Kakkukekkerit

Mutakakkua Stockmannin pakastealtaasta ja raikkaita hedelmiä katoimme helmikuisille kakkukekkereille. 

Paljon onnea vaan -laulu 
ja kynttilöiden puhallus toivomuksineen... 

Makoisaa maanantai-iltaa! Tuija

Ystävänpäiväpostia

Ystävänpäiväpostia olisi ollut mukava lähettää. Varsinkin, kun minulla olisi ollut näin kauniita, ajatuksia herättäviä postikortteja. Kannattaa käydä tutustumassa  Joel Jyrinki -linkin takaa avautuvaan sadunhohtoiseen kuvamaailmaan. 
Kiitos yhteistyöstä ja uusista kiehtovista poluista!

Olen mukana toisenlaisessa satumaisessa maailmassa, joten tämän kuvan myötä toivotan Teille kaikille tämän lukeville 

                         Auvoisaa ystävänpäivää!

                                       <3 Tuija

Kevättalvinen päivä

Isolla tiellä auringon sulattamat purot roiskuivat iloisesti pitkin piennarta kurvaillessani tiistai-iltapäivän auringossa. Lämmittävät säteet toivat hyvän mielen. Illemmalla punertava päivän kajo hämärtyvällä pellolla maalasi maiseman satumaiseksi. Kylätiellä oli juuri sopivan liukas potkuttelukeli. Alamäessä oli kyllä paras vähän jarrutella, vaikka vauhdin huumaa oli miltei mahdotonta vastustaa.

Ystävänpäiväviikko on jo kohta puolivälissä. Tähän on jo nyt kuulunut satuja, realismia, unelmia, ratkeamisia, kohtaamisia, iloa, jännitystä, jääkarhu ja sifonkia. Styrox -laukku vielä niin kaikki alkaa olla mallillaan. 

Kiitollisena ystävistä! Tuija

Aamurusko

Aamulla kömmittyäni lämpimän peiton alta pois kohtasin tämän näyn kurkistaessani parvekkeen ovien läpi ulos. Montaakaan minuuttia ei mennyt, kun keikuin kamera kaulassa ensin yläaulan ikkunan äärellä ja sitten viileällä verannalla. Ajatukseni täyttyivät auringon energialla ja suunnitelmilla kevään kohokohtiin.

Etupihaamme vartioi ja suojelee ikivanha mänty, jonka rungossa on jo kilpikaarnaa. Puun profiili aamun kajoa vasten näyttää hurmaavalta. 

Joulupuiden junttaaminen koloihinsa onnistui yli odotusten, koska niitä ei hevillä saa irti ennen kuin talvi hellittää otteensa. 

Puutarhakeinu keskellä hankea muistuttaa kesän leppoisista taukohetkistä Laurin soitellessa kitaraa. Siihen on mukava asettua mukavasti hyvän kirjan tai lehden kanssa ja kadota mielikuvituksen siivin kauas tarinoiden syövereihin.

Vuodenaikojen vaihtelu on rikkaus. Tämäkin maisema näyttää aika tavalla toisenlaiselta kesäkuumalla. Muistatko viime kesän telttakuvat pihamaalla? Huvimajat ovat hauskoja. Nyt voisi rakentaa lumilinnan ja valaista sen kynttilän pätkillä. Lapsuudessa se oli aivan lempipuuhaamme veljen, serkusten ja naapurin lasten kanssa. 

Potkukelkat odottavat malttamattomina pääsyä vauhdin huumaan kylätiellä. Pikkuisena muistan äidin kyydinneen minua jäistä tietä pitkin mummolaan. Istuin takaperin kelkassa ja pidin välipuusta tiukasti kiinni. Viiden kilometrin matka taittui joutuisaan. Talvivaatetus oli tuolloin aika lailla toisenlainen. Punainen villapuseroni ja tupsupipo on ollut käytössä vielä täälläkin meidän lapsillamme. 

Huomaatko, minkä uudistuksen innostuin ja onnistuin tekemään tänään tänne blogin etusivulle? 

Potkuttelemisiin, Tuija

Nostalgia tarkoittaa menneen ikävöintiä, kaihoa ja haikeutta. Nostalgiaan liittyy usein menneen aikakauden ihannointia. Sananmukainen merkitys sanalle nostalgia on koti-ikävä, kotimaan kaipuu. Se on johdettu kreikan kielensanoista nostos, kotiinpaluu ja algos, tuska.

Arjen onni 3

Helmikuun ensimmäinen viikko on hujahtanut torstai-iltaan. Pieniä iloja ja valoisampia päiviä on ollut tämä viikko täpötäynnä aamusta iltaan.

Koivun oksiin puhjenneet pienet lehdet kastelukannussa kaapin päällä tuovat keväisen mielen, vaikka lumikinos ikkunan takana muistuttaa tukevasti talvesta. Pehmeät nietokset ovat suloisen pumpuliset. Illansuun sinertyvässä hämärässä luminen maisema on vertaansa vailla. Vai mitä? Aamu omenatarhassa -blogin Annalla on viehättäviä kuvia lumisista maisemista. Kannattaa käydä kurkkaamassa. 

Hyvää Runebergin päivän iltaa! Tuija

 

Kalenterin uusi elämä

Kalenterien kauniit kuvat ovat mitä parhainta materiaalia kirjekuoriin ja muihinkin väkerryksiin. Kirjekuorien tekeminen on hauskaa puuhaa. Saajaa miettiessä putkahtelee ideoita ja hyviä tunnelmia. Toivottavasti saajalle välittyy tekijän ilo ja onni. 

Singerillä hurruuttelin kuoret kiinni ja viimeistelin Teippitarhan washiteipeillä. Mitäs tykkäät?

Ystävänpäivään virittäytyen, Tuija

Hei! Helmikuu!

Helmikuu on nimeltään aivan lempikuukauteni monestakin syystä. Ihana Helmi ja monta muutakin merkintää kalenterissani. Nyt voi jo pikkuriikkisen haaveilla keväästä ja kesästäkin. Juuri kurkistin vaivihkaa Krista Keltasen viime kesänä meillä kuvaamiaan otoksia. Te lukijatkin pääsette niitä kesällä kenties jostakin lehdestä tutkailemaan.  Kesäolo tulvahti näytöltä ja hyvä mieli nosti suupielet korviin asti. 

Pihakierroksellani kurkistin kesäkamariin, jossa totesin kaiken olevan kylmyyden kohmettamana hissuksiin kuin Muumilaakso talvella. Kesäkeittiön hyllyllä nököttävät kreikkalaiset peltipurkit muistuttamassa loistavista matkoista rakkaiden kanssa helteisessä helleenien maassa. 

Aurinkohuoneessa, joka on ensimmäinen kasvihuoneemme, odottaa saviruukku poikineen kesää ja istutuksia. Voi sitä keväistä päivää, kun siellä voi sohvalla pihapuuhien lomassa juoda kupillisen teetä auringon säteiden kurkistellessa ristikoiden läpi. 

Liiterin seinustan tiskipöytä odottaa viimeistelyä, johon on ilo ryhtyä kevään tullen. Tärkeintä olisi elää tässä ja nyt, mutta haaveilu silloin tällöin tekee terää samoin kuin hangessa tarpominen hiki hatussa.

Arjen keskellä sulje silmäsi ja anna mielesi kuljettaa itsesi omaan mansikkapaikkaasi. Nauti, huokaise ja henkäise!

Tänään tapahtui jotakin aivan uskomatonta. Liityin ryhmään Maalaisromanttinen Koti ja latasin sinne yhden kuvan, joka tuota pikaa oli saanut 470 tykkääjää. Siis meidän kotikutoinen wc!

Helmihetkiä alkavaan viikkoon! Tuija

Hei, hei tammikuu!

Tämä vuosi 2015 toi kaipaamani valkean maiseman tullessaan. Päivä päivältä pidempi valoisa aika herättää vähitellen ajatukset kohti kevättä, johon kuuluu monenkirjavia tunnelmia ja suuria suunnitelmia. 

Lupailin tammikuulle sosekeittopostausta, mutta se jää toteutumatta huomattuani porkkanoiden kadonneen parempiin suihin herkullisen hummuksen höystämänä.  Saatan aiheeseen vielä palata, koska se on lempiruokalajimme muulloinkin kuin talvipakkasilla. 

Lauantaita odotin ja tässä se nyt on. Jätän haaveilut sikseen ja ryhdyn vähitellen päivän puuhiin. 

Toivotan sinulle hyvää viikonvaihdetta! Tuija