lauantai 24. tammikuuta 2015

Mutteripannu








Täytyy myöntää, että Pauligin Cupsolo -keitin pyykkituvalla on jäänyt vähälle käytölle varsinkin nyt, kun joulupaketista kuoriutunut Cilion mutteripannu asettui sujuvasti taloksi hyvän käyttökoulutuksen ansiosta. Kiitos Turun tontuille!

Maistuvat pannukahvit kiehauttaa näppärästi puuliedellä ja samalla vierellä kuumenee mantelimaito höyryäväksi. Vaahtoava cappucino oli herkullinen välipala lauantaipuuhien lomassa. Ohjelmassa on ollut pyykkäystä, tamppausta, moppausta ja mankelointia, josta kirjoitankin joku kerta oikein oman tarinan. Pyykkitupa rakennettiin nimittäin aikanaan tuon ikivanhan Upo -kaunottaren ympärille. 

Aamusella valmistelin hellalle kalakeiton hautumaan hiljaksiin. Mummin vanha haudutusteline on käytössä päivittäin.Yrttien maustama runsas kasviskalakeitto maistunee huomenissa vielä paremmalta muhittuaan yön yli verannan viileydessä. 

Hämmästytin itseni havainnolla, että piparkakku maistuikin oikein oivalliselta rentouttavan kahvihetken makupalana. 

Sauna on lämpiämässä ja pyykkivuori taas hetkeksi hivenen pienempi. Lumikasat puolestaan kasvoivat. Huomenna soisin auringon paistavan ainakin mielikuvissa. 

No, pakkohan oli kurkistaa sääennustetta. Lumisadetta on tiedossa, mutta keskiviikkona aurinko pilkahtanee. Oletko huomannut, että päivä on pidentynyt jo aimo askeleen? Aamuyhdeksältä aurinko nousee ja iltapäivällä neljältä painuu mailleen. Valoisaa aikaa tulee päivä päivältä lisää, mikä sopii minulle paremmin kuin hyvin. Kiitos kirkasvalolampun, näin uskottelen itselleni, marraskuun hämärin aika sujui kenties kepeämmin kuin aiempina vuosina. 

Talviaikaan arjen onni on pihasaunan löylyt ja leppoisa tunnelma. Jokohan tänään lunta olisi riittävästi kierimiseen tai rehellisesti sanottuna pystynkö keräämään tarpeeksi rohkeutta hankeen kipittämiseen. Naapuriparat säikähtänevät kiljumista, joka siivittää yleensä urotekoni. Huh, nyt jo alkoi hirvittää. 

Leppoisaa lauantai-iltaa! Tuija




1 kommentti:

  1. Huh hei! Lumikylpy otettu. Olen ylpeä rohkeudestani, jota keräsin harvinaisen vähän aikaa. Kolmannella yrityksellä jätin aivot narikkaan ja loikkasin nietoksen syleilyyn. Ihana olo!

    VastaaPoista