Kulunut kesä on hassu sanonta, kun sitä alkaa miettimään kuvailevana ilmaisuna. Millainen kesä? Kulunut, kauhtunut, repaleinen...?
Kunhan toukokuun räntäsateista ja jäisistä aamuista selvittiin niin kyllä tämä Villa Iiriksen kotikesä on ollut uskomattoman hyvä ja hellä. Tämä vanha hurmaava rapistunut miljöö nauttii, kun täällä on elämää ja ihmisiä.
Heinäkuussa vilinä oli erityisen vilkasta parin päivän ajan, kun meillä kuvattiin Uutta Häräntappoasetta. Jännittävä maanantainen aamu aukeni kirkkaana, mutta hyisenä. Iltapäivästä sade siivitti kuvausryhmän touhuja, jotka jatkuivat iltamyöhään. Ihailtavaa joustavuutta ja yhteistoimintaa kaikilla tiimin jäsenillä. Nuorten näyttelijöiden intoa toistaa otos toisensa perään ei voinut kuin ihmetellä. Ihailtavaa työn iloa ja paloa! Elisa Viihteen minisarja julkaistaneen keväällä 2021.
Elokuussa saimme edelleen oleilla paviljonkien suojissa, terassin katoksen alla ja pihakeinussa yläpihan metsikön keskellä. Taitaa olla niin, että tämä 24. kesä tällä pihalla soi ennätysmäisen monet aamiaishetket, ateriat ja iltatuokiot Suomen suvea ihmetellen. Pihapuiden tuijotteluun en taida kyllästyä koskaan. Seurassakaan ei ole ollut valittamista!
Leppeistä tunnelmista huolimatta sadepäivänä ajatukset ovat erityisen tiiviisti karanneet minnekäs muualle kuin Samokselle. Sääliksi käy saarelaisia turismin tyrehdyttyä. Meri on lämmin, rannat tyhjät, mikä sopisi nyt sateen viilentämänä päivänä minulle paremmin kuin hyvin.
Neljä vuotta sitten pakkasin innoissani matkalaukkua. Se oli ensimmäinen syysmatkani Samokselle ja varmasti ei viimeinen. Lokakuussa viime vuonna lähdimme Matkavekan suoralla lähilomalennolla Joensuusta Samokselle. Ajoimme halki Keski-Suomen täällä kotimaassa kauemmin kuin lensimme kohteeseen. Tuo kokemus varmisti vain haaveeni syyslomista voimauttavissa maisemissa.
Nyt on kuitenkin kaikki matkustus jäissä. Varsinkin, kun koronanegatiivinen superkröhäni pitää minut visusti poissa ihmisten ilmoilta. Saan piristystä kuvista monissa muodoissaan. Silmäillessäni kuvakertomustani voin siirtyä mielessäni noihin hetkiin ja tuokioihin hyvinkin elävästi. Meri oli tyyni ja lämmin. Saimme oleilla rannoilla keskenämme. Uin jokaisessa poukamassa, johon pysähdyimme. Onneksi tein niin tietämättömänä siitä, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Elin hetkessä onnellisena ja hehkuvana. Samos in my mind on alter egoni, jonka missio on jakaa kuvillani hyviä tunnelmia ja toiveikkuutta tähän maailmaan.
Verannallamme Mårbackani kukoistaa ja nauttii vielä auringon lämmöstä isojen ruutuikkunoiden suojissa. Olen onnistunut saamaan siitä jo monta tainta juurtumaan. Jospa ne selviäisivät talven yli rakkaudella ja hellillä sanoilla. Pelargoniat tuovat tuulahduksen nekin Kreikasta. Siellä nuo kylläkin useimmiten hehkuvat kirkkaissa väreissä. Valtavissa ruukuissa ne varmasti selviävät sikäläisestä leudosta talvikaudesta. Siis meidän mittapuussa leudosta, kun alimmat lämpötilat ovat kuin meillä lokakuussa.
Syysmielellä, Tuija
tuikku
samosinmymind
