Onnea Neiti Kesäheinä!

Kärrynpyörällä kesään

Kesäkukkailoa

Halihetki

Voihan blogi! Olet minulle tärkeä ja rakas, mutta tänä kesänä olen ollut allerginen sisällä oleilulle. Koneen äärelle pysähtyminen ei ole houkutellut sitten yhtään. Postauksia olisi ollut mielessä, vaikka kuinka monta, mutta olen nauttinut enemmän pihalla puuhastelusta ja olen opetellut laiskottelemaan, hyvällä menestyksellä voin vakuuttaa. 

Tämä on 25. kesä Villa Iiriksen haltijoina. Jos kirjaisimme paperille, mitä kaikkea onkaan tullut tehtyä vuosien aikana tämän alemman kuvan rakkauspakkausten ohessa niin se olisi loputon lista se. Tekemättömistä töistä puhumattakaan.

 

Vanhassa kiinteistössä on aina jokin paikka vähän vinksallaan, mutta se ei ole olennaisinta vaan kodin lämpö ja tunnelma, rakkaus ja lempeys. Ilahdumme aina, kun kotikotiin saapuu nuoremme yksin, kaksin tai usemmankin ihmisen ryppäissä. Lausahdus, että olen alkanut ymmärtää vanhempieni valintoja, lämmitti mieltäni. Jokainen tekee omat valintansa elämässään. Aiemminkin olen kirjoittanut juurista ja siivistä ja elämän vaihtelevista käänteistä. Tänään vietämme kuopuksemme juhlapäivää ja tämä runo kannustaa kohti toteutuvia unelmia.

 

Kaikkea saa tehdä.

Kaikkea pitää tehdä.

Kaikkia ovia täytyy tempoa,

kaikkia kuita kurkotella.

On vain yksi ehto,

elinehto:

Värisevää sielua

ei saa tallata.

 

-Tommy Tabermann, 1980

 

Mansikkatyttömmekin on jo aikuinen. Itsestä tuntuu, että mihin ihmeeseen nämä vuodet ovat huvenneet. Nyt tekee mieli painaa jarrua ja tarttua jokaiseen hetkeen intensiivisesti. Linkkejä Pythagorionissa vietettyihin lomiin ja Samoksen matkakertomuksiini löydät täältä, koska heinäkuista juhlapäivää olemme viettäneet yhdessä viehättävissä välimerellisissä tunnelmissa pariinkin otteeseen. 

Kaipuuni helteisiin samoiluihin ei ole nyt nostanut päätään, kun kotimaan säät ovat hellineet ainutlaatuisella tavalla. On oikeastaan ihan epäuskoinen olo, kun ympäri vuorokauden tarkenee kepeissä kesäasuissa. Synttärisankarinkin tiedän iloitsevan mekkokeleistä samaan tapaan kuin äitinsä. 

Mansikantuoksuisin onnentoivotusterveisin! Tuija -äiti

                       

Pellavamekkorakkautta