 |
| Paulankan pellavahurstien värikylläisyyttä |
"Suomen Kädentaidot villitsee 13.–15.11.2015
Suomen Kädentaidot -messut nostavat upeat kotimaiset tuotteet, käsityötaidot ja -tekijät jälleen estradille 13.–15. marraskuuta 2015, kun tapahtuma järjestetään jo 20. kerran. Juhlavuoden tapahtuma on värikäs ja elämyksellinen viikonvaihde täynnä ohjelmaa ja ostosmahdollisuuksia."
Olen yrittänyt muistella, milloin osallistuimme ensimmäisen kerran tähän meille perinteeksi muodostuneeseen tapahtumaan. Arvelen, että se oli vuosi 1998, kun innolla tutkailimme myös samaan aikaan järjestetyt Antiikkimessut. Sieltä ostimme pitkän pähkäilyn jälkeen upean nahkalaukun. Mummu oli kotona lapsenvahtina tuolla kerralla ja seuraavana vuonna rohkaistuimme pujottelemaan pitkillä tuplarattailla kapeita käytäviä. Tänä vuonna saanen taas seuraa jälkikasvusta, joka on tainnut saada käsityöpistoksen.
Minun lapsuudessani äitini ompeli miltei kaikki vaatteeni ja itse jatkoin perinnettä juhlamekkojen ja villakangastakkien väkertämisellä. Usein kävi niin, että viimeisenä iltana ennen H -hetkeä ompelin viimeisiä pistoja silmät ristissä lasten nukahdettua.
Tämän takin historiaa en tarkkaan muista, mutta jonkun sukulaisen vanhasta takista syntyi minulle uusi pomppa. Kierrätys oli kunniassa. Ulkoiluvaatetus oli vähän erilaista tuohon aikaan, vaikka muistan kyllä ne hienot enstex -haalarit, joissa oli teddykarvavuori. Uskomattoman taitava ompelijaäiti antoi minunkin jo kuusivuotiaana harjoitella Husqvarnalla surruuttelua.
Oletko sinä huomannut, että on olemassa Husqvarna, Bernina tai Singer -ihmisiä? Anoppi oli jälkimmäisiä ja olin aina ihan solmussa hänen koneensa kanssa. Nyttemmin olen loikannut Husqvarna -leiristä Singeristiksi niinkin turhamaisesta syystä kuin koneeni lumoava ulkomuoto.
Inspiraation valokuvaamiseen sain Antti -enolta, joka tämän otoksen on minusta ottanut yhteisellä kuvausretkellämme. Mieleen on painunut riemukas muisto, kun hän innosti minut loikkaamaan valtaojan yli saadakseen mahtikuvan. Onnistui!
Tekstiin pujahti muutama harhaommel, mutta sitä se nostalgia teettää.
Kässäilemisiin! Tuija
