Joulu on jo ovella

Kun päivällä astuin ovesta sisään, niin jouluinen piparintuoksu tulvahti vastaan. Alma -mummun reseptillä tehty piparitaikina odotti viikon verannan viileydessä leipojiaan. Onneksi maistelulta oli vielä taikinaa tarpeeksi jäljellä. Kerran kävi niin, että kulhosta löytyi vain nokare. 

Huomenna kuusi pääsee saliin tuomaan tuoksullaan joulun kotiimme. Lumettomasta pihametsiköstämme on helppo hakea mielitietty. 

                                                         
                                                            Kaksi yötä jouluun on...
                                                            Jouluisin ajatuksin, tuikku

Torstai on toivoa täynnä

Viiden yön päästä joulurauha ympäröi meidän kodin.

Työpöytä on tyhjä.

                                         
                                                               Näperryksille aikaa.

                                               
                       Sydämellisiä askareita koko perheen iloksi!

Kolmas adventti

Joulu lähestyy vauhdilla... 

Pikkukuistin ikkunalaudalla punakutrinen enkelityttönen katselee omassa rauhassaan lumista maisemaa ikkunan takana aamun sinisenä hetkenä.

Keittiön kynttelikössä roikkuu yhtä sun toista tarpeellista.

Eilisiltana tämä näkymä toi hyvää mieltä koko talon väelle. Meidän kodin jouluvalmistelut ja limppujen tuoksu tuovat juhlamielen.

Nyt syttyi kolmas kynttilä...

                            Leppoisia, hyvän mielen jouluvalmisteluja
                                                                            kaikkiin koteihin!
                                            Miten teidän kotiinne tulee joulu?
                                                  Tiedustelee Koti meidän

Nyt syttyi toinen kynttilä

Tunnelmakuvia sunnuntaiaamun sinisestä hetkestä 
iltahetkeen

Keittiön ikkunaan leikkasin kaksi lumihiutaletta silkkipaperista ja kiinnitin ne muutamalla maitotipalla ikkunalasiin.

Pyykkituvalle vein pikkukuusen tuomaan joulun tuoksua.

                         Villaenkeli valvoo mietelmätauluni äärellä.

Viime jouluna paketista kuoriutunut lahjahimmeli valaisi puuhiani.

Jeanne d'Arc Living -lehti sai uuden elämän jouluenkelinä. Vahingossa ostamastani tanskankielisestä versiosta raatsin leikellä sivuja näperryksiini.

Sinulle lukijani haluan toivottaa: Hyvää alkavaa viikkoa!

Joulukuun kuudes

Seitsemäntoista vuotta sitten näihin aikoihin kapusimme huvilamme yläkertaan ja kömmimme vieri viereen peiton alle muuttopuuhista uupuneena. Yösydännä muistan heränneeni ihmettelemään hiiskumatonta hiljaisuutta, joka on edelleenkin yksi ihastuttavimmista asioista kodissamme. 

Villa Iiris on kuin morsian, vaikka jo ikäneito onkin. Täällä on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä. Kotimme on muuntunut kulloistenkin tarpeiden ja inspiraation mukaan. Luovuutemme on puhjennut kukkaan valitsemamme elämäntavan siivittämänä. Maalla on hyvä elää!

                  Olet tervetullut seuraamaan taivaltamme.
                                                  Sydämellisin ajatuksin Koti meidän

Taas on aika adventin!

Tonttukynttelikkö pääsi paikalleen keittiön komuutin päälle tuomaan iloa joulun odotukseen. Tonttusilla voisi olla monta tarinaa kerrottavanaan Villa Iiriksen jouluvalmisteluista vuosien varrelta. 

Pikkujoulutradioihimme kuuluu, että ensimmäisenä adventtina leivon ensimmäiset joululimput maisteltavaksi ja haudutamme puuhellalla riisipuuroa. Leivän reseptin sain aikanaan Kirsti -mummilta. Leivon limpun piimään ja käytän mausteina anista, fenkolia, pomeranssia ja kuminaa. Kauniin ruskean pinnan saa aikaan siirappivesi.

Joululimppu

1 l piimää

5 dl ruisjauhoja

2 tl anista

2 tl fenkolia

2 tl pomeranssia

2 pss kuivahiivaa

3 tl suolaa

n. 14 dl hiivaleipäjauhoja

Tee löysähkö taikina isoon astiaan. Kohota lämpimässä paikassa liinan alla kaksinkertaiseksi. Leivo limpuiksi, jotka kohottuaan paistat uunissa 200° asteessa noin 30 minuuttia. Muista voidella siirappivedellä ennen uuniin laittoa. 

Perinteiset silkkipaperilumihiutaleet siirtyivät tuonnemmaksi, kun sähkökatko keskeytti puuhani. Niiden näpertelystä seuraavalla kerralla!

                        Rauhaisaa joulun odotusta! 
                       Toivottaa Koti meidän

Kädentaidot 2013

Viikonvaihteessa Koti meidän -puikonsuojat pääsivät Kädentaidot -messuille Lankakauppa Kerän  http://kera.fi Jonnan matkassa. Oli hauska löytää Aarnilinnun blogista kuva messuostoksesta http://aarnilintu.blogspot.fi/, joka oli heti päässyt tositoimiin. Kerän blogikuvassa sukkapuikonpäät ovat kotipuunsa oksilla keikkumassa http://blog.kera.fi/sukkapuikkojen-koti/ Instagramissa löydät kuvia verstaasta ja tuotteistamme nimimerkillä kotimeidan. Puikonpäät ovat myynnissä Tampereella Lankakauppa Kerässä.

Koti meidän

                              Miten kaikki alkoi?


Syksyllä 17 vuotta sitten kurvasimme ensi kerran tähän pihapiiriin vanhalla Volvollamme. Aamulehden ilmoituksessa luki: Kartanoromantiikkaa Längelmäveden tuntumassa. Lokakuinen sade vihmoi ja maisema oli harmaa, mutta siitä huolimatta se oli rakkautta ensi silmäyksellä.


Kodillamme on pitkä historia takanaan. Punamullatut piharakennukset lienevät 1800 -luvun lopulta ikkunoista ja rakenteista päätellen. Seinähirteen ovat kolme rakentajaa raapustaneet nimensä lyijykynällä. Punahonkahuvilaa rakennettiin levottomina vuosina 1917-19. Pyhälän perhe asui täällä vuoteen 1927, jolloin tila siirtyi  Adolfille ja Marialle.

Mieheni Laurin tekemän laulun sanoituksessa fiktio ja fakta ovat sulassa sovussa. Palon sisarukset palasivat Amerikasta kotikonnuilleen  hoitamaan puutarhaa ja hevostilaa. Tarinan mukaan Adolfilla oli kaukorakkaus, joka jäi haaveeksi. Romantikkona hän oli tehnyt pihalle sydämenmuotoisen kukkapenkin, jota parhaani mukaan vaalin koivujen siimeksessä. Sisarukset kuolivat 1950 -luvulla naimattomina ja he lepäävät kirkon kupeessa sukuhaudassaan.

Heidän jälkeensä kiinteistöä hallitsi vuosikymmenet seurakunta. Moneen täällä rippikoulunsa käyneeseen olemme vuosien varrella törmänneet.

Me teimme kaupat tilasta 1996 Iiriksen päivänä, mistä juontaa juurensa nimi Villa Iiris. Pihaportin pielessä on Punala, jossa on pidetty aikanaan kiertokoulua, asuttu ahtaasti suurella perheellä ja rippikoululaiset ovat kaivertaneet seiniin omia merkintöjään. 

Punalassa toimii nykyään Laurin verstas, jossa syntyy muun muassa Koti meidän -puikonpäitä, joita myydään Tampereella Lankakauppa Kerässä. EDIT: Puikonpäitä ei ole tällä hetkellä saatavilla. http://blog.kera.fi/sukkapuikkojen-koti/  


Instagramista löydät meidät nimimerkillä kotimeidan tai tuikku. 

Punalaan olemme remontoineet itsellemme myös sänkykamarin, jossa uni maistuu makealta. Ullakolle on säilöttynä muistoja matkan varrelta. Sateen ropistessa kattoon mummolatunnelma on täydellinen.


Saunarakennuksessa on ollut pakari isoine leivinuuneineen. Sen tilalle rakensimme arkeamme helpottavan pyykkituvan, jossa puuhailemme kaikenlaista pientä ja tarpeellista. EDIT: Pyykkihuolto on siirtynyt takaisin päätaloon.



Sauna ja saunakamari ovat käytössä ympäri vuoden. Leppeät löylyt ovat maailman parhaat niin hellesäällä kuin paukkupakkasilla.

              
Koti meidän toivottaa Sinut tervetulleeksi!