sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Jäähyväiset kesälle






Syyskuun lopun illat hämärtyvät jo iltakahdeksalta. Pimeys laskeutuu maiseman ylle. Verannalla on ollut uskomattoman kesäistä, jos ei ota huomioon valon vähenemistä. Pelargoniat voivat hyvin ja pihalla ruusukin on vielä pinnistellyt kukan iloksemme. 




Yllättävää, ettei myrsky vienyt hentoja kukkijoita maan tasalle. Siellä ne vieläkin sinnikkäästi nostavat kukintojaan kohti taivasta. Miltei poimin viimeiset kukkijat maljakkoon, mutta en sitten raatsinut, kun  ovat niin suloisia tuolla saunan seinustalla.





Olemme nauttineet verannalla kynttilöiden valosta tunnelmoiden. Tällaiset hetket lempipaikassamme on syytä tallettaa visusti muistoihin talven varalle. 

Kun ensi kerran astuimme sisään tähän taloon, ihastuimme ensi silmäyksellä lasiverantaan, vaikka ikkunanpuitteet olivatkin likaisen ruskeaksi maalatut ja ilmeeltään apeat. Ilme kirkastui kummasti valkealla maalilla. Miltei sadan pikkuruudun uusintamaalaus oli minulla mielessä tälle kesälle, mutta se urakka siirtyi tuonnemmaksi. 

Jäähyväiset kesälle ovat aina haikeita. Tämän erikoisen ajanjakson myötä olen iloinnut valtavasti kodista, jossa on hyvä elää ja olla. Olen istunut pihakeinussa mäellä lukemattomia kertoja yksin, kaksin, kolmisin. Peltomaiseman tuijottelussa on jotakin maagista ja antoisaa, mikä juontanee juurensa lapsuudesta peltojen keskellä. Nyt ovat puimurit jo hiljenneet ja linnut vaienneet. Syyskuu, olet ollut hyvä. Joko syksy on ollut erityisen kaunis tai minä vain talletan mieleeni kauniit hetket ja ilon pisarat. 

Olisi mukava kuulla, millä mielellä sinä heität jäähyväiset kesälle. Onni on vuodenajat, joissa jokaisessa on hyvät puolensa. 

Syyskuisen sunnuntai-illan terveisin Tuija







 

4 kommenttia:

  1. Olipa ihania elämän havaintoja sinulla.
    Kiitollisuus lienee päällimmäisenä syksyfiiliksenä. Ja tuntuu, ettei aistit saa kyllänsä tämän syksyn annista. Illansuussa metsästä tullessa tuoksukin oli niin moniulotteinen, että se oli viedä tajun. Muistutan itselleni, että ruskan hetket kiitää niin nopeasti ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentists Sirkku! Syysaika on ollut erityisen suloinen. Luonto on kukoistanut ja tuonut hyvää oloa.
      Sydämellisin terveisin Tuija

      Poista
  2. Itse en ole vieläkään päässyt syysmoodiin,vaikka täällä maalla haravoin lehtiä.😊
    Säät ovat olleet niin kesäisen lämpimät,että olen jatkanut sillä tunnelmatasolla,vaikka pimeä tuleekin täysin puun takaa iltaisin.
    Kun kylmät alkavat,luulen,että syystunnelma laskeutuu tähänkin naiseen.
    Sinulla siellä kaunista.❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, säät ovat saaneet mielen ymmälleen. Harvoin on ollut näin kesäisiä säitä syyskuulla. Monta kertaa muistan jo elokuulla hytisseeni viilenneissä keleissä. Ruskan sävyt ovat nyt erityisen valloittavat.

      Iltojen hämärrys on toisaalta rauhoittavaakin. Kuitenkin kevätiltojen ihanuus on toiveikkaana ajatuksissa siirryttäessä kohti syksyn pimeitä hetkiä.
      Terveisin Tuija

      Poista