sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Kesällä kerran VI









Kesän merkki on, kun tarkenee vielä tassutella saunapolkua varvastossuilla. Syyskuu lukeutuu nimestään huolimatta minun ajatusmaailmassani kesäkuukausiin. Täällä pohjoisella pallonpuoliskolla on revittävä ilo irti kaikesta vähänkään valoisaan, lämpimään vuodenaikaan viittaavasta. Minä olen kesäihminen, vaikka olenkin syntynyt keskellä tammikuista talvipäivää ja lisäksi inhoan kaikenlaisia luokitteluja ja leimoja. Siitä huolimatta kuvaisin itseäni kesän lapseksi. Samos sen tunteen on saanut roihuamaan.

Tänä aamuna heräillessäni auringon ihanien säteiden syleilyyn ajattelin, että olen myös valon lapsi. Parhaani mukaan yritän tuikkuna valaista kanssakulkijoidenikin polkua. Joskus onnistun, toisinaan en. Se on elämää.

Armollisuutta itseään kohtaan on opettanut tässä vanhassa miljöössä eläminen. Saunamme ei ole todellakaan nykystandardien mukainen, mutta silti toimiva ja tunnelmallinen. Remontti tehtiin kohta 20 vuotta sitten suurella sydämellä ja rakkaudella. Alimmat hirsikerrat vaihdettiin ehompiin ja kengitys onnistui upeasti. Sisulla tuo elämänkumppanini väänsi ja kankesi kaikki isot kivenmurikat ulos entisen lattian paikalta ennen uuden valua. Tuolla ne nököttävät pihan kivikossa ja saunan puretuista betonilaatoista aseteltiin kivipatio takapihan kasvihuoneen edustalle. Nykyisin olen luovuttanut sen maitohorsmien temmellyskentäksi.

Kesäsauna on myös talvisauna. Talven varalle saunan seiniin tiivistyvät valoisat, kesäiltojen saunatunnelmat pitkine, leppoisine kylpemisineen. Ovi tilkitään ja eristetään pitämään kylmä loitolla ja saunan kuumuus edustaa Samoksen helteitä, joille Suomen tämän kesän säät eivät juurikaan häviä. Kylpyammeessa lekottelu on aivan yhtä ihanaa kuin Potokakin aalloilla pulahtelu.

Kesällä saunomme kerran jos toisenkin ja talvella samaten. Vino pino polttopuita on siis tarpeen. Elävän tulen sytyttämisessä ja koko lämmitysrituaalissa on aivan oma erityislaatuinen hohtonsa, vaikka minä siitä huolehdin harvemmin. Mankeloidut laudeliinat ja puhtaat pyyhkeet sekä sisustukselliset yksityiskohdat tunnelmineen loihdin minä. Kokonaisuus ratkaisee tässäkin asiassa!

Pihasaunan voittanutta saa kyllä hakea. On oikeasti ylellistä, kun saunarituaalit ovat näin erityislaatuisen mieluisia. Minimoimme saunalla kaiken muovisen. Shampoopulloissa olen tehnyt myönnytyksen, vaikka senkin voisin ratkaista omaperäisemmin ja esteettisemmin. Emalivateja on erikokoisia ja ämpärit kiikutimme aikanaan Helsingistä Kauppatorin laidalta Sauna -kaupasta.

Siniraidalliset laudeliinat tein heti saunaremontin valmistuttua ja ne ovat edelleen toimivat, mutta niiden sijaan haikailen kreikkalaisia kudottuja pyyhkeitä. Joulunaikaan olemme ottaneet käyttöön joulunpunaiset, jotka jo viime joulun aikaan mietityttivät. Pienillä asioilla on vaikutusta koko saunan tunnelmaan. Taitaa olla niin, että kaappimme kätköistä löytyisikin jo sopivat seesteisemmät pyyheliinat monipuolisempaan käyttöön. Jos tiedät vinkin, mistä löytäisin valkeita emalivateja niin otan tiedon ilomielin vastaan.

Narvi -kiukaaseemme olemme enemmän kuin tyytyväisiä. Se lämmittää nopeasti ison, avaran tilan. Vesi lämmitetään padassa ja pesuvesi sekoitetaan mummin vanhaan tiinuun. Kuulostanee viime vuosisadan tyyliltä, mutta usko pois, toimii edelleen loistavasti.

Syyskuisin Kesällä kerran -tunnelmin, Tuija




6 kommenttia:

  1. Ihania kuvia - niin tunnelmallisia!
    Olen kanssasi samaa mieltä, että kesää on vielä ja itsekin miellän syyskuun vielä
    kesäkuukaudeksi. Kuljen edelleen ilman sukkia sateesta huolimatta. Parvekkeellani kukkii - tosin se tomaatti ei ehkä kypsytä hedelmiään mutta ei minusta vielä ole syksy. Espoossa ei ainakaan lehdet ole vielä keltaisia tai lentele puista. Toki syksyisiä merkkejä on ilmassa. Pääskyset ovat kadonneet iltataivaalta kirkumasta ja muuttavat linnut kerääntyvät yhteen. Mutta "ikuinen kesään venyttäjä" toivoo vielä lämpimiä päiviä.

    Mukavaa sunnuntaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjo!
      Tänään on kesän tuntu tiessään. Paitsi mielikuvitellen voi palata tunnelmiin. Rankka sade piiskaa lehtiä maahan ja maisema harmaana. Mutta just kurkatessani ikkunasta tuosta nurkan takaa niin pilkahtikohan aurinko . ;) Jee, siellä paistaa aurinko eli kipin kapin nauttimaan.
      Lämpimiä hetkiäkin on vielä narmasti tarjolla. Ainakin, jos pukeutuu lämpimästi kuten minä perjantaina. Villatakki takin alla ja thermolegginsit olivat liikaa. Tuskanhiki puski pintaan pitkän aikaa.
      Kesän venytystä on Samos in my mind -bloggaukseni. Sillä pidän aurinkoiset tunnelmat sielussani rapakeleilläkin.
      Suloista sunnuntaita! Tuija

      Poista
  2. Ihanuutta tuota teidän saunaanne!Siisti ja uudempi versio meidän vanhasta pihasaunasta maalla, jota ei enää käytetä.Kiuas syöpynyt reiille,lattia haljennut ja katto vuotaa...lapsuudenmuistoja en kuitenkaan siitä saunasta kadota.Kun pieninä siskon kanssa siellä saunottiin mummun kanssa.Meilläkin on tuollainen "ylälaveri, johon voi mennä ihan pötkölleen.
    Itsekin tammikuisena päivänä kerran kauan sitten syntyneenä,tunnen itseni kesän ja valon lapseksi.Ja syyskuu on minullekin vielä -toivoa kesän jatkumisesta-kuukausi. :)Ihania aikoja teidän kotiin!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa taas ilo saada sinulta kommentti! Tämäkin saunarakennus on yli satavuotias, mutta katon kunnosti mieheni ja rakenteet ovat kunnossa. Lauteet hän suunnitteli erilaisten inspiraatiokuvien pohjalta. Kokonaisuus on oikein toimiva ja viihtyisä.

      Tänäänkin aurinko lämmitti verannan kesäisiin tunnelmiin ja yritämmekin pitää sen huvilamaisena vuoden ympäri. Viileämmällä siihen on kiva istahtaa sohvalle lämpimän teekupin kanssa viltin sisään kääriytyneenä.

      Toivotan sinulle lempeitä syyskelejä ja hyvää vointia! Tuija

      Poista
  3. Extremely enlightening and intriguing. You taught me a lot. How much time would you sauna? saunajournal.com

    VastaaPoista