Hyvästi syyskuu!

"Tee päivästäsi paras mahdollinen pienillä iloisilla asioilla" -teksti luki kortissa, jonka sain maanantaina ystävältäni postissa. Kuva vanhasta ikkunanpokasta valoketjun kanssa oli saanut hänet tulostamaan sen ja lähettämään minulle, jonka tiesi ilahtuvan tuollaisesta pienestä kauniista eleestä. Hilpeälle mielelle sai kuoressa rapissut Sisu -aski, jolle on tällä viikolla ollut käyttöä. Viimeisen pastillin nappasin äsken askin pohjalta. 

Suomalainen sisu on tarpeen, kun lokakuu on alkamassa. Iltahämärä laskeutuu päivä päivältä aiemmin ja aiemmin. Onneksi elämässä on paljon pikkiriikkisiä valopilkkuja valaisemaan talven hopeisten hiutaleiden laskeutumista maisemaan. Auringonkukat hehkuvat elinvoimaisina vanhassa Karhulan lasitölkissä.

Kuvan sydänsormuksesta saan iloa joka päivään. Olenhan tallettanut siihen kesän ihania muistoja. Tänä aamuna erityisen hyvältä tuntui rasiakokoelmani lempihajuveteni kyljessä. Tiedän rasioihin käytetyn monenmonituista työtuntia ja ne ovat lempeitä ajatuksia täynnä. 

Rakkain ajatuksin, Tuija

Talven taite

Aurinko on paistanut jo useampana päivänä. Uskomattoman ihanaa viettää aikaa pihalla yhtä sun toista puuhastellen. Lakanapyykki kuivui raikkaaksi lempeässä tuulenvireessä. Kesäkeittiöön syntyi suit sait uusi työtaso, jonka päälle ensin piti pikkuruisen jääkaappimme asettua. Mutta loppujen lopuksi se saakin olla lattialla. Pysymmepähän notkeampana, kun kurotellaan ja kyykistellään kokkaillessa kesäkaudella.

Kivikovat hankikantoset houkuttelivat kuvausretkelle maakellarin päälle. Konttasin, asettelin, tarkensin ja rajasin, mutta lumisista lopputuloksista yhtäkään en kelpuuttanut julkaistavaksi. 
Hauskaa oli, mikä tärkeintä! Mukaan kuvausrekvisiitaksi nappasin vanhan pitsilakanan, jossa on sopivasti Koti meidän -rasiamestarin nimikirjaimet. 

Perjantaina työpaikan pöydälle oli ilmestynyt kirje ystävältäni, joka ilahdutti minua blig, blig sormuksella. Minut tuntien arvasi kyllä, että se päätyy kuvauksiin, eikä niinkään sormeen. Hyvän mielen koru joka tapauksessa. Kiitos Auli!

Minulla on sellainen olo, että kevätaurinko herätti minut talviunilta tai jostakin horroksen tapaisesta. Yhtäkkiä valon määrä toi vireyttä ja puhtia hiljaisemman talvikohmeen jälkeen. Pihatiemme on edelleen tiukasti jään vuoraama, joten...

Suloisia sulattavia auringon säteitä tulevalle viikolla toivoen! Tuija

Korurasia

Te lukijat, jotka seuraatte Koti meidän -tapahtumia joko Facebookissa tai Instagramissa tiedättekin jo, mitä sain lahjaksi tuossa yhtenä iltana. Tottahan toki tiesin, että rasioita on kaikenlaisen muun ohessa tekeillä, mutta ikioma Tuija -rasiani pääsi kuitenkin yllättämään minut täydellisesti. 

Tuijan puuaines on pehmeää, aromaattista ja hyvin lahonkestävää. Toivottavasti minusta inspiraation tuoneena ihmisenä löytyy samoja ominaisuuksia. Tuijat on sypressikasveihin kuuluva havupuusuku. Pehmeä puu on helppoa työstettävää, mutta samalla myös kolhuille altis. 

Iltapäivällä pakkasin koppaani hellästi asetellen uusimman rasiani, pyöröpuikonpäiden telineen ja jo vuosia sitten saamani puikkorasian, jossa säilytän sukkapuikkojani ja isoimmat virkkuukoukkuni. Pihalla pilkisti vielä sopivasti päivän valo ja kirpeä tuulenhenkäys ennusti äskettäin alkanutta lumisadetta, joka hiljalleen leijailee peittämään vihreyden alleen. 

Kamera kaulassa keikkuen asettelin kuvauskohteeni sammalmättäille kohmeisin sormin. Räpsin liudan kuvia, joista illemmalla sisällä kodin lämpimässä valikoin tietokoneen isolta näytöltä sopivimmat tähän tarkoitukseen.

Ikivanhan kiviaidanteen punertuneet lehdet olivat oiva tausta. Pihapiirin kasvit vaikuttivat valmiilta ottamaan talven vastaan. Minäkin vähitellen. 

Uusi lumilapio voisi auttaa asiassa. Jo viime talvena ihastuin Fiskarsin isoon lumilapioon, joka taisi ollakin lumentyönnin, kun tarkemmin muistelen. Sillä saisi oivallisesti parvekkeen puhtaaksi lumimyräkän jäljiltä. 

Kuvaussessioni jatkui sisällä pehmeän villaneuleen suojissa. Korurasia kätkee sisälleen minulle tärkeitä muistoja matkamme varrelta. Näihin en ole tarvinnut suuria seteleitä, eikä Laurikaan sen puoleen. Minusta ei saa tekemälläkään timantti-ihmistä. Nämä edustavat tunnelmia, mielentiloja ja muistoja, joihin saan kosketuksen laittamalla sormuksen sormeeni, pujottamalla riipuksen kaulaani tai vain kurkistalla rasiaan mieleeni palaa monia hyviä hetkiä yhteiseltä taipaleeltamme. Luovuutemme taivaltaa käsi kädessä.

Valkeisiin kiviin on talletettuna Kreikan auringon lempeys. 

Kuvien riipuksen on tehnyt taiteilija Alek Lindus, joka työskentelee Manolateksen vuoristokylässä Samoksen saaren pohjoispuolella. Jos suuntaat kyseiselle saarelle niin tuo kylä puoteineen, jos mikä on käynninarvoinen Loukas Tavernaa unohtamatta.

                                                      Kiitos Lauri!
                                        <3 Tuija
                                        

                   

Syksyn satoa

Elokuu vaihtui syyskuuksi huomaamattani. Blogi on ollut mielessä päivittäin ja kuvamateriaaliakin on kertynyt vaikka muille jakaa. Sateiden jälkeen aurinkoinen sää on kuitenkin houkutellut hiukan toisenlaisiin puuhiin kuin kuvien kanssa askarteluun tietokoneella. 

Verstaalla on syntynyt valmista. Uusinta korurasiaa on tutkailtu edestä ja takaa, kuvattu päivän valolla ja iltahämärissä verannan kynttelikön hämyssä. Muistosormuksia retkiltä ja matkoilta on aseteltu mieluisiin kuvakulmiin. Mummin kirjailema liina on oivallinen tausta taidokkaalle käsityölle, joka on tammea ja visakoivua. 

Nämä uljaat kaunottaret putkahtivat esiin kuihtuneiden kesäkukkien keskeltä. Tämän siitä saa, kun keväällä viskoo siemeniä sinne sun tänne merkitsemättä muistiin mitä ja minne. Yllätykset ovat ihania!

Toisaalla alkavat jo pensaat punertua syyssävyihin. Pyykkipojat keikkuvat hiljaa tuulessa. Tunnelma on tyyni ja seesteinen huikean kesäkauden jälkeen.

Verstaalla on lokerot täynnä yhtä sun toista tarpeellista. Työvälineet ovat puolestaan käden ulottuvilla valmiina käyttöön. Pienessä rasiassa on monen monta työvaihetta, joiden dokumentointi ja siirto on vielä vaiheessa.

Kaikenkirjavat laatikostot on kerätty vuosien varrella kierrätyskeskuksesta. 

Toivotan näiden kuvien myötä kaikille lukijoille hyvää syyskuuta! 

Syysaurinkoisin ajatuksin, Tuija