Helmikuun paukkuvat pakkaset ovat sananmukaisesti koetelleet Villa Iiriksen helmoja ja meidän asukkaiden hermoja. Ikkunan paukahdus yhtenäkin aamuna kuulosti miltei räsähdykseltä. Saunan jämähtänyt vesihana suli kuin taiottuna ja voi kuinka saunan lauteilla olikaan ihana hätistellä kylmyys kehosta.
Auringon säteet lämmittävät ja toivonkin viime aikojen kaltaisia kirkkaita päiviä jatkossakin. Tänään pyrähdimme Grannyn (automme lempinimi) sulatteluajelulle. Aulangolla tutut Tuijametsään johdattavat pitkospuut olivatkin jäätikön saartamat. Onneksi metsikköön vie toinenkin reitti, jota ei ollut jää vallannut. Alla näkyvän huvimajan vastapäinen polku johdattaa nimikkokohteeseeni.
Pakkanen nipisteli minun nenänpäätäni ja kuvaajan paljaita sormia.
Retkeily on hauskaa!
Pakkasterveisin Tuija
Kuluva talvi on ollut minusta todella kylmä verrattuna moniin viime vuosiin. Ihan varmasti kun asuu ihanassa, vanhassa talossa sitä on vielä haavoittuvampi kuin kerrostalossa asuessaan. Meillä kaukolämpö on onneksi toiminut vaikka jonain päivinä onkin kiskoa koiraa ulos kun ei haluaisi lähteä pakkaseen ja lumeen tarpomaan. Onneksi teidän ikkuna säilyi ehjänä ja toivottavasti myös vesiputket ovat toimineet pitkässä juoksussa.
VastaaPoistaKauniita talvisia kuvia Aulangolta. En ole vielä Tuijametsään ehtinyt mutta yhden tutun "Tuijan" kyllä löysin valokuvasta. Aulanko on kaunis paikka niin kesällä kuin talvellakin .