Päivämäärä määritti tämän tekstin syntymän.
Keskellä päivää äkkäsin, miten kiva päiväys tänään onkaan.
Viime yönä pyörin hetken lakanat kierteillä saamatta unta suden hetkellä.
Kuuntelin tinnitusmasterini aaltojen kohinaa ja kuvittelin itseni milloin millekin lempipaikoistani. Yritin saada ajatuksesta kiinni, mikä olisi unelmieni unelma ja lopulta yösydännä päädyin tulokseen, että rauhaa, aaltoja ja hiljaisuutta ovat ne keskeisimmät asiat, joita kaipaan. Unohtamatta oivalliseksi toteamaani matkaseuraa, jonka kanssa on ilo jakaa sekä arki että juhla. Unen rajamailla tuli samoiltua kilometri jos toinenkin pikkukivirannoilla tuulen tuivertaessa hiuksia ja suolan maistuessa huulilla.
Onni on palata kuvien ja mielikuvituksen siivin lämpimiin tunnelmiin viileiden puhureiden koetellessa auringonlapsen mieltä. Vuodenajat ovat hyvä asia, mutta mieluiten nukkuisin marraskuusta tammikuun puoleen väliin siis säiden puolesta. Joulun jättäminen väliin on käynyt pari kertaa mielessä. Tuskin kuitenkaan osaisin olla jouluttelematta. Huopikkaitanikin voisi tulla ikävä.
Hullunkurista on, että tätä postausta lähdin rakentamaan pikaisella kuvahaulla joulu ja ensimmäiseksi otokseksi oli valikoitunut tuo kesäkamarin katoskuva ja toisena kiviranta. Kolmannessa hymyilimme majapaikkamme portaikossa pari vuotta sitten.
Siitä se sitten lähti.
Saan valtavasti iloa kauneudesta ympärilläni. Olkoon se sitten aaltojen hioma kaunis kivi tai pakkasessa kimmeltävä lumikide. Keskityn siihen, mikä virkistää ja ilahduttaa. Tänään ompelin pitkästä aikaa korjauksesta tulleella Singerilläni pari päärmettä ja mietiskelin, miksi ihmeessä en useammin hurauttele edes saumaa tai paria, kun se tuo niin hyvän mielen. Upouusi raitaliina salin pöydällä on viimein valmis.
Alakuvan utuinen sameus sopii haavekuviini. Instagramista olen lomaillut jo yli 50 päivää ja tauon hyvää tekevät vaikutukset ovat tuntuneet merkittäviltä. Kymmenessä vuodessa olen käyttänyt rehellisesti todetan aivan liikaa aikaa Instagramin selailuun. Nyt olen lukenut kirjoja enemmän kuin aikoihin. Parit villasukatkin ovat päässeet puikoilta käyttöön asti. Puhumattakaan kaikesta muusta.
Palaamisiin! Tuija @samos_in_my_mind
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti