Joulun merkki

                                            'Joulun merkki on se, kun Tuija kuusimetsässä häärii.'

Aurinkoinen marraskuun viimeinen päivä lumihuntuisine kuusineen takapihan metsikössä oli kuin satumaassa olisin vieraillut. Pieniä onnenhetkiä, mutta elämän suuria iloja on metsä ympärillä ja hiiskumaton hiljaisuus. Pienen pieniä ja vähän suurempiakin tassunjälkiä oli siellä täällä. Kartoitin tämän vuoden joulupuuehdokkaita. 'Hyvä Tuomas joulun tuopi' on ollut usein toiveena kuusen pystytykselle salia valaisemaan. Jospa tulevassa joulukuussa toiveeni toteutuisi. 

Asettelen kuusia tuomaan raikasta tuoksua ja tunnelmaa ympäri kotia. Raikkaassa vedessä ne viihtyvät pitkään rapisematta. Veden vaihto auttaa useimmiten pitämään kuuset hyvässä kunnossa. Vanhan talon ilmanala vaikuttaa olevan myös hyvä tekijä kuusien varisemattomuudessa.  Kun tuoreen leikkauspinnan upottaa pian veteen kuusi tykkää ja pysyy tuoreena, hyvinvoivana. 

Huomisaamuna on ensimmäinen adventti, mikä tuntuu ihmeelliseltä. Aika on tänä syksynä kulunut erityisen joutuisaan. Lieneekö syynä pieni ihmistaimi, jonka luo ajatuksissani usein matkaan. Ensivierailunsa mummolaan oli ikimuistoinen ja onnistunut kaikin puolin. 

Kohta on otettava esille perinteinen adventtikynttelikkö, jonka kynttilän sytytän aamulla ensi töikseni jo ties monettako kertaa. 

Onko sinulla traditioita, joihin palaat aina uudelleen? 

'Unelmoi, usko, tee, toista.' -teemani toimii joulunkin aikaan. 

Osa tavoista on jalostunut matkan varrella, osa säilynyt muuttumattomana. 

Jostakin on ollut järkevää luopua.

Leppoisan lauantain terveisin Tuikku

Ensimmäinen kynttilä

Vuosi on hujahtanut siitä, kun kirjoitin blogiin otsikolla Taas on aika adventin. Onneksi palasin ajassa taakse päin tunnelmoimaan ja huomasin joululimppureseptiini pujahtaneen virheen. Siirappi oli jäänyt pois. Tässä korjattu versio. Ole hyvä!

Joululimppu Villa Iiriksen tapaan                                           

                      1l piimää

                      2 pss kuivahiivaa

                      2 tl pomeranssia

                      2 tl fenkolia

                      2 tl anista

   2 tl kuminaa

                      3 tl suolaa

                      1,5 dl siirappia

                      5 dl ruisjauhoa

                      n. 14 dl hiivaleipäjauhoja

Tee löysähkö taikina isoon astiaan, vaivaa hyvin.

                      Kohota kaksinkertaiseksi.

                      Muista laittaa uuni lämpiämään!

                      Leivo kolme isoa tai neljä pienempää limppua.

Kohota ne liinan alla vedottomassa paikassa.

                      Pistele limput ja valele siirappivedellä.

Paista keskitasolla 200° noin 30 minuuttia.

Anna limppujen levähtää hetki liinan alla ennen kuin herkuttelet ne voin ja juuston kera.

Jauhokauha on tuliainen Granitista.

Joulun alla keittiö on tapahtumien keskipiste ja kukapas se muukaan kuin Alli haluaa olla mukana. Enkelikello ja kissa ei välttämättä ole paras yhdistelmä, mutta Allia ei paljon tuntunut haittaavan vaikka häntäkarvat vähän kärysivät lähikosketuksessa kynttilöiden kanssa. Säikähdyksellä selvittiin.

Ensimmäistä kertaa kokeilin limpun vaivaamista Kitchen Aidin avulla ja hyvin sujui. Näppärää, jollen sanoisi, että loistavaa! Mittasin kuivat aineet 4,8 litran teräskulhoon, johon lisäsin kädenlämpöisen piimän sekä siirapin. Lorautin joukkoon tilkan öljyä. Vajaan viiden minuutin kuluttua taikina oli valmis kohotettavaksi. Kotvan kuluttua pyöräytin limpun, jonka kohottua paistoin puuhellan uunissa meheväksi. 

Pikkujouluaterialla riisipuuron kera uunituore limppu maistui herkulliselta. Joulu tuli kotiimme!

Ensimmäinen adventti merkitsee meille monia mukavia traditioita, joita vaalimme vuosi vuoden jälkeen. Aamulla heti herättyäni sytytin tonttukynttelikön ensimmäisen kynttilän merkiksi joulun odotuksen virallisesta aloituksesta. 

Pikkumetsästämme on näin leudoilla keleillä maan ollessa sulana helppo hakea pikkukuusosia ja pari vähän isompaakin, joista kuvia ja tarinaa tuonnempana. Voin kyllä paljastaa, että juhannuskoivujen hyvin kairatut reiät rapun pielissä pääsivät joulukäyttöön. Pehmeän valkeat valot on viritetty ja tunnelma on huipussaan. Metsäpuuhien jälkeen riisipuuro maistui!

Keittiössä valmistuu paraikaa piparkakkutalo somine nonparellikoristeineen ja Michael Bublén joulumusiikki soi taustalla. 

Turkkilaiset teelasit uusiokäytössä.

Nämä kuvan teelasit olemme tuoneet tuliaisina Ankarasta 25 vuotta sitten ikimuistoiselta monen viikon seikkailulta Turkissa. Ystävämme opiskelivat tuolloin siellä ja kutsuivat meidät vierailulle luokseen. Saimme heidän kanssaan tutustua paikalliseen kulttuuriin ja kaupantekoon, jonka lomassa omenateetä tarjottiin tuollaisista laseista. Elävästi mieleeni on painunut tuo torikäynti, jolla ostin nuo kaunokaiset ja omenateetä. Meillä nämä ovat jääneet vähälle käytölle kunnes tänään keksin laittaa niihin merisuolaa ja tehdä niistä adventtikynttelikön, johon liittyy rakkaita muistoja.

Teetä ja sympatiaa, elävää musiikkia.

            Tunnelmallista joulun odotusta!

                                                     Sydämellisin ajatuksin, tuikku

Kalenterikuvitus

Kuvakoosteesta näet, millaisilla toteutuneilla haaveilla kuvitin Laurille väkertämäni vuosikalenterin. Tiger  on sekatavarakauppa Tampereella Stockmannin kulmilla. Sieltä löysin kivan mustapohjaisen kalenterin, johon Teippitarhan washi -teipillä kiinnitin kuvat ja niihin sopivia tekstejä. Kalenteri on jo valmiina uuteen vuoteen Punalassa verstaan kätköissä. 

Liimatessani elokuun sivulle hääpäiväkuvaa meistä muutaman vuoden takaa minut valtasi outo olo, kun samalla hetkellä kunntelemastani levystä lähti soimaan Cat Stevensin Morning has broken ja sormiini osui teksti Love. Sydämessäni läikähti ilo ja hyvä olo. Hyvän häävalssivalinnan teimme aikanaan, kun se vieläkin sykähdyttää ja saa hymyn huulille. 

Lauteet a'la Lauri & ikivanha kiuas.

Huomenna on taas lauantaisaunan aika. Pihan poikki pääsee kätevästi kipittämään toiseen maailmaan. Lauteilla on hauskaa heitellä ilmoille villejä visioita ja unelmoida matkoista Kreikan aurinkoon sekä seikkailuista patikointipoluilla oliivilehdoissa.  

Pikkujoulun kunniaksi otan huomenna esille jouluisen punaraitaiset laudeliinat ja saunakamarin valaisee tuikkukuusi, joka tuo tunnelman lisäksi lempeää lämpöä vilvoitteluun. Ikkunalle asettelen pikkuruisen kuusen valoineen. Saunan puolella kiukaan lasiluukun takaa kajastaa tuli kauniisti lauteille asti. Kylpeminen kynttilän valossa on elämys vailla vertaa. 

Joulun ajan ensimmäisen riisipuuron aika ja piparin tuoksu joululimppua unohtamatta tuovat hohtoa tähän hämärään aikaan. Oikeastaan on mukavaa, että päivä painuu mailleen jo aikaisin. Hämärän hyssy on rentouttavaa arjen tohinoiden keskellä. 

Miten sinä valmistaudut joulun aikaan? Onko teillä traditioita? Silkkipaperiset lumihiutaleet ovat meillä yksi tällainen. Viime vuonna kirjoitin niistä täällä. 



             Toivotan teille kaikille ruudun sillä puolen 
                 nautinnollista joulun odotusta! Tuija