Syksyllä 17 vuotta
sitten kurvasimme ensi kerran tähän pihapiiriin vanhalla Volvollamme.
Aamulehden ilmoituksessa luki: Kartanoromantiikkaa Längelmäveden tuntumassa.
Lokakuinen sade vihmoi ja maisema oli harmaa, mutta siitä huolimatta se oli
rakkautta ensi silmäyksellä.
Kodillamme on pitkä
historia takanaan. Punamullatut piharakennukset lienevät 1800 -luvun lopulta
ikkunoista ja rakenteista päätellen. Seinähirteen ovat kolme rakentajaa
raapustaneet nimensä lyijykynällä. Punahonkahuvilaa rakennettiin levottomina
vuosina 1917-19. Pyhälän perhe asui täällä
vuoteen 1927, jolloin tila siirtyi Adolfille ja Marialle.
Mieheni Laurin tekemän
laulun sanoituksessa fiktio ja fakta ovat sulassa sovussa. Palon sisarukset
palasivat Amerikasta kotikonnuilleen hoitamaan puutarhaa ja hevostilaa. Tarinan mukaan Adolfilla
oli kaukorakkaus, joka jäi haaveeksi. Romantikkona hän oli tehnyt pihalle
sydämenmuotoisen kukkapenkin, jota parhaani mukaan vaalin koivujen siimeksessä.
Sisarukset kuolivat 1950 -luvulla naimattomina ja he lepäävät kirkon kupeessa
sukuhaudassaan.
Heidän jälkeensä
kiinteistöä hallitsi vuosikymmenet seurakunta. Moneen täällä rippikoulunsa
käyneeseen olemme vuosien varrella törmänneet.
Me teimme kaupat tilasta
1996 Iiriksen päivänä, mistä juontaa juurensa nimi Villa Iiris. Pihaportin
pielessä on Punala, jossa on pidetty aikanaan kiertokoulua, asuttu ahtaasti
suurella perheellä ja rippikoululaiset ovat kaivertaneet seiniin omia
merkintöjään.
Punalassa toimii nykyään
Laurin verstas, jossa syntyy muun muassa Koti meidän -puikonpäitä, joita
myydään Tampereella Lankakauppa Kerässä. EDIT: Puikonpäitä ei ole tällä hetkellä saatavilla. http://blog.kera.fi/sukkapuikkojen-koti/
Instagramista löydät meidät nimimerkillä kotimeidan tai tuikku.
Punalaan olemme remontoineet itsellemme myös sänkykamarin, jossa uni maistuu makealta. Ullakolle on säilöttynä muistoja matkan varrelta. Sateen ropistessa kattoon mummolatunnelma on täydellinen.
Punalaan olemme remontoineet itsellemme myös sänkykamarin, jossa uni maistuu makealta. Ullakolle on säilöttynä muistoja matkan varrelta. Sateen ropistessa kattoon mummolatunnelma on täydellinen.
Saunarakennuksessa on
ollut pakari isoine leivinuuneineen. Sen tilalle rakensimme arkeamme
helpottavan pyykkituvan, jossa puuhailemme kaikenlaista pientä ja tarpeellista. EDIT: Pyykkihuolto on siirtynyt takaisin päätaloon.
Sauna ja saunakamari ovat käytössä ympäri vuoden. Leppeät löylyt ovat maailman parhaat niin hellesäällä kuin paukkupakkasilla.
Koti meidän toivottaa
Sinut tervetulleeksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti