Helmikuun paukkuvat pakkaset ovat sananmukaisesti koetelleet Villa Iiriksen helmoja ja meidän asukkaiden hermoja. Ikkunan paukahdus yhtenäkin aamuna kuulosti miltei räsähdykseltä. Saunan jämähtänyt vesihana suli kuin taiottuna ja voi kuinka saunan lauteilla olikaan ihana hätistellä kylmyys kehosta.
Auringon säteet lämmittävät ja toivonkin viime aikojen kaltaisia kirkkaita päiviä jatkossakin. Tänään pyrähdimme Grannyn (automme lempinimi) sulatteluajelulle. Aulangolla tutut Tuijametsään johdattavat pitkospuut olivatkin jäätikön saartamat. Onneksi metsikköön vie toinenkin reitti, jota ei ollut jää vallannut. Alla näkyvän huvimajan vastapäinen polku johdattaa nimikkokohteeseeni.
Pakkanen nipisteli minun nenänpäätäni ja kuvaajan paljaita sormia.
Retkeily on hauskaa!
Pakkasterveisin Tuija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti