Viikko sitten perjantaina piristimme itseämme iltaretkellä Ikeaan. Ostoslistalla oli verhokankaan lisäksi pientä ja tarpeellista, mutta tämä koristeellinen lyhty vaati tovin harkintaa ja pohtimista tarpeellisuudestaan. Onneksi annoin mieliteolleni periksi.
Asettelin sisälle Kirsti -mummilta saadun Heljä Liukko-Sundströmin talonmuotoisen kynttilänjalan ja siihen kruunukynttilän, jonka liekin lepatus luo kauniita kuvioita astiakaapin oveen.
Turkoosinsininen kaappi on löytö kirkonkylältä puretusta suutarin talosta. Jynssäsin sen puhtaaksi ja niin siitä tuli oivallinen astiakaappi harvemmin käytössä oleville kupeille ja kulhoille. Vieressä oleva Greta -tädin valkea komuutti eli pesukaappi kätkee myös astioita ja muita asioita, joita emme halua pitää näkyvillä.
Rivistön jatkona pilkahtaa kaakelipöytä, jonka Lauri on rakentanut vanhan, huonokuntoisen 40 -lukulaisen piirongin ympärille. Kaakelitasolle on kätevä laskea kuumat leivinpellit ja kattilat. Ainoa harmi on välien puhtaanapito, mutta siihenkin on omat poppakonstinsa. Hammasharja ja ruokasooda on verraton yhdistelmä.
Kirjasta Vanhat konstit kodinhoitoon löytyy hyviä vinkkejä ekologiseen kodinhoitoon. Arvaatko, millä puhdistan uunin luukusta roiskeet tai kiillotan ruokailuvälineet?
Marttojen lanseeraama slogan: Vietätkö joulusi kaapissa? on ihanan armollinen. Joulu tulee, vaikka joka nurkka ei kiillä, jotakin unohtuisi tai jäisi tekemättä. Oma asenne ratkaisee ja hyvällä mielellä saa ihmeitä aikaan. Villa Iiris valmistautuu jouluun askel askeleelta yksissä tuumin.
Ihmeiden, yllätysten aikaa sinullekin ruudun taa, tuikku
