Inspiraation hakumatkalla

Fiskarsin retkellämme suuntasimme ilta-ajelulle kohti Hankoa. Kaupungin ranta uimakoppeineen oli hurmaava kuten aina. Mereltä puhalsi lempeä, vieno tuuli ja aurinko lämmitti kallioita, joilla hyppelehtiminen vei ajantajun.

Talletin mieleni sopukoihin hyvän mielen tunnelmat, joihin palata tarpeen tullen. 

Ruukin raitilla oli hiljaista, mutta vielä hiljaisempaa oli Lappohjanrannalla, joka on matkan varrella Koverharin lähistöllä. Viime visiitillä loikoilimme siellä aurinkoa palvoen, nyt meren ulapalle tähyillen ja rauhasta nauttien. Linkistä klikaten löydät lisätietoja mainiosta retkikohteesta.

Fiskarsin kesänäyttely Rajapinnat oli vaikuttava monella tapaa. Kuviin oli vaikea tallentaa Kuparipajan Valkoisen ja Mustan salin atmosfääriä, mutta pintaraapaisun saat näiden otosten myötä. Muutaman vuoden takaisessa R.ASIA -näyttelyssä tässä samaisessa salissa oli mukana Laurinkin Sointu -sarja. 

Kepeän raikas lasimuotoilu valoisassa valkoisessa salissa oli pysäyttävä kuten myös tämä kastemalja laatikoineen. Huomaatko, millaisen kuvion valo taittaa maljan keskelle? 

Tämä kolmiulotteinen tulostin  hurruuttaa jokaisena näyttelyn aukiolopäivänä yhden patsaan. Saarikorpi Design on tämän yllätyksellisen projektin suunnittelija ja toteuttaja. 

Piitu Nykopp on tunnettu nukketaiteilija, jonka teos valloitti minut puhumattakaan monesta muusta yksityiskohdasta. Kokonaisuus herätti alitajunnan askartelemaan uusia polkuja ja uria. Inspiroivaa! 

Erittäin ystävällinen tyttö oli töissä lipunmyyjänä ja oppaana näyttelyssä, mikä oli ilmiselvästi hänen lempityötään. Kiitos! Hän kertoi lasten riemastuvan ulko-oven viereisestä teoksesta, johon saa koskea. No, minustakin se oli huisinhauska.

Hyvästeltyämme ruukkialueen suuntasimme lempikohteeseemme Tammisaaren Ramsholmenin upeaan lehtoon. Siellä on hyvät polut, joissa on mainio pyöräilläkin. Kokeiltu on! Kävelimme rantaan, josta on näkymä kaupungin satamaan ja keskustan vanhaan puukaupunkikortteliin, jonka kujilla tuntuu kuin olisi siirtynyt menneeseen aikaan.

Ensiapua etelän kaipuuseen tuo päivittäin tämä Hangon iltamarkkinoilta tinkaamani pikkukaappi, joka syrjäytti suihkuhuoneen modernimman kulmakaapin. Aluksi ajattelin maalata tämän, mutta sitten se omassa rujoudessaan osoittautuikin sopivan tuollaisenaan seinälle. 

Säätiedotus lupailee kesäisempien säiden palaavan, mikä olisi enemmän kuin toivottua. Viime yön sademäärä puoli saavillista olisi riittänyt joksikin aikaa, mutta nyt illemmalla tuli toinen mokoma. Kasteluvedestä ei ole pulaa.

Toiveikkain terveisin, Tuija

Jalavaa, saarnea, tammea ja vaahteraa

Kestokalenterini Pyykkituvalle löysin Tiirinkosken Tehtaalta.

Kesäretkeily kuuluu kesäämme. Kohteissa on sekä uusia että vanhoja tuttavuuksia, joihin on päästävä kerran kesässä. Uusimpana listalle pääsi Tiirinkosken tehdas ja vuosien takaista ihastusta edustaa ehdottomasti Fiskarsin ruukkimiljöö, jonka tunnelma on vertaansa vailla. 

Fiskarin laatupuu on puutavaran toimittaja, jolta löytyy Punalan verstaan tarpeisiin soveltuvia suomalaisia puita. Pääasiassa puutavara on koottu Fiskarin kylän alueelta. Yritys sijaitsee Peltorivin perukoilla kosken partaalla museon lähistöllä. Sinne kannattaa poiketa ihastelemaan vaikuttavia taapeleita huumaavassa puun tuoksussa.

Sisääntulon yhteyteen on ripustettu eri puulajeista persoonalliset opastaulut, mitkä ihastuttavat joka kerta yhtä paljon. Puiden olemus ja nimet ovat kuin taideteos. Tuolla, jos missä ymmärtää puiden sävyerot sekä omalaatuisuuden. Vink, vink... Linkkejä klikkaamalla löydät lisätietoja hankkimistamme puulajeista.

Visakoivun mietintä vaati yön yli sulattelun.

Valinnanvaraa on reilusti ja päätöksen tekeminen eri lankkujen välillä on aikaa vievää työtä. Kiitos erinomaisesta palvelusta Jesse Partaselle. Täältä puntarin ja erinäisten mittausten kautta ostamamme pino on päässyt odottamaan jatkotyöstöä Punalan verstaalle. Sinunkin Koti meidän -puikonpidikkeesi voivat olla kotoisin Fiskarin puistosta. 

Hotel Tegel tarjosi meille oivallisen majapaikan, jossa heräsimme hyvin nukutun yön jälkeen kosken kohinaan huoneessa numero 26, joka on kulmahuone näkymillä kahteen suuntaan. Maittava aamiainen tarjoiltiin Kuparipajan ravintolassa, jonne johdattaa hotellin ovelta silta kohisevan kosken yli. Jos sää olisi ollut lämpimämpi niin olisi ollut elämys syödä aamiaista sillan pöydässä. Ensi kerralla, kenties... 

Seikkailimme myös Hangossa ja Tammisaaressa, mutta siitä toisella kertaa, jos te piipahtelijat niin toivotte.

Nyt alkoi heinäkuu ja uusien maalaushommien aika! 

Kuulumisiin! Tuija