 |
| Paulankan pellavahurstien värikylläisyyttä |
"Suomen Kädentaidot villitsee 13.–15.11.2015
Suomen Kädentaidot -messut nostavat upeat kotimaiset tuotteet, käsityötaidot ja -tekijät jälleen estradille 13.–15. marraskuuta 2015, kun tapahtuma järjestetään jo 20. kerran. Juhlavuoden tapahtuma on värikäs ja elämyksellinen viikonvaihde täynnä ohjelmaa ja ostosmahdollisuuksia."
Olen yrittänyt muistella, milloin osallistuimme ensimmäisen kerran tähän meille perinteeksi muodostuneeseen tapahtumaan. Arvelen, että se oli vuosi 1998, kun innolla tutkailimme myös samaan aikaan järjestetyt Antiikkimessut. Sieltä ostimme pitkän pähkäilyn jälkeen upean nahkalaukun. Mummu oli kotona lapsenvahtina tuolla kerralla ja seuraavana vuonna rohkaistuimme pujottelemaan pitkillä tuplarattailla kapeita käytäviä. Tänä vuonna saanen taas seuraa jälkikasvusta, joka on tainnut saada käsityöpistoksen.
Minun lapsuudessani äitini ompeli miltei kaikki vaatteeni ja itse jatkoin perinnettä juhlamekkojen ja villakangastakkien väkertämisellä. Usein kävi niin, että viimeisenä iltana ennen H -hetkeä ompelin viimeisiä pistoja silmät ristissä lasten nukahdettua.
Tämän takin historiaa en tarkkaan muista, mutta jonkun sukulaisen vanhasta takista syntyi minulle uusi pomppa. Kierrätys oli kunniassa. Ulkoiluvaatetus oli vähän erilaista tuohon aikaan, vaikka muistan kyllä ne hienot enstex -haalarit, joissa oli teddykarvavuori. Uskomattoman taitava ompelijaäiti antoi minunkin jo kuusivuotiaana harjoitella Husqvarnalla surruuttelua.
Oletko sinä huomannut, että on olemassa Husqvarna, Bernina tai Singer -ihmisiä? Anoppi oli jälkimmäisiä ja olin aina ihan solmussa hänen koneensa kanssa. Nyttemmin olen loikannut Husqvarna -leiristä Singeristiksi niinkin turhamaisesta syystä kuin koneeni lumoava ulkomuoto.
Inspiraation valokuvaamiseen sain Antti -enolta, joka tämän otoksen on minusta ottanut yhteisellä kuvausretkellämme. Mieleen on painunut riemukas muisto, kun hän innosti minut loikkaamaan valtaojan yli saadakseen mahtikuvan. Onnistui!
Tekstiin pujahti muutama harhaommel, mutta sitä se nostalgia teettää.
Kässäilemisiin! Tuija
Ihanaa nostalgiaa :) Ihana kuva sinusta ja hienosta takistasi! Ja upeat nuo alun pellavat, mitkä värit! Minä ompelin aikoinani Singerilläni melkein kaikki lasteni vaatteet ja paljon paljon muuta,Muistan myöskin ne myöhäisillan väsyneet ompelusessiot! Kerran ompelin Kreetalla koko lapsiporukan kansallispuvut meidän suomiryhmän lapsille leikkikoulun tanhuesitykseen :) nyt taitaisi jäädä tekemättä ;)
VastaaPoistaKiitos ihanasta kommentista! Ompeluinspiraatiota odotellen. Mekkokangasta olen metsästänyt. Messuilla silmä tarkkana. 😃 Sinähän olet oikea tehopakkaus, jos olet tuollaiseen urakkaan pystynyt. Minun ennätys on 40 verhoa kesätyöpaikkaani. Terveisin Tuija
PoistaOnpa kiva takkikuva. Hieno takki sinulla. Kyllä siinä on nostalgiaa. Minä en ole lainkaan ompeluihmisiä, mutta kiva katsoa,mitä kaikkea muut saavat aikaiseksi ompelukoneiden kanssa. Keskimmäinen tyttäreni on nyt äitiyslomalla innostunut ompelemisesta, tekee itselleen ja vauvalle kaikenlaista.
VastaaPoistaVoi miten ihania muistoja ♡ Hieno kuva susta ja takistasi! Äiti kans ompeli mun vaatteet, kun olin pieni ja ompelin itse kans jonkun verran, mutta en enää nykyään. Virkkaus on se mun juttuni ja yritin opettaa sitä jo meidän kuopukselle, mut vilkkaan 3-vuotiaan mielestä trikookuteen sotkeminen oli paljon mielenkiintoisempaa =) Mä tuun kans messuille tänään ja huomenna =)
VastaaPoista