Neiti Kevät, minkä teit?

Ihanainen Neiti Kevät lumosit minut ja otit pauloihisi viime viikonvaihteessa. Avasin parvekkeen oven selkosen selälleen ja nautin kevättuulen vireestä paljaissa nilkoissani. Taivaalla liihotteli kurkiaura ja joutsenten huudot kaikuivat lähikosteikolta. Petivaatteet raikastuivat ja mieli kirkastui. Pölypallerot saivat kyytiä ja rankakasan oksien kanssa mittelin voimiani ennen lauantaisaunaa. Ruohomättäiden alta pilkottaneet sinivuokot yllättivät iloisesti. 

Nautinto vailla vertaa! 

Mutta, arki koitti ja takatalvi. Leikittelitkö tunteillani Neiti Kevät? Oletko ilkikurinen vai testasitko tahdonlujuuttani? Viileydestä nauttivat ainakin verannalla kukoistavat euron tulppaanit eli kaiketi olen kuitenkin kiitollinen. Silmäniloa on riittänyt jo yli kymmenen päivää.

Tänään sisuunnuin ja puskin läpi tuiskun ja tuiverruksen kohti Ikeaa. Miksikö? No, siksi, kun lippu liehui suomen kielen päivän kunniaksi. Tekeillä on kaunismuotoiseen kirjoitettuun kieleemme liittyvä mahtava yhteistyöpostaus. Onneksi löysin etsimäni. Siitä lisää heti, kun kuvaukset onnistuvat. 

Nyt on aika lepuuttaa jalkoja lämpöisissa syylingeissä, jotka muotoutuivat oikein sulavasti minulle sopiviksi saunan lauteilla liotellen lämpimässä vedessä. Jos jaksoit seurata tänne asti niin kerronpahan vain, että kevät tuo tullessaan yhtä sun toista kivaa asiaa. 

Säästyitkö sinä takatalven kurimukselta vai jäitkö lumen saartamaksi? 

Neiti Kevät, olen ymmärtäväinen, että aurinkovoimaasi kaivattiin muualla. Palaathan kuitenkin pian takaisin? 

Ikävöiden, Tuija

Mankelirakkautta

Ikivanha rakas Upo -mankelini, jonka ympärille rakentui aikanaan saunatalon pyykkihuoneeemme, siirtyi sänkykamarimme ison erkkeri-ikkunan eteen. Tuo lempikodinhoitokoneeni palasi takaisin päätaloon ja pyykkihuolto kokonaisuudessaan muutoinkin jo kauan sitten. Pesukoneella on toimiva paikka keittiössä helmipaneelioven takana poissa näkyviltä. Mankeli puolestaan on soma kuin koru, joten siirsin sen tuohon keskeiselle paikalle. Sen huristessa on mukava tarkkailla kevään edistymistä koivun oksilla ja sen alla olevassa kukkapenkissä, johon uskallan toivoa tulppaanien nousevan kinosten haihduttua tiehensä. 

Keväinen valo on yksi ihastuttavimmista asioista, joita tässä satavuotisjuhlavuottaan viettävässä huvilakaunottaressa rakastan. Talvipakkasillakin on tunnelmallista tulien ritistessä uuneissa ja kesähelteillä lempeän kesätuulen leyhytellessä pitsiverhoja. Kevät on kuitenkin aina uusi alku ja voimaannuttava ajanjakso, vaikka tuolloin onkin hurjan paljon kaikenlaista inspiroivaa työn alla. Tai varmaankin juuri tuosta johtuen kaikenlainen kiva tekeminen ja elämänpiirin laajentuminen pihalle talven annettua periksi on riemuisaa.

Kevään tullen on tarpeen priorisoida töitään. Ympärillään havaitun kauneuden ja harmonian on tutkitusti todettu lisäävän ihmisen hyvinvointia. Kodin lempeyttä ja hyvää tekevää vaikutusta eivät saa villakoirat eivätkä pölystä laikukkaat ikkunat sumentaa.  Piakkoin on taas aika ripustaa lakanat tuuleen lepattamaan ja vastapestyjen lakanoiden tuoksu on hurmaava.

Mistä sinä nautit tässä odotuksen kyllästämässä maalis-huhtikuun vaihteessa? Onko kevätvalo ystäväsi vai jotakin muuta?

Kevätmielellä, Tuija

Neiti Kevät, tervetuloa meille!

Hei Neiti Kevät!

Oletko ollut kiireinen jossain muissa maisemissa, kun sinua ei ole vielä näkynyt meidän pihapiirissä? Samoksella ainakin olet tehnyt tehokasta työtä.

Minä täällä jo haaveilen uusista tennareista ja hulmuhelmamekkoon pukeutuisin enemmän kuin mieluusti. Huopikkaani ovat onneksi pitäneet minut lämpimänä sinua odotellessani. Riemuitsin kyllä hankikantosilla tepastelusta, mutta aika aikaansa kutakin. Ikävöin sinua rakas ystäväni!

Kukkien tuijottelu ja sänkykamariin tiensä löytäneet auringonsäteet ovat tuoneet kevätmielen. Onko ihanampaa tunnetta kuin herätä aamusella lämpimät säteet kasvoillaan? Sinä se, jos kuka, kaiketi ymmärrät. Eläthän ihanaa kevättä kaiken aikaa virkasi puolesta.

Yllätit minut iloisesti, kun ruokakaupasta nappaamastani viikkokimpusta putkahti keväisen keltaiset liljat kukkaan. Olet kaiketi jo aivan nurkan takana liihottelemassa. Toivottavasti pian tavataan!

Sydämellisen toiveikkain terveisin, Tuija

Koti meidän -verstas

Samos in my mind

Blogini nimi juontaa juurensa Punala -nimisessä piharakennuksessamme sijaitsevaan Koti meidän -verstaaseen, jossa syntyy talvisaikaan usein Samokselta inspiraationsa ammentaneita taidonnäytteitä. Olen onnekas, kun saan tällaisia juuri minulle suunniteltuja koruja ja rasioita käyttööni. Tämänkin rannalta löytyneen persoonallisen kiven ympärille luodun korun pitäminen kaulassa on enemmän kuin vain riipus. Koskettaessani sitä saan voimaa ja hyvää mieltä kaikista huikeista hetkistä rannoilla kävelyistä ja verstaspiipahduksista, joissa mielipiteeni on arvossaan.  

Koti meidän -verstas

Koti meidan

Alun perin kirjoitin ja kuvasin lähinnä kotiamme, mutta nyttemmin aihepiirini on laventunut kuvaamaan elämäntapaamme ja arvomaailmaamme kokonaisvaltaisemmin. Koti meidän -verstas on taidokkaasti sisustettu miljöö, jossa jokaisella työvälineellä on oma paikkansa. Kumpikohan meistä itse asiassa on sisustaja?

Välimeren sinestä on tullut meille molemmille merkittävä väri, joka tuo iloa eloon. Rakkaus Kreikkaan syttyi vuonna 1984 ensimmäisellä yhteisellä interrail -matkallamme, joka oli pitkän sunnittelun tulosta ja toiveidemme täyttymys. Epämukavien rinkkojen raahaaminen helteessä ei ole jäänyt päällimmäisenä mieleen vaan tunne itsensä ylittämisestä ja rohkeudesta seikkailla tuntemattomia reittejä kohti unelmaamme.

Elämä on täynnä kumpuilevia ja mutkittelevia polkuja, joiden suunta on välillä ollut haussa, mutta sisukkuus on palkittu. Joka mutkan takaa löytyy uutta ihmeteltävää. Iän karttuessa aina vain pienemmät ilonaiheet saavat sydämen läpättämään. Tänään auringon läikähdys salin pölyisen ikkunan läpi vei ajatukset vehreään kevääseen.

Hyvän mielen taidot -sivulta löytyy harjoitus, jossa ideana on nostaa ensin vuoden teemakortti ja sen jälkeen 12 muuta eli joka kuukaudelle omansa. Keskiöön nousi kortti tekstillä: Päästän irti siitä, mikä ei enää palvele. Olen matkalla kohti rauhoittavaa selkeyttä. Karsin turhat vaatteet, materiaalit ja tavarat ja saan tilaa uudelle. Konmarin kysymys: Tuottaako tämä sinulle iloa? on mielestäni oiva. Opettelen luopumaan turhista taakoista. Keventäminen on virkistävää.

Ylellisyyttä on avara koti, joka tarjoaa tilaa meille molemmille toteuttaa omia visioitamme sekä yhdessä että erikseen. Tärkeintä on löytää oman itsensä näköinen tapa elää ja olla. Visuaalisuus, estetiikka ja yhteiset kokemukset ovat meidän voimavaramme. Mitkä ovat sinun?

Launtai-illan lempein terveisin, Koti meidän

IG/tuikku