Kivan päiväyksen postaus

Mielenrauhaa a'la Villa Iiris

Pilvi pieni pehmoinen

Pilvi pieni pehmoinen, pimpeli pompeli pom
heitti lumihiutaleen, pimpeli pompeli pom
alas maahan lähtemään
aivan aivan yksinään
pitkä matka maahan on, pimpeli pompeli pom

Kuusen oksaan koetti, pimpeli pompeli pom
tarttua se tiukasti, pimpeli pompeli pom
Vaan ei pääty matka, ei,
tuuli eteenpäin sen vei.
Pitkä matka maahan on, pimpeli pompeli pom.

Nallen nöpökuonolle, pimpeli pompeli pom
viimein putos hiutale, pimpeli pompeli pom.
"Hyvä täs on olla niin,
aivan sulan kyyneliin."
Niin suli hiutale, pimpeli pompeli pom.

Talven hopeiset hiutaleet
Ikimuistoinen hetkeni kirjan lehdillä kuvaajana ja kirjoittajana: Villa Iiriksen joulu.

Joululimppu Villa Iiriksen tapaan

Villa Iiris valmistautuu jouluun 
lumihiutaleiden leijaillessa maahan. Vihreä metsä katoaa valkean lumipeitteen huomaan lepäilemään. Verannalla saa kopistella kengistä lumet juuttimaton imaistaviksi. 

Vanhat, hyviksi todetut traditiot saavat uusia sävyjä. Arjen hyörinän keskellä on tärkeää pysähtyä ja nauttia. Yllätän itseni ja oivallan (viimeinkin ja taas kerran), miten vähemmälläkin hötkyilyllä joulumme valmistuu ajallaan. 

Imurin pölypussiin sujautan piparimaustetta niin kotiin tulvahtaa aito tunnelma alta aikayksikön. Siis sitten, kun alan jahtaamaan pölypalleroista isoimpia. Vähitellen olen tottunut tähän ylelliseen elämänvaiheeseen, jonka olemme saavuttaneet lastemme vartuttua aikuisiksi. Monta kotityötä vähemmän tehtävänä ja omaa aikaa, josta on mahdollista nautiskella omaa sisintään rauhassa kuunnellen, mikäpä sen mukavampaa. 

Kaikissa elämänvaiheissa on omat ilonaiheensa, mikä on rikkaus. Tällä mittapuulla olen varakkaampi kuin Roope Ankka.

Joulun aikaan kuuluvat kynttilöiden tuike ja hämärän hyssy. Alkuviikosta maahan laskeutunut lumi toi valtavasti valoa iltapäivän siniseen hetkeen. Pihalla ristiin rastiin vipeltäneiden pupujen jäljet ovat suloisia.

Tämän tekstin äärelle laskeuduin monenkirjavista puuhistani, koska päiväys on taas kerran kiva: 18.12.18. Kaikenlaiset numerosarjat ja sanariimittelyt ovat mieleeni. Siksipä tuonne alkuun liitin lempilauluni: Pilvi pieni pehmoinen sanat. Sitä on tullut laulettua lukuisia kertoja yksin ja yhdessä.  

Pyhien joutilaina hetkinä taidan lukea blogini julkaistut postaukset virkistääkseni muistiani, mistä kaikesta onkaan vuosien varrella tullut kirjoitettua. Kauankohan saan aikaa kulumaan, kun kahlaan läpi kaikki 453 tekstiäni. Olisi hauska löytää kommenttilaatikosta, mistä postauksestani sinä hyvä lukijani olet eniten pitänyt ja miksi. 

Tahtini on hidastunut, mutta taitaa olla ihan hyvä vain, etten suolla pakkopullatyyliin 'kuhannyjotain' vaan säilytän hyvän tunnelman ja inspiraation, jonka toivon välittyvän myös lukijalle.  

Villa Iiris on rakennettu aikoinaan ensisijaisesti huvilaksi, mutta kotoisaa täällä on erityisesti keskellä nietoksia pakkasen paukkuessa nurkissa tulten loimutessa kaakeliuuneissa ja keittiön puuliedessä. Pihan poikki saunapolkua kipittäessä voi kokea huikean kiitollisuuden elämästä tällaisen ainutlaatuisen antiikkihelmen haltijana. Saunatontusta voi nähdä vilahduksen, jos oikein heittäytyy satujen maailmaan.

Lumoavaa joulun aikaa! <3 tuikku

Villa Iiriksen Joulu

                         Tervetuloa Villa Iiriksen Joulu -blogiin! 

Koti meidän -blogilla on meneillään jo neljäs joulun tienoo. Aiemmilta vuosilta 2013, 2014 ja 2015 löydät kuvia ja tarinoita klikkaamalla vuosilukua, tekemällä haun esimerkiksi sanoilla Villa Iiriksen joulu, selaamalla blogiarkistoa tai BLOGIT.FI on myös oiva paikka tehdä joululöytöjä. Onnea matkaan!

Vähitellen rakennan jouluista blogia, jossa toivon tarjoavani ilonpilkahduksia teille lukijoille. Miltä vaikuttaa? Olenko oikeilla jäljillä?

                             Joulumielellä, Tuija

Tähtien tuiketta

Marraskuussa on loistava aika viritellä valoja sinne ja tänne ympäri kotia tuomaan piristystä ja tuiketta elämään. Nyt on juuri oikea aika nautiskella hämärän hyssystä ja seisahtua kuulostelemaan itseään. 

Olen erityisen iloinen siitä, että jälkikasvullemme tämä talviaikaan virittäytyminen on yhtä tärkeää kuin meille joulumielisille vanhemmille. Ensimmäiset valot ovat jo yläkerran kammarin ikkunoissa ja niiden äärelle on mukava hetkeksi käpertyä nojatuoliin rupattelemaan päivän kuulumisista.

Illan tullen on hyvä lukea kirjaa, jonka nimi Sisäinen lepatus sopii myös tähän hetkeen. 

Rauhaisaa pyhäinpäivän aikaa! Tuija