Uusi vuosi on ovella

Vuosikatselmus 2016

Vuosi 2016 on kääntymässä uuteen vuoteen 2017 muutaman tunnin kuluttua. Tämä vuosi toi tullessaan tuttuja, turvallisia tapahtumia, iloisia yllätyksiä, jännittäviä hetkiä ja kaikkia mahdollisia elämän värisävyjä. Ajattelen elonpolkua usein räsymattona, jossa on erilaisia raitoja sekä toisinaan myös ruutuja ja ruusuisiakin kuvioita. Johtuneeko tuo nuoruuteni opinnoista kotiteollisuuskoulussa kankaiden sidoksia ja malleja suunnitellen ja toteuttaen Toika -puita paukuttaen. 

Olen kiitollinen monipuolisista yhteistyökuvioista, joissa olen ollut osallisena. Vuoden alussa kuvasin puisia renkaita, herkullisia vegaanisia suklaita, kirja-arviointeja olen rustannut muutaman ja arvontoja järjestin useammatkin teidän ihan mahtavien lukijoiden iloksi. 

Mukavuusalueeltani hyppäsin maaliskuussa Aamulehden Koti -liitteen tuottajan otettua yhteyttä kysyen olisinko haastateltavissa paikallisena kotibloggarina. Vastausta en kovin kauaa miettinyt, koska aiemmista lehtijutuista on ollut vain hyviä kokemuksia. Yllätyksenä tosin tuli se, että poseerasin lehdessä itsenäni kotikuvien ohessa taitavan  Ossi Aholan kuvaamana. Hilpeästä kuvaussessiosta on vain iloisia kuvamuistoja. 

 Elokuussa myönnyin, vaikka hirvitti ja syyskuun alussa tein aikamoisen loikan Cat walkille . Seuraavalla viikolla pyrähdin unelmamatkalleni, joka oli palkinto Samoksen saaren matkailutoimiston järjestämässä kuvakilpailussa. Tuo kokemus täytti ajatukseni sekä etukäteen että aika lailla koko syksyn olen ollut kuvausmatkani lumoissa. Samos in my mind -aatoksin siirrymme uuteen vuoteen tavoitteena #tuijalauri2017 -matka lempisaarellemme.

Krista Keltanen Photography 2014

Kaiken tämän huikeuden takana on osittain Maaretta Tukiaisen lanseeraamat Hyvän mielen taidot -kirja ja -korttipakka, jotka toukokuussa esittelin.  Krista Keltasen kuvaamissa korteissa on magiaa! Joka-aamuinen kortti siivittää päivään yhtä ajatuskulkua rikkaampana. Lokakuussa sain kutsun historialliseen Inspiraatiokorttien lanseeraukseen. Sieltä palatessani bongasin tulevat Zen Barcelona -silmälasini Tampereen Asemaoptiikka -liikkeen ikkunassa vanhalla kotikadullamme. Tapetti-ilottelu pääsi alkamaan ja voi, kuinka hienoa onkaan, kun näen kunnolla kohdistaa tapetit. Toinen ilmeisen suuri edistysaskel on, että taas ompelu maistuu, kun saan langan Singerin neulansilmään ilman vippaskonsteja. 

Koti meidän -verstas on varsinainen inspiraatiopesä, jossa syntyy puisia upeita rasioita pääasiassa kotimaisista puulajeista, mutta myös kreikkalainen oliivipuu sopii materiaaliksi mitä parhaiten. 

Kuten blogin nimestäkin voi päätellä niin taidamme olla varsinaisia koti-ihmisen perikuvia. Viihdymme äärimmäisen hyvin omissa oloissamme ja työn alla on useimmiten monenlaista. Tosin olemme opetelleet myös laiskottelemaan ja mikäpä sen mukavampi paikka Netflixin parissa on kuin vähitellen valmistuva salonki tai mikä se nyt lieneekään. Isännän huone lukee ikkuna sisäkarmissa 1920 -luvulta. Suunnitelmat ja toteutus etenevät ajallaan. Sen on tämä viidennesvuosisata vanhan kiinteistön haltijana opettanut. 

Etäisyyden ottaminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää uusien  ideoiden synnylle. Enpä olisi uskonut, kun kymmenen vuotta sitten suunnittelimme hääpäivämme juhlistamista kahdenkeskisellä matkalla sen saavan aikaan tällaisen huikean jatkumon. Matkahaaveistamme voi lukea täältä. Lukijaksikin saa ilomielin kirjautua ja kommentit ovat iloinen yllätys.

Summa summarum:

Samos in my mind!

<3 Tuija  

Vinkeä joulupuu

Villa Iiriksen joulu 2016 näyttää aika erilaiselta kuin 20 vuotta sitten. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja ripaus sinistä aivan kuin morsiamella konsanaan. 

Pienen pieni keltalakkinen puurotonttu on ollut mukana useimmissa jouluissani ja sittemmin meidän perheen joulupuurokattauksissa keskeisenä elementtinä. Kummitädin antama lahja on kulkenut matkassani huikean taipaleen kotitanhuvilta tänne Kesäpäivän pitäjään.

Joulupuuron keitin riisimaitoon puuhellalla pitkään hauduttaen. Värisävystä tuli hempeän vaaleanpunerva. Puuron seuraksi oli tarjolla tavallisen maidon lisäksi mantelimaitoa, kauramaitoa ja riisimaitoa. Ensi vuonna katan jokaiselle oman kermanekan, jossa on toivottu maitotuote joulupäivän lounaalle. Kermanekkakokoelmalleni syntyy uusi käyttötarkoitus. Uunituore limppu maistui taivaalliselta kanelihunnutetun puuron kera. 

Tapaninpäivän traditiomme on tehdä puuron lopusta appelsiiniriisiä, johon käytämme vaahtoutuvaa vaniljakastiketta ja reilusti mehukkaita appelsiinin paloja. Makoisan herkun voi koristella marengin muruilla ja piparilla. 

Kuusi on omasta pikkumetsästä ja varsin vinkeä näky. Toiveeni oli hilpeät oksat ja tämä oli etsinnän tulos. Kiitos kuusipartio!

Tapaninpäivän terveisin tuikku

Arkihuolesi kaikki heitä...

Villa Iiris Photography

Suomen Turku julisti joulurauhan koko valtakuntaan. 
Jouluinen riisipuuro on kohta valmista nautittavaksi. 
Kukahan saa mantelin tänä vuonna?

Villa Iiriksen väki toivottaa rauhaisaa joulunaikaa ja hyvää mieltä!

                                                                     <3 tuikku

Villa Iiris Photography

Joulurauhaa

Tänään on tullut aika pistää piste maratonilleni. Marraskuun ensimmäisestä päivästä alkaen olen joka päivä julkaissut postauksen kummassakin blogissani ja siinä ohessa olen viritellyt Villa Iiriksen Joulu -blogia. 

Samos in my mind päivittyy vielä ajastettuna pari päivää ja Samos mielessäin siirryn vuoteen 2017 hastagillä #tuijalauri2017.

Nyt sanon: Hei ja iloa, lepoa, hyvää mieltä, rentoa menoa ja kaikkea sitä, mitä sielusi eniten kaipaa! Instagram tiliäni #tuikku @tuikku päivittelen varmasti joulun aikaan miltei tuhannen seuraajani iloksi. 

Merry Christmas and a Happy New Year! Tuija

Mittailua

Tänään oli juuri oikea aika mittailla piparkakkutaikinan ainekset ja sekoittaa niistä Kitchen Aidilla herkullinen kulhollinen naposteltavaa. Perinnereseptiimme kuuluu kardemumman lisäksi myös ripaus maustepippuria. Aromit paranevat taikinan levätessä verannan viileydessä. Leivottavaksi asti säästyy yleensä nokare, jonka leipoo sukkelasti pipareiksi. 


                                    Leppoisaa lauantai-iltaa! Tuija

Unelmoi. Usko. Tee. Toista.

Kortti, jossa otsikon teksti lukee, on ollut jo yli vuoden päivät voimakorttini. Blogitaipaleeni alkoi virallisesti elokuussa 2013, jolloin julkaisin ensimmäisen postaukseni kädet vavisten ja sydän läpättäen. Koti meidän -laulun sanoista löysimme nimen toiminimellemme ja blogille, jonka jo alun perin piti olla erilaisten osioiden julkaisukanava. 

Julkaisuistani noin 350 on nähnyt päivän valon ja luonnoksia on odottamassa sopivaa hetkeä. Unelmoin kirjoittamisesta ja nyt voin sanoa sitä tehneeni sieluni kyllyydestä. Kuvat ovat toinen asia, johon suhtaudun intohimoisesti. Bloggarina olen voinut yhdistää monta minulle tärkeää asiaa, joiden jakaminen teidän lukijoiden kanssa on antoisaa. Kommentit ilahduttavat ja 40 kuukautta vuorovaikutuksellista uutta aikakautta on nyt takana. Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä. 

Olisi hauska lukea, miten te vakituiset seuraajat olette nähneet blogini kehityskaaren? Kaikkien tähän kysymykseen vastanneiden kesken arvon yhdet Koti meidän -verstaan käsityön taitajan suunnittelemat ja valmistamat puikon pidikkeet. Voittaja saa valita joko sukkapuikoille sopivat suojat tai pyöröpuikoille suunnitellun version. 

Rouva Sanan minulle antama Blogger Recognition Award -tunnustus marraskuussa ilahdutti aivan huikean paljon. 

"Koti meidän

Sisustaminen rajoittuu Rouva Sanan osalta tyynyjen siirtämiseen paikasta toiseen ja verhojen vaihtamiseen kerran vuodessa. Noin niinku suunnilleen.

Juuri siksi tässä blogissa kiehtovat kauniit kuvat sekä pohdinnat arkisesta elämästä."

- Rouva Sanan saatesanat blogissaan 10.11. 2016

Arvostan alan ammattilaiselta saamaani kannustusta "to the moon and back".

               Lähetän sinulle Minna virtuaalisen halauksen!

Tänään halusin jo jakaa tämän ilonaiheeni kanssanne, vaikka vielä minulla on tekemättä virallinen postaus, jossa jaan tämän tunnustuksen kymmenelle muulle seuraamalleni blogille. 

My boots, The Workshop Shoes, Greece

Osallistuin marraskuussa tempaukseen, jonka tavoitteena oli kasvattaa seuraajamääriä Instagramissa ja täällä blogissa. Innostun helposti kokeilemaan uusiakin juttuja, joista uusimpana opettelen Snapchat -toimintoja. Joko se on sinulle tuttu?

Zen Barcelona, Tampereen Asemaoptiikka

                                 Joulun aikaa, jännittävää! Tuija

 

                       

Adventtikynttilä

Tigerista löytämäni adventtikynttilä on kaunis, kiva ja mukava, mutta näissä paksuissa versioissa on se pulma, että niiden polttaminen pitäisi aloittaa aiemmin kuin joulukuun ensimmäisenä tai sitten antaa palaa pitkään ja hartaasti. Onhan tämäkin jo vähän pidemmällä oikeasti, mutta vielä on matkaa 15. päivään. Kynttilällä.

Tieto joulun lähenemisestä on samaan aikaan mieluisaa ja hurjaa, kun pahuksen nuhatauti iski juuri parhaaseen jouluvalmisteluaikaan. Eikös sitä sanota, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty eli Kaaos- ja ideakirjalle on nyt toipilaana käyttöä. 

Tervehtymisiin! Tuija