Taas on aika tuplaikkunoiden. Pinosin alkukesästä tusinan verran talven jäljiltä talteen rapunaluskomeroon, joka on kuin suunniteltu niille. Jokainen ruutu on numeroitu suloisella, vanhanaikaisella kaunokirjoituksella. Lyijykynän jälki on säilynyt hyvänä puupinnalla pokien yläpinnalla.
Kapusin tutisevalle, anopin vanhalle keittiöjakkaralle kurottuakseni verhotankoihin yläilmoissa. Hellästi keräsin ikivanhat kesäverhomme, jotka ovat jo hiutunutta pitsiä. Asettelin ne säilytyslaatikkoonsa odottamaan ensi kesää, jolloin toimenpide taas toistuu toisin päin. Riisu, pese, ripusta...
Ruokasalin ikkunaruudut nro 1-8 pääsivät kuumalla vedellä pestyinä ja sanomalehdellä kiillotettuina paikoilleen. Seuraavaksi on vuorossa rakojen tilkitseminen ja paperointi ennen ilmojen viilenemistä. Ylimpien ruutujen ulkopuoli jäi pesemättä, kun en rohjennutkaan keikkua ikkunalaudalla niihin ylettyäkseni. Vielä tulee kauniita päiviä niiden kirkastamiseen pihatikkaiden avulla.
Sohvat saivat yllensä syksyisemmän ilmeen ja kuultavat pellavaverhot suojaavat hämärtyvissä illoissa näkymää. Mårbackani, jotka kesäkuun alussa kävin noutamassa Fiskarsin Ruusupapu -puutarhalta, voivat paremmin kuin hyvin. Salin viileydessä niillä on oivalliset olosuhteet viettää talvikauttaan.
Puikoilla on ollut jo muutamat pikkuruiset villasukat ja tilauksesta neulon muutamat lisää Turkuun tuliaisiksi. Selkeiden perussukkien neulominen on rentouttavaa ja antoisaa. Lasten sukat valmistuvat suitsait, mikä innostaa heiluttelemaan puikkoja vauhdilla. Pienistä lankakeristä aion sommitella raitasukkia, vaikka niissä päättely onkin tylsin vaihe. Toisaalta palkitsevaa, kun tulee valmista konkreettisesti.
Kynttilät ja kirjat ovat syksyn merkkejä. Luen tosin ympäri vuoden, aina ja kaikkialla. Lomamatkoilla, kotona, sohvalla, sängyssä, riippumatossa, junassa, ruokaa hämmentäessäni.
Uni tulee hyvin, kun viimeiseksi lueskelen hetken verran. Jännärit säästän Samoksen aurinkoisiin päiviin, koska syyspimeillä mielikuvitukseni alkaa herkästi laukkaamaan liian villisti.
Millaisia syystapoja sinun kodissasi vaalitaan? Puuliedessä on ollut jo ensimmäiset viileitä aamuja sulostuttaneet tulet. Kynttilä aamiaisella on vielä ollut sytyttämättä. Eiköhän niitäkin tuiki tuonnempana lukuisia. Syyskuun lempeän lämmin sää on tuntunut hyvältä. Talvi, tule maltilla.
Syysillan ajatuksin, Tuija
Ihanaa tunnelmointia Villa Iriksessä. Meillä on kyllä takka, mutta tosi harvoin pidämme siinä tulta koska kaukolämmitys lämmittää tarpeeksi. Ikkunat pitäisi pestä meilläkin.
VastaaPoistaSyyskuu hujahti vauhdilla. Saimme nauttia erityisen useista kauniista päivistä. Aamut ovat nyt jo viileitä niin puulieden tuli tuo ihana tunnelman aikaisiin aamuhetkiin ennen arjen pyöritystä. Kotiin palatessa on myös mukavaa sytyttää valkea ja ruokakin maistuu paremmalta sen äärellä.
PoistaAurinkoisia päiviä toivon lokakuullekin! Hyvää uuden kuun aloitusta! Tuija
Ihania tunnelmakuvia Villa Iiriksestä ♥ Sinä olet ahkeroinut kun ikkunat pesty ja verhotkin vaihdettu. Ja ilokseni huomasin, että on jotain muitakin "vanhan kansan ihmisiä", jotka käyttävät ikkunoiden kuivaukseen sanomalehtiä. Meillä tuo perinne on tullut jo isovanhemmilta. Syyskuu on jo pitkällä mutta leppeät kesäsäät jatkavat onneksi vielä. Kivaa päivää ♥
VastaaPoistaHei Marjo!
PoistaVälillä huomaan toteavani äitini lempisanonnan littyen vanhoihin hyviksi todettuihin tapoihin kuten kuuma vesi ja sanomalehti vanhojen ikkunoiden pesussa. Toiminee myös uusilla pinnoilla. Kokeilin pari kertaa teknisellä vempaimella niin ei ollut jälki miellyttävää. Lasien kuplat ja imulasta jättivät ikävät rannut pintaan. Eli Hesarin sivut uusiokäyttöön niin jopa säihkyy!
Syyskuu tarjosi upeita kelejä. Tänään olin ensimmäisen kerran viluissani, kun mittari oli nollassa ja vaatetukseni ei aivan ajan tasalla. Huitelisin menemään kesämekoissani mieluusti ympäri vuoden ja osin niin teenkin. Lisää vain paksut sukkikset ja villatakin lämpimikseni.
Toiveikasta lokakuuta sinulle uskollinen seuraajani! Terveisin Tuija