Koti meidän -verstas

Samos in my mind

Blogini nimi juontaa juurensa Punala -nimisessä piharakennuksessamme sijaitsevaan Koti meidän -verstaaseen, jossa syntyy talvisaikaan usein Samokselta inspiraationsa ammentaneita taidonnäytteitä. Olen onnekas, kun saan tällaisia juuri minulle suunniteltuja koruja ja rasioita käyttööni. Tämänkin rannalta löytyneen persoonallisen kiven ympärille luodun korun pitäminen kaulassa on enemmän kuin vain riipus. Koskettaessani sitä saan voimaa ja hyvää mieltä kaikista huikeista hetkistä rannoilla kävelyistä ja verstaspiipahduksista, joissa mielipiteeni on arvossaan.  

Koti meidän -verstas

Koti meidan

Alun perin kirjoitin ja kuvasin lähinnä kotiamme, mutta nyttemmin aihepiirini on laventunut kuvaamaan elämäntapaamme ja arvomaailmaamme kokonaisvaltaisemmin. Koti meidän -verstas on taidokkaasti sisustettu miljöö, jossa jokaisella työvälineellä on oma paikkansa. Kumpikohan meistä itse asiassa on sisustaja?

Välimeren sinestä on tullut meille molemmille merkittävä väri, joka tuo iloa eloon. Rakkaus Kreikkaan syttyi vuonna 1984 ensimmäisellä yhteisellä interrail -matkallamme, joka oli pitkän sunnittelun tulosta ja toiveidemme täyttymys. Epämukavien rinkkojen raahaaminen helteessä ei ole jäänyt päällimmäisenä mieleen vaan tunne itsensä ylittämisestä ja rohkeudesta seikkailla tuntemattomia reittejä kohti unelmaamme.

Elämä on täynnä kumpuilevia ja mutkittelevia polkuja, joiden suunta on välillä ollut haussa, mutta sisukkuus on palkittu. Joka mutkan takaa löytyy uutta ihmeteltävää. Iän karttuessa aina vain pienemmät ilonaiheet saavat sydämen läpättämään. Tänään auringon läikähdys salin pölyisen ikkunan läpi vei ajatukset vehreään kevääseen.

Hyvän mielen taidot -sivulta löytyy harjoitus, jossa ideana on nostaa ensin vuoden teemakortti ja sen jälkeen 12 muuta eli joka kuukaudelle omansa. Keskiöön nousi kortti tekstillä: Päästän irti siitä, mikä ei enää palvele. Olen matkalla kohti rauhoittavaa selkeyttä. Karsin turhat vaatteet, materiaalit ja tavarat ja saan tilaa uudelle. Konmarin kysymys: Tuottaako tämä sinulle iloa? on mielestäni oiva. Opettelen luopumaan turhista taakoista. Keventäminen on virkistävää.

Ylellisyyttä on avara koti, joka tarjoaa tilaa meille molemmille toteuttaa omia visioitamme sekä yhdessä että erikseen. Tärkeintä on löytää oman itsensä näköinen tapa elää ja olla. Visuaalisuus, estetiikka ja yhteiset kokemukset ovat meidän voimavaramme. Mitkä ovat sinun?

Launtai-illan lempein terveisin, Koti meidän

IG/tuikku

Leppoisat Lahtiset

Luksusta on sujauttaa jalkoihinsa lämpimät huopatöppöset, joissa on lokoisaa mietiskellä mukavia.

Puulieden vieressä teetä hörppiessäni pääsin ikuistetuksi lempimekossani äitini neulomat, ihanat palmikkosukat jalassani. Tuo jakkara uunin lämmössä on ollut suosikkipaikkani alusta asti. Aluksi pikkuinen tai kaksi, kolmekin sylissä. Kiitos heidän äitiytensä minusta on tullut minä. On onni olla kannustavien, sydämellisten nuorten elämässä.

Toivon huomisen valkenevan aurinkoisena. Minulla on kuvaussuunnitelmia, joiden toivoisin toteutuvan. 

Lempeää lauantaita ja suloista sunnuntaita!

Terveisin Tuija

http://www.lahtiset.fi/fi/

Rakkautta ensi silmäyksellä

Ireon July 2018

http://www.studiokallisti.com/

Samos impressions 2011

Pythagorion 2011

http://www.hotelnaftilos.gr/index.php/en/home/

Samos in my mind since 2011

Luminen maisemamme vaihtui sukkelaan vetiseksi loskakeliksi, mikä suorastaan pakottaa ajatukset aurinkoisten tunnelmien muisteloihin ja uusien seikkailuiden suunnitteluun. Kuvan laatu ei ole paras mahdollinen, mutta tunnelmat välittynevät katsojalle.

Katolta alas rytissyt lumimassa on herättänyt keskellä yötä muutamaan otteeseen saaden sydämen läpättämään tavallista tiuhempaan tahtiin. Mieltäni olen rauhoittanut kuljeskellen mielikuvissani Potokakin rannoilla. Talojemme ympärillä on valtaisat lumivallit, joiden sulaminen onkin kiintoisaa seurattavaa.

https://www.instagram.com/explore/tags/villaiirisphotography/?hl=fi

Huopatossukuvaukseni menivät mönkään, kun auringosta ei ollut tietoakaan ja uusien tossuihanuuksien en soisi vettyvän loskassa. Ensi viikolle on ennustettu pakkasöitä niin aamusella auringossa saattaisi olla otolliset hankikantoset tuotekuvauksiin. Postausta yhteistyöstäni Lahtiset Huopaliikkeen kanssa odotellessasi voit tutustua heidän yrityksensä huikeaan miltei sata vuotta sitten alkunsa saaneeseen tarinaan. Omat upouudet huopikkaani (rakkautta ensi silmäyksellä) on suunnitellut Aki Choklat, joka on Huopaliike Lahtiset kanssa saanut mallistoon modernia ilmettä ja ajanhenkisyyttä.  Verkkokaupassa voit tutustua monipuoliseen tuotetarjontaan. Video on katsomisen arvoinen ja jos oikein toden teolla kiinnostuksesi herää niin laita kalenteriin ylös hiihtolomalauantait  ja jälleenmyyjät löytyvät tältä listalta, jos Partalan kylä Jämsässä kuulostaa liian kaukaiselta retkikohteelta.   Instagramissa on iltahämärissä kuviini tallentuneet huopatossurakkauteni, jotka jalassa voin tassutella T-huoneeni viileillä lattioilla, jos pakkaskeliä ei pihalla olekaan enää tarjolla.

Satumaiset talvimaisemat ovat tuoneet iloa päiviin, joiden valoisuus lisääntyy päivä päivältä. Miltähän tämä minun Koti meidän-Samos in my mind -sekamelskani vaikuttaa muiden silmissä? Olen opetellut heittäytymään ja antamaan kenkää sisäiselle kriitikolleni, joka toppuuttelisi aivan varmasti, jos antaisin sille mahdollisuuden. Samoksen auringon alla olen rento ja itseeni tyytyväinen toisin kuin täällä kylmässä hytistessäni saan toden teolla pitää pintani, että positiivinen toiveikkuuteni pysyy pinnalla. 

Onneksi on Hyvän mielen kortit ja aikuisen parin elämäntilanne, jossa voi olla itsekäs kuunnellen omia tuntojaan tarkemmin kuin ruuhkavuosina, jolloin kadonnut sukka oli kaataa pakan. 

Ah, ensi kesänä istuskelemme alakuvan Ireonin pikkukylässä ja nautiskelemme kreikkalaisesta elämästämme kaikessa rauhassa kiireettä. Minä jo kymmenettä kertaa tutuissa maisemissa, joista löydämme aina vaan uutta koettavaa. 

Kiitollisin terveisin, Tuija

https://samosinmymind.blogspot.com/

Helmikuuta!

Talvien talvi on täällä! Tammikuu vaihtui helmeilevään lempikuukauteeni, johon liittyy lukemattomia huikeita muistoja elämänpolkumme varrelta. Kaksi lapsistamme on tullut maailmaan keskellä tamperelaista keskikaupungin talvea ja vastapainoksi nuorimmainen oli syntyä yläkuvan saunan portaille, jossa tepastelin odotellessamme isovanhempia tulevien isosiskojen  hoitajiksi. 

Silloin oli lempeän helteinen heinäkuun yö. 

Tämä alun perin huvilaksi rakennettu talo on nähnyt ja kuullut monenlaisia tarinoita ja tilanteita sekä meidän että aiempien haltijoiden ja piipahtajien keskuudessa. Sata vuotta on pitkä aika, mutta toisaalta aika lyhyt ajanjakso. Riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. 

Aika on merkillinen käsite, jota jään aika ajoin pohtimaan. Yritän painaa jarrua ja nauttia pysähtyneistä hetkistä. Vahvuuteni on kauneuden ja erinomaisuuden arvostus, joista tuo jälkimmäinen kuulostaa jotenkin erikoiselta. Tosin tunnistan itsessäni taipumuksen etsiä ympäriltäni esteettistä silmääni miellyttäviä ilon aiheita, joista saan konkreettista hyvää oloa. Näin on ollut jo lapsesta asti. 

Muistan jo aivan pienenä katselleeni erilaisia rakennuksia ja tiloja miettien, mitä  niissä tai niistä voisi muokata. Samaten puiden tuijottelu eri vuodenaikoina on kuulunut harrastuksiini. Kyläpaikoista jäivät mieleen tunnelmat ja kaikki sisintäni koskettanut.  Kummitädin kodin tuoksu on jäänyt erityisesti mieleeni. Puhdas, raikas ja lempeä kuin Aino. 

Viime viikonlopun aurinkokuva tuokoon tuoreen sääennusteen lupaamaan lumimyräkkään valoa ja iloa. Iltapäivällä on vielä viideltä valoisaa, mikä on aina erityisen ilahduttavaa pitkältä tuntuneen syyshämärän jälkeen. Lumikasat pihalla ovat korkeat ja mietinkin, miten kauan niitä saamme katsella tänä keväänä, kun se joskus koittaa. Lumen hyvä puoli on kunnollinen eristys kivijalan ympärillä ja tämä oli toisenlainen näky viisi vuotta sitten. Valitsen mieluummin helmeilevät hanget. 

Aloittaessani tämän postauksen kirjoittamista mietin, mitä otsikoita olenkaan vuosien varrella käyttänyt ja linkitin tähän muutaman otoksen, joiden myötä saat näkymän elämämme eri puoliin. Juhlapäivän postauksia olen kirjoittanut jo muutaman.  

Pysähtynyt hetki 

Kotivierailu 

Perjantain pukuloistoa 

Kotieloa Villa Iiriksen tapaan

Ohi on! 

Olivatko linkittämäni tekstit sinulle tuttuja vai uusia, avartavia, kenties?

Helmihetkiä talven tuiskuihin! Tuija

http://www.pohjolanvoimaelaimet.fi/