tiistai 18. syyskuuta 2018

18.9.18




                                Aamu-usvan utuinen tunnelma on satumainen alku uudelle päivälle. 





Sumun seasta puskevat auringonsäteet saavat saunan punamultaseinän hehkumaan.






Lapio ja kottikärryt odottavat urhoollisesti ihmisen otetta.






                           Pihatie on johdattanut moniin seikkailuihin meistä yhden jos toisen.









                                                 Verannalla nautin kesän rippeistä.
                                     






                                                           Syyskesä, älä vielä mene! 
                      

                                                             18.9.18 <3 Tuija

maanantai 10. syyskuuta 2018

Havaintoja ihmisestä



Havaintoja ihmisestä on YLE:n ohjelmasarja, jossa pureudutaan ihmisen käytökseen vaikuttaviin ilmiöihin - sekä aitojen kokemusten että tutkimustiedon avulla. Ovatko podcastit sinulle tuttuja? Olen iloinen, että tyttäreni vinkkasi minulle tästä ohjelmasarjasta, jonka jaksoja olen nyt jo muutaman kuunnellut. 






Eilen lähdin etsimään tatteja ja samalla kuuntelin tätä kiintoisaa sarjaa yhden jakson verran. Sienisaalis oli löytämieni osalta mennyt matojen ja etanoiden suihin, mutta sainpahan raikasta ilmaa ja yhden ällöttävän hirvikärpäsen tuliaisiksi. Taisinpa tehdä riisuutumisen ennätyksen, kun yritin päästä piinaajastani eroon. 





Syyskesän valo on lempeä ja jotenkin erityisen vaikuttava. Auringon kajossa on monenlaisia syviä sävyjä ja tunnelma on hurmaava. 

Tuossa alimman kuvan tiskipinossa lavuaarissa näen arjen suloa. Uskon, että omalla asenteellaan voi vaikuttaa uskomattoman paljon siihen, miten arki asettuu uomiinsa. Tässä viheliäisessä räkätaudissakin on ollut se hyvä puoli, että olen malttanut levätä oloani kohentaen sisimpäni tarpeita kuunnellen. 

Hyvän mielen kortit olen taas ottanut aamurutiineihini, kun huomasin niiden jääneen taka-alalle. Tuon pienenkin tuokion korttien sanomaa pohdiskellen olen todennut tuovan kaipaamaani rauhaa ja seesteistä mielentilaa.

Käsin tiskaamisessa on monia minulle mieleisiä asioita. Lämmin vesi ja kauniit astiat täynnä muistoja kiinnittävät hetkeen, jossa menee muutama minuutti. Tosin joskus vähän pidempäänkin, jos toimeen tarttuminen on viivästynyt. 

Olisi mukava lukea kommenteista, millaisia tunnelmia sinun syksyysi sisältyy. Ilokseni huomasin saavani taas ilmoituksen uusista viesteistä sähköpostiini. Jotakin klikkailin, mutta enää en muista mitä. 

Syysillan terveisin Tuija



lauantai 1. syyskuuta 2018

Syyskuu, tervetuloa!




Autereinen aamu-usva maalaa pihapiirin lempeän utuiseen pehmeyteen. Syysaamuissa on oma aivan erityinen tunnelmansa. Suloinen suvi antaa sijaa uusille värisävyille. Pihakoivut kellertävät kuivan kesän jäljiltä ja  piharatamot sylkevät siemeniään pitkin poikin.

Tämä kesä oli ensimmäinen kesämme kahdestaan ikuisuuksiin ilman lapsia ja lemmikkejä, mikä loi monenlaista mahdollisuutta tarttua hetkeen ja toteuttaa meidän kahden itsekkäitäkin unelmia.




Kesä alkoi ihanaakin ihanimmilla nuortemme hääjuhlilla ja viirinauhat jatkoivat kulkuaan verannallamme tuoden hyvää mieltä kesäisiin aamuhetkiin. Päätinkin antaa niiden jäädä tuohon ennaltamääräämättömäksi ajanjaksoksi, koska niihin kiteytyy muistoista parhaimmat. 

Kaikenlaista pientä ja tarpeellista on tullut tehtyä, mutta antoisinta olivat loputtomilta tuntuneet joutilaat lomapäivät sekä kotimaisemissa että rakkaalla Samoksen saarella. Instagramissa voit olla mukana kuvakertomuksessani seikkailuistamme eri puolella saarta sekä kävellen, autoillen että pyöräillen. Jännittävin oli kokemus maanvavahtelusta allani autiorannalla. 

Olen kiitollinen kahdesta erilaisesta matkasta tuttuihin maisemiin. Ensimmäinen oli pitkään mielessä ja suunnitelmissa harkiten toteutettu. Toinen oli puolestaan yllättävän päähänpiston seurausta, koska koimme olevamme sen ansainneet. 

Vieläkin olen ihmeissäni, miten viikko tuntui miltei yhtä pitkältä kuin aiempi kaksiviikkoinen. Mielentila ratkaisee sekä majapaikka. Jälkimmäisellä matkallamme majoituimme pieneen Ireonin kylään, jossa saatoimme aloittaa jokaisen aamumme pulahduksella pikkupoukaman turkoosinsinisiin aaltoihin. Uskoakseni sekin, että tuo kaikki oli ekstraa kesämme kulkuun toi oman lisähohtonsa ja levollisuuden nauttimiseen kiireettömästi. 

Muistot pitkistä kävelyistä uusilla reiteillä kantavat pitkään. Lukijasta saattaa vaikuttaa, että elän menneessä tai tulevassa, mutta väitän silti olevani tässä hetkessä. Olen kokonaisuus, jota kokemukset Välimeren maassa maustavat vahvasti. 

Nyt sytytän kynttilät verannalle ja nautin saunan jälkeisestä raukeudesta hyvässä seurassa. 

              Lauantai-illan iloja sinullekin lukijani!

                                            <3 Tuija