Blogin luonnoksissa luurasi raakile kesämielellä. Tänään on juuri oikea aika sen putkahtaa päivän valoon. Pakkasasteita on enää vain 17.
Take your time -kuppi ja orvokit leivän päällä sekä silmän ilona että makoisana suupalana olivat viime kesän aamujen ilo. Pitkät raukeat aamut verannan lempeässä ilmanalassa ovat paras päivän aloitus, minkä kuvitella saatan, kotimaisemissa.
Näistä tunnelmista on välillä hyvä tehdä irtiotto niin palatessa arkiset asiat kirkastuvat taas loistoonsa. Kuin silloin kerran ensikerran kohdatessamme. Villa Iiris oli ollut tuolloin Einola ja lukuisten rippileiriläisten kohtaamispaikka vuosikymmenten ajan. Nyt Koti meidän. Joulukuussa pyörähti 30.vuosi elämässämme maaseudun rauhassa.
Valinta, johon olemme edelleen tyytyväisiä kaikkien pakkaspäivien aiheuttamien kiemuroidenkin keskellä.
Heleätä helmikuuta! Tuija
Voi miten ihanan kesämuiston sinä olet julkaissut ♥ Tähän jatkuvaan "jääkauteen" oli todella piristävää saada kuva kesästä, kukkasista ja ihanasta saunarakennuksesta. Ehdottomasti punaisen maton paikka minustakin! Kaipaan jo kovasti sekä kevättä että kesää - mutta vielä pitää jaksaa kärsivällisesti odottaa. Pakkaset saisivat minusta jo hellittää niin pystyisi tekemään koiran kanssa vähän pidempiä lenkkejä. Toinen nostelee tassua eikä pystytä kiertämään kuin oma kortteli pikaisesti.
VastaaPoistaOikein mukavaa viikonvaihdetta Villa Iirikseen ♥
Kiitos Marjo!
PoistaSinä olit tänään mielessä, kun käväisimme Hämeenlinnassa. Paluumatkalla aioin koukata katsomaan raunioita. Sinun kirjoittamasi kesäisen postauksen myötä olen niiden näkemisestä/kokemisesta haaveillut. Parkkipaikkaa en kuitenkaan löytänyt niin jatkoin kohti kotia tilannetta hiukan harmitellen. Tosin taisi olla parempi, etten polvikipuisena lähtenyt seikkailemaan luontoon sen enempää. Tuijametsässä onneksi pääsin nauttimaan kirkkaasta auringon valosta tai oikeammin, kun palasimme metsän siimeksestä polulle. Yllättäen tavallinen reittimme olikin jäätikkö, jonka kiersimme toisia pitkospuita pitkin. Nähtävästi metsässä on aiemmin tulvinut reilusti ja pakkasen tullen laajalti jäätynyt. Oletko sinä jo löytänyt Tuijametsän? Siellä on erityinen tunnelma. Puiden alla on kiva levähdyspaikka penkkeineen. Joskus aion nauttia siellä sushit kaikessa rauhassa. Se muistuttaa vähäsen Mustilan arboretumia.
Kesä on vahva vuodenaika, joka kuvienkin kautta tuo iloa ja virkistystä.
Sunnuntaiterveisin Tuija
Saattaa hyvinkin olla ettei raunioille ole talvella yhtä helppo päästä autolla kuin kesällä. Ja polvikipuisena ei todellakaan kannata lähteä liukastelemaan ja pahimmassa tapauksessa vielä kaatumaan lumessa. Varmasti itse matkaan Hämeenlinnan Tuijametsään vasta keväällä kun on helpompi liikkua koirankin kanssa. Näillä pakkasilla Mimmi parka jäätyy kun ei suostu käyttämään edes fleece-töppösiä. Villapaitansakin on repinyt jo osittain mielenosoituksella kun ei haluasi myöskään vaatteita vaikka selvästi palelee.
Poista