Näytetään tekstit, joissa on tunniste puu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Pajunkissaretkellä








          "Niin kevään tuntua jo ilmassa, pari astetta plussan puolella ja aurinkokin pilkahteli.           
 Tiaiset lauloivat kilvan kevään riemua – sieltä se kevät keikkuen tulevi!"  





Talvinen maisema hohtavine hankineen on vielä täällä maaseudulla Sisä-Suomessa aivan toisenlainen kuin etelä- tai länsirannikolla. Aurinkoisena päivänä oli ihana lähteä etsimään pajunkissoja tuolta lähipellon vierustalta löytyvästä notkelmasta. Kummastuksekseni sieltä ei löytynyt kuin hauskoja muistoja retkistä pikkuisten kanssa. Tuon koskemattoman ryteikön huomassa tuntui kuin olisi jossakin kauempanakin seikkailemassa. Kaatuneiden runkojen välissä puikkelehtiminen oli hauskaa ja minun mittapuussani riittävän jännittävää. 









Leiriydyimme toviksi kivien kupeeseen pellon laitaan tarkoituksena kuvata hetki toisiamme. Itse asiassa tärkein anti oli varmaankin auringon lämmittävät säteet meidän molempien kasvoilla.










Mielikuvaharjoittelun voimin kellahdin hangelle kuin polttavan kuumalle hiekalle konsanaan. Edistystä on tapahtunut, koska pääsin omin avuin ylös upottavasta hangesta tehtyäni ensin komean lumienkelin. 






Jippii! Kevät!










Aivan tässä kotikulmilla on monenlaisia mukavia kävelyreittejä. Tänäänkin onnistuimme harhautumaan polulta ja löysimme itsemme aivan muualta kuin luulimme. Hanki kantoi paikoitellen mukavasti ja puiden alla näkyi jo pälvipaikkoja. 






Pulleisiin pajunkissoihinkin törmäsimme lopulta aikamme kierreltyämme. Kotiin palasin ison risukimpun kanssa. 





Valokuvilla on mystinen voima. Kun katsoo hyvän mielen kuvaa niin senhetkinen olotila palautuu tuoden hyvän olon. 

Reilun viikon päästä alkaa pääsiäisviikko ja kahden viikon kuluttua pääsiäissunnuntai on kääntymässä yöksi. Tällä viikolla on siis aika ottaa taas esille pääsiäisen somistuksia ja toivottavasti ehdin myös viritellä jotakin aivan uuttakin. 

Kevät saattaa tulla tupsahtaa aivan puun takaa.

Hymyhuulin, Tuija




tiistai 1. huhtikuuta 2014

Risuromantiikkaa

Kukkapenkin, sen sydämenmuotoisen,  laidalla on nyt kuivahtaneen koivun sijasta pino pöllejä ja huikea kasa koivunoksia. 

Mitähän niistä tekisi? Materiaalista ei ainakaan ole pulaa. 






Talon takaa löytyy toinen kahta suurempi työmaa, jossa makaa lisäksi kaksi pihlajaa. Niistä saattaa löytyä tarveaineita puikonpidikkeisiinkin, kunhan ensin kuivatetaan tovi jos toinenkin. 






Keittiön ikkunasta näkymä takametsään avartui kummasti. Maakellari pääsee paremmin esille. Jospa tästä innostuneena kohentaisimme sitäkin jossakin vaiheessa. Ovensuun tiiliseinusta on huonossa kunnossa ja vierustalla kasvava sireeni on kärsinyt ison koivun alla. Uskomme sen virkistyvän vanhoilla päivillään kukkimaan ja uusien taimien terhakoituvan.






Kevään kaipuu on jo miltei hillitön, mutta toisaalta toivomme yöpakkasia niin halkominen sujuu sutjakammin. Tällainen kotikuntosali meillä. 





Pikkukuistin räystään alla oli ämpärin vesi jäätynyt kauniiksi laataksi. Tämähän oli aivan pakko tallentaa kuvaksi. Kivijalan kupeen sammaleen vihreä sävy sykähdyttää vai mitä.

Tiistai-illan tunnelmissa, Koti meidän