiintoisaa opusta, jotka lisäsin listalleni.  Alkukesästä Maaret Kallion Välillä olet varpuseni oli ihana iltasatuhetkiin piiperoisen kanssa. Joko tuo on sinulle tuttu? Jos ei vielä, niin pidä mielessä oivallinen vauvalahja, josta on iloa koko perheelle vauvasta isovanhempiin. Entä Sielunsopukoita -runokirja, josta löytyy voimauttavia runoja arjen tiimellykseen? 

Alakuvan hulmuhelmamekossani vietin myös kotitanhuvilla korallihääpäivämme iltaa ihastellen Hatanpään Arboretumin ruusutarhaa. Parasta mekkokesää on vielä jäljellä, jos vanhat merkit pitävät paikkansa. 25 vuotta sitten vietimme kuopuksemme ristiäisiä hellesäässä vielä syyskuun puolivälissä. Niin ja joopa joo häidemme aikaan oli kaikkien aikojen kalsein kesä. Kuvista ammennan valovoimaa ja toivon sinullekin iloa niiden myötä. 

                                                      Tänään on juhlan aika! 

Uskon tämän alkavan kymmenennen blogivuoteni tuovan tullessaan uusia tuulia ja hyviä hetkiä sekä minulle tekijänä että sinulle lukijana. Pysythän matkassa mukana? 

                                                     Aurinkoisin ajatuksin, Tuija