Talven taite

Aurinko on paistanut jo useampana päivänä. Uskomattoman ihanaa viettää aikaa pihalla yhtä sun toista puuhastellen. Lakanapyykki kuivui raikkaaksi lempeässä tuulenvireessä. Kesäkeittiöön syntyi suit sait uusi työtaso, jonka päälle ensin piti pikkuruisen jääkaappimme asettua. Mutta loppujen lopuksi se saakin olla lattialla. Pysymmepähän notkeampana, kun kurotellaan ja kyykistellään kokkaillessa kesäkaudella.

Kivikovat hankikantoset houkuttelivat kuvausretkelle maakellarin päälle. Konttasin, asettelin, tarkensin ja rajasin, mutta lumisista lopputuloksista yhtäkään en kelpuuttanut julkaistavaksi. 
Hauskaa oli, mikä tärkeintä! Mukaan kuvausrekvisiitaksi nappasin vanhan pitsilakanan, jossa on sopivasti Koti meidän -rasiamestarin nimikirjaimet. 

Perjantaina työpaikan pöydälle oli ilmestynyt kirje ystävältäni, joka ilahdutti minua blig, blig sormuksella. Minut tuntien arvasi kyllä, että se päätyy kuvauksiin, eikä niinkään sormeen. Hyvän mielen koru joka tapauksessa. Kiitos Auli!

Minulla on sellainen olo, että kevätaurinko herätti minut talviunilta tai jostakin horroksen tapaisesta. Yhtäkkiä valon määrä toi vireyttä ja puhtia hiljaisemman talvikohmeen jälkeen. Pihatiemme on edelleen tiukasti jään vuoraama, joten...

Suloisia sulattavia auringon säteitä tulevalle viikolla toivoen! Tuija

Bling bling

Kauan sitten erään opettajani lausumat sanat: Muistakaa, että elämässä pitää olla hömppää, ovat jääneet lähtemättömästi mieleeni. Olkoot nämä keittiön kynttelikköön jämähtäneet bling bling -koristeet ja lumipallo tämän päivän pilkahdus ja kunnianosoitus tuolle pedagogille menneisyydestäni. 

Tämän  postauksen omistan kaikille teille ihanille lukijoille, jotka viesteinenne tuotte ilonpilkahduksia päivääni. Vastavuoroisuuden riemu sai minut taas tänäänkin naputtelemaan tekstiä. Annetaan hyvän kiertää! 

Tänään tein loistavan blogilöydön. Kati Villa Valko -blogissaan antaa blogivinkkejä. Kannattaa käydä kurkistelemassa hyviä vinkkejä. Klikkaa linkkiä niin pääset vikkelästi moderniin puutaloon. 

Välikommentti: Salaattiottimille toivon tänä vuonna olevan paljon käyttöä. Kevät tulee aikaisin ja salaattia kasvilavoilta saa ennätysmäisen aikaisin. Sovitaanko niin?  Tämän varovaisen toiveen rohkenen kirjoittaa vain pikkiriikkisen kirjaimin.

Yläaulan hirsiseinät ovat saaneet valkean maalin pintaansa valoisuutta lisäämään, mutta tuo takana pilkottava punahonkasalvos keittiössä on erikoislaatuisen hieno tuollaisenaan. Tuosta samaisesta kohdasta minä omalta osaltani aloitin kotimme kunnostamisen. 

Pinkopahvi kupruili huolestuttavasti, joten otin puukon ja leikkasin kuprun halki. Sen jälkeen irrotin pahvin tapetteineen ja ne lukemattomat nupinaulat. Olin ylpeä aikaansaannoksestani ja soitin lankapuhelimella anopilleni, joka epäröiden kysyi, että olinko ihan varma tekoni järkevyydestä. Vieläkään en ole tiedä, oliko tekoni epäsopiva raskaana olevalle rouvashenkilölle, joka lasten päiväunien aikaan moisen tempauksen teki. Heilua nyt sillä tavalla puukon kanssa vieläpä jakkaralla. Oi niitä aikoja!

Vanhassa rakennuksessa voi tehdä upeita löytöjä. Edelleen olemme sitä mieltä, että hirsiseinä keittiön valkoisten avohyllyjen taustana on yksi parhaista kohdista kodissamme. Löytöretket jatkuvat, kun sille päälle satumme.

Sunnuntai-illan inspiroimana, Tuija