Lokakuu alkoi aurinkoisena ja vielä melko leppoisassa säässä, mutta perjantain saunavilvoittelut olivat selkeästi pikaisempia kuin vielä viikko sitten syyskuun toiseksi viimeisenä päivänä. Onneksi silloin osasin nauttia kylpemisestä pitkään syysillasta nauttien. Talletin nuo tunnelmat pitkän talven varalle sieluni sopukoihin. Kylpymestari helli minua!
Viherkasvimme ovat vehreitä ja hyvävoimaisia. Juurtuneet punervat oksat matkasivat Kalasatamasta meille ja päässevät pikapuoliin parempiin kasvuoloihin. Ruukku ja multa olisivat valmiina. Toimeen ryhtyvä tekijä vain on kateissa. Auringon säteiden tanssi helmiponttiseinillä loi lupauksen valoisista hetkistä tulevinakin kuukausina. Kevättalven valo on toisenlainen. Odotettu sekin!
Päivä laskeutuu mailleen jo puoli seitsemältä ja valkenee vähän ennen kahdeksaa, joten kirkasvalolampun teholle on tarvetta. Aloitan anivarhain aamuni sen äärellä ripsivärimeditaation merkeissä heräillen hissuksiin uuteen aamuun.
Iltasella on mukava neuloa kerros tai pari kynttilän valossa kodin rauhasta nauttien. Satavuotiaan hirsitalon nitinät ja natinat kuuluvat asiaan, mutta viimeöinen myrsky piti pitkään hereillä paukuttaessaan kattopelejä ja ujeltaessaan nurkissa. Lopulta sain unen untuvapeiton uumenissa.
Voisinpa vaipua talviuneen ja herätä kevään valoon virkistyneenä. Tämäkin teksti syntyy ihan vain itseäni ajatellen, koska luotan palaavani näihin kuviin ja tunnelmiin tuonnempana. Toki ilahdun, jos kuvani tuovat iloa sinullekin lukijalleni.
Maaret Kallion Lujasti lempeä -kalenteri on taas kerran lähestyvän joulun toivelistallani, koska kaksi edellistäkin teosta ovat osoittautuneet teksteineen arjen hyvinvointia tukeviksi. Erityisesti lahjan antaneen pikkumerkinnät tärkeiden päivien kohdalla toivat hymyn huulille.
Tämän lokakuun lopulla Lujasti lempeä -kalenterissa on otsikko: Tunnista ja toimi hyvä mielessä. Tärkeintä ei ole se, mitä haluat, vaan mitä tarvitset. Kalenterin viereisellä sivulla on tilaa kirjoittaa asioita, jotka ovat itselle tärkeää ja palauttavaa tekemistä niihin hetkiin, kun hyvää tekeviä toimintoja on vaikeampi muistaa.
Mitä sinun listallasi olisi? Minä keskityn kaikkeen kauniiseen sekä sisimmässäni että ympärilläni terävöittäen aistejani. Joka-aamuinen ystävällisten toivotusten meditaatio on kulkenut mukana matkassani jo neljättä vuotta, jos oikein laskin. Pehmeä villalanka puikoilla ja toive vähitellen valmistuvista ylipolven sukista lämmittämään viluisia varpaitani tuo hyvää oloa. Kepeä kirja kuunneltuna on oiva mauste puikkoja heilutellessa. Instagramin laitoin vähäksi aikaa lepäämään, kuten viime vuonnakin. Tuolloin päätös oli antoisa.
Olen onnekas, kun saan päivittäin nauttia luonnon läheisyydestä asuessamme peltojen keskellä metsän reunalla. Vuodenaikojen vaihtelu avartaa näkökulmaa. Luulenpa, että kesä ei tuntuisi samalta, jos aina olisi aurinkoa ja vihreää. Rehellisyyden nimissä on kyllä myönnettävä, että marraskuun voisin hypätä yli jäntevällä loikalla. Syyskuun leppeät säät olivat tänä vuonna erityisen merkittäviä matkalla kohti hämärintä vuodenaikaa.
Nyt on juuri oikea aika sytyttää pari kynttilää ja edistää neuletyötäni, jollen uppoudu toviksi sanaristikoiden maailmaan.
Lempeän lokakuun toivotuksin, Tuija
