Kuppi teetä ja sympatiaa

Lokakuu on hujahtanut vauhdilla päivien vaihtelevissa tunnelmissa ja mietteissä. 

                  Olkoon aamu, päivä tai iltahetki niin kuppi teetä ja sympatia ovat aina oiva pari. 

Arjen pienet mikrohetket ovat merkittäviä. 

Pysähtyminen kauneuden äärelle on minulle ensiarvoisen tärkeää päivittäin. Klohmuinen risa peltipannu kätkee sisäänsä lukemattomia tarinoita, joista minulla ei ole aavistustakaan. Juuri ennen pakkasyötä turvaan poimimani daaliat ainakin viihtyivät hyvin sen suojissa. 

Jokainen pienikin auringon kajo saa hymyn huulilleni. 

Syksyni sulostuttajia ovat kynttilät, joiden loimu tuo lempeän hehkun ja lämmön sisimpääni. Kuivahtaneet unikon siemenkodat ropisevat suloisesti. Olen kahden vaiheilla ripottelenko niiden sisällön ennen lumen tuloa kukkapenkkiin odottamaan ensi kasvukautta vai vasta kevään tullen. Suippojen kotien pysähtynyt ulkomuoto sopii jotenkin tähän ajanjaksoon, kun kesä on ohi ja talvi tekee tuloaan. Hämärä laskeutuu varhain ja kietoo syliinsä täällä metsän siimeksessä katuvalojen tavoittamattomissa.

Tänään mieleni kiitää Samokselle, jossa on tänään ollut maanjäristys merellä saaren pohjoispuolella. Eilen ihailin kesäisiä kuvia, tänään kauhistuin kaaosta. Ymmärtääkseni henkilövahingoilta ei ole vältytty. Surullinen vuosi saarelaisille, koska ensin korona pysäytti turismin ja nyt vielä tämäkin. 

Sytytän kynttilöitä. Pyhäinpäivä oli lapsuudessani harras päivä, mistä johtuen minun on vaikea suhtautua Halloweenin viettoon. Onneksi kukin voi toimia omia arvojaan kunnioittaen sisintään kuunnellen. 

Hyvän mielen koti on ensi maaliskuun lopulla ilmestyvä kirja, jonka kirjoittaja on Maaretta Tukiainen. Kuvat on ottanut valokuvaaja Krista Keltanen. Kaksikon aiemman työn perusteella odotan jotakin todella ihanaa. "Mikä tekee kodista paikan, jossa voit hyvin?" -kysymys kiinnostaa minuakin. Mitä sinä siihen vastaisit? 

Tunnelmallisin terveisin tuikku

 

18.1.18

  Inspiroiva päivämäärä!

Vahvuuteni on nähdä ympärilläni olevaa kauneutta. Päivämääräkin voi olla esteettinen. 

Muistan jo pienen pienenä tyttönä ihailleeni tätä tyttöpatsasta isoäidin kaakeliuunin reunalla. Helmet kaulassa ovat puolestaan tyttären aarrelaatikon kätköistä esille kaivamani.  
                           
                                       

Keittiön hyllylle taitoin nuupahtaneen kukan somistamaan kulhoa. Taulut hyllyllä ovat Laurin lapsuudenkodista ja ne ovat tunnesyistä merkityksellisiä. Tuohon ne päätyivät siivouksen lomassa, koska maalausten sävyt sopivat niin oivallisesti keittiömme värimaailmaan.

Kotimme kuvastaa meidän arvomaailmaamme. Koemme harmonian ja lempeyden ensisijaisen tärkeiksi asioiksi. Villa Iiriksen suojissa on varttunut kolme hurmaavaa nuorta naista, joille on selkeästi tarttunut oman kodin tärkeys.

 Salissa on avaraa joulukuusen poistuttua estradilta. Sukulaistädin vanha komuutti oli aikoinaan heillä keittiössä, jossa oli mukava tunnelma. Uskon hyvien asioiden kulkevan näiden rakkaiden esineiden ja muistojen mukana. 

Vanhan talon asukkina on paras olla optimisti ja luottaa elämään. Positiivisella asenteella pärjää kipakammissakin oloissa. 

Toiveikasta torstaita! Tuija

Tammikuun toinen

Parvekeromantiikkaa

Koti meidän -verstaalla ideointi käynnissä

Illansuun sininen hetki vei ajatukseni jo kesäiltaan niin hassulta kuin se kuulostaa. Voin kuvitella meidät iltateelle tai aamupalalle tuohon parvekkeen pöydän ääreen kesäiseen aikaan. Veneretkillä, telttaillessa ja Pythagorionissa nuo hetket ovat olleet huikean mukavia niin eiköhän nyt olisi aika panostaa kotosalla vastaavaan. Yläkerran pariovilta aukeaa rakas näkymä pihapiirimme, joka elää vuodenaikojen mukaan. Ajattelinkin tallentaa tämän näkymän kerran kuussa samasta vinkkelistä. Pari viime kevättä ja kesää ovat olleet aika viileitä eli eiköhän nyt olisi aika tulla lempeä suvi. Tilaukseen, kiitos!

Keltainen kamari

Kontrasteissa on voimaa, mikä oli ajatukseni näiden kuvaparien yhdistämisessä. Uskotko, kuinka hankalaa on saada kuvan suoruus silmää miellyttäväksi. Vanhan talon vinous tekee tehtävästä miltei mahdottoman, mutta se ei olekaan se olennaisin seikka tässä lämpimänsävyisessä otoksessa. 

Työpisteeni tuoksuu kardemummalta. Sain iki-ihanan kotimaisen Osmian tuoksukynttilän joulupaketista tyttäreltäni, joka tuntee mieltymykseni erinomaisesti. 

Sänkykamarissa leijailee puolestaan lavendeliöljy, jota sain pikkupullollisen vuosi sitten Ranskan tuliaisina Aix-en-Provencesta. Ripsautin sitä pikkunekkaan kuivattamani ruusun terälehdille untamme rauhoittamaan. 

Täysikuu saa minut uneksumaan kummallisia, vaikka unisoppemme on mitä levollisin. Kamari on pieni, mutta viihtyisä, emmekä kuitenkaan vaihda isompaan lapsilta vapautuneeseen. Keltainen kamari on aina valmiina nuorten vierailuille. Tapetin vaihto houkuttaisi. Tosin sekään ei taida yltää to do -listan kärkisijoille.  

Valkeita puuvillalakanoita ei voi koskaan olla liikaa. Varsinkin, kun olen tartuttanut mieltymyksen niihin myös turkulaistuneisiin perheemme jäseniin. Muuttokuormassa liinavaatevarastoni hupeni yllättävästi. Pellavalakanoista haaveilen, mutta Finlaysonin valkoinen parivuoteen lakanasetti on loppuunmyyty. Onpahan, mistä haaveilla. 

Sängyn alta pilkistää kitarakotelo, joka ennen imurointisessiotani oli pölyn peitossa. Hyvin joulu sujui, vaikka joka nurkkaa ei oltukaan luututtu. Olen iloinen, että alan oppia armollisuutta! Kattolistatkin ovat osoittautuneet oikein visuaaliseksi sisustusesineeksi tuossa nurkassa nököttäessään. Keskeneräisyys on elämän suola. Täydellisyyden tavoittelu ja maalaiselämä miltei satavuotiaassa huvilassa eivät ole sopiva pari. 

Omenalimppu ja piparjuuritahna puolestaan oikein maistuvaa iltapalaksi. Tämä on yksi poppakonstini saada poskiontelotulehdus hellittämään. Kamomillatee takaa auvoisen unen.

                         Kauniita unia lukijani! Terveisin Tuija

Joulun aikaa

Lempipaikkani joulun aikaan oli tuo sohvan nurkka kuusen katveessa kirjaan uppoutuen. Cathy Kelly tempaisi minut taas kerran tarinansa mukaan sellaisella vauhdilla, että hyvä kun maltoin jättää käsistäni edes illan tullen tai tarkemmin ottaen yön hiljaisuuden saapuessa näille main puolilta öin. Parasta joulussa on uuden kirjan tuoksu ja tunnelma! Sekä koko perhe saman katon alla... <3 kukin omissa lempipuuhissaan. Palapelimaailman Disney Christmas 1000 palan hauska kokonaisuus on tehty ja jo purettukin laatikkoon ensi jouluun. Nostalginen kuva kaikkine tuttuine hahmoineen oli kiva, laadukas koottava. Ravensburger tekee kunnon palaset, joita ei joudu arpomaan sopiiko vai ei. Toinen palapeli-ihanuus odottaa aloittamista. Kunhan saan pari postausta kirjoitettua niin siirrän taas tietokoneen syrjään ja annan 1000 palan vallata koko Love -pöytäni. 

Joulu tuli, kun talo täyttyi iloisesta naurusta ja siskosten hupaisista yhteisistä puuhista. Enkelikellon kilinä siivitti joulun tunnelmiin. Taistelin väsymystä vastaan ja sain kuin sainkin aikaiseksi uunituoretta limppua joulupuuropöytään kiitos apurini Kitchen aidin. Ihmettelinkin, miten aikoinaan jaksoin vääntää isoa taikinaa käsin. Tosin se oli hauskaa. Nykyisin taidan olla mukavuudenhaluisempi ja järkevämpi  tai sekä että. Spotifyn Christmas Jazz -kanava on juuri passeli minun makuuni taustamusiikiksi. 

On se onni, että aloitamme jouluttelun ajoissa niin juuri pahimmoilleen minuun iskenyt karseaakin karseampi räkätauti ei täysin sotkenut valmisteluja. Kuumehoureissa meinasi kyllä epäusko iskeä, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja jokaisen osuus kokonaisuudessa on merkittävä. Hyvä me!

Tämä taisi olla ensimmäinen joulu, kun osasin itsekin ottaa todella rennosti. Hipsin yläkertaan, kun tuli joulupäivällisen laittamisen aika. Palasin freesinä pikkunokosten ja meikkipussin taikatuotteiden kaunistama. Illansuun ulkoilu takapihan metsikössä katajanoksia hakiessa taisi olla myös virkistyneen olemuksen salaisuus.Yllätin perheen kahden viikon "räjähtänytnuttura" -tyylikauden muutoksella punahuuliseen rouvasihmiseen korkkarit jalassa ruususukkiksissa ja lempitunikassa, joka on täynnä Samoksen aurinkoa. Kiitos ystäväni Eva!

Tätä alimman kuvan näkymää en väsy katselemaan. Halihetkiä on vietetty sen äärellä yhden jos toisen kanssa. Lääkärin määräys oli ottaa rauhassa eikä hössöttää ja toden totta olen ollut kuuliainen ja noudattanut annettua ohjetta. Lisäksi olen tehostanut hevoskuuria sarvikuonolla  ja piparjuuritahnalla sekä pitkän pitkillä unilla. 

Tällaisissa tunnelmissa matkaan kohti vuoden vaihdetta, kiitollisena ihanaakin ihanammasta perheestämme sekä toimeliaisuusgeenin perineistä tyttäristämme! 

Parasta joulussa -lista on pitkä. Saunominen kynttilän valossa kuuluu siihen. Miten sinun joulun aikasi sujui? Ilomielin luen kommenttejanne ja vielä mieluisampaa on niihin vastaaminen. Sauna odottaa valmiina eli hei vaan ja kuulumisiin! 

                                            <3 tuikku

Perjantai-illan kotieloa!

                   Koti-illan leppoisaa olotilaa ei voita mikään!

Kukin nauttii hämyisän illan raukeudesta ja siirtyy viikonvaihteen tunnelmiin itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Minä iloitsen blogiystäväni inspiroimasta Kotisisaren pikasiivous -session raikastuksesta. Kynttilät kruunaavat tunnelman, joka sopii tähän vuodenaikaan loistavasti. Tämä taitaa olla tuon toisen blogisisareni http://mansikkatilanmailla.blogspot.fi/2017/11/perjantaimyyssit-arvonta.html aiheeseen liittyvä postaus. Jos nämä blogit eivät vielä ole sinulle tuttuja niin suosittelen lämpimästi tutustumista.

Kohta saapuu nuorta väkeä taloon, mikä on iso ilo. Alhaalta kantautuu tuttuja ääniä eli hei sinulle ja hyviä hetkiä!

              Rentouttavaa oloa! Terveisin Tuija

Blogisuman purkajaiset

Blogiyhteistyö Ruohonjuuri Oy

Kesäkoteja, teetä ja sympatiaa...

Unelmakarttakirja ja Seuraa sydäntäsi -kortit...

Blogiyhteistyö

niin ja Hideaways...

Syksyn tulo ottaa voimille. 

Lokakuun nimesin voimaannuttavasti lukukuuksi. Kukapa estää yhden kuukauden vuodesta viettämään villasukissa kynttilän valossa lempikirjojaan lueskellen tai iki-ihanaa Cheapeake Shores -sarjaa seuraten. Onko kyseinen sarja Netflixissä sinulle tuttu? Helsingin Sanomien arvostelussa sanottiin viikko sitten: "Hallmark -sarja tarjoaa lohtua." Onkohan nyt käynyt niin, että tämä on se tyhjän pesän syndrooma, jota lääkitsen päivittäisillä hyvän mielen toimillani. 

Mihin olisinkaan joutunut, jos emme olisi saaneet nauttia kahta viikkoa kreikkalaisesta kesäkotielämästämme maailman parhaassa seurassa Pythagorionin kujilla ja Samoksen saaren tutuilla ja tuntemattomilla reiteillä. Aurinkoannokseni täyttyi edes osittain. Krooninen kaipuu rakkaisiin maisemiin on iskenyt ja lujaa eli aineksia unelmointiin ei tarvitse kaukaa etsiä. 

Absurdeinta on, että olen ikionnellisen kiitollinen tyttärieni omista poluista ja elämänkäänteistä ja järkeni sanoo, että 20 -vuotias Elli -kissamme loikkii onnessaan autuaammilla metsästysmailla. Eläinlääkärin lohduttavat sanat jäivät kaikumaan tyhjään huoneeseen: 

"Teillä on täällä fengshuit kohdallaan, kun kissakin on elänyt näin pitkän, hyvän elämän." 

Minulla asustaa sydämeni sopukoissa suuren suuri kaipuu.

Lankaköynnös salin ikkunalla

Viileä kesä oli oivallinen testata Ruohonjuuren lahjoittamia Pukka -teelajitelmia. Aluksi ajattelin, että nautiskelen niitä vasta näin syyskelien tullen, mutta monen monituista kertaa mausteiset teet tarjosivat juuri kaipaamani lempeän lämpimän kosketuksen sisuksiini kylminä kesäiltoina. Teetä ja sympatiaa sopivat minulle erinomaisesti. Night time nousi teelajitelmasta suosikiksi. Uni maistui makealta iltateetä hörpittyäni. Detox puolestaan laittoi aineenvaihduntaan vauhtia. Iltasella en sitä suosittele juomaan. Tämä aivan omakohtaisella kokemuksen syvällä rintaäänellä. 

Tunnelmallinen Tyynelä, Järvien kesäkodit -kirja

Toivottavasti lähestymistapani ei karkottanut lukijoita, koska hyvällä asialla tässä ollaan. Aiemmin mainitsemiini lempikirjoihin lukeutuu Järvien kesäkodit. Kuvaajana on huipputaitava Johanna Lehtinen ja tekstit ovat työparinsa Tanja Hakalan käsialaa. Tapasin tämän ihanan kaksikon toissa vuonna Turun kirjamessuilla. Ihailen heidän yhteistä inspiroivaa työotettaan.

Kesäkodeista olen useimmin palannut tunnelmallisen Tyynelän kuviin. Arvannet syyn yläkuvaa katsoessasi. Hirsihuvila Villa Maria seuraa hyvänä kakkosena. Entisestä höyryhinaajasta kunnostettu Päijänteellä lipuva kesäkoti hurmasi myös minut täysin. Sinulla on nyt mahdollisuus osallistua arvontaan ja voittaa omaksesi oma Järvien kesäkoti, jonka äärellä voit nautiskella kesätunnelmista lokakuisen hämyn vallatessa maiseman.

Kirjan alkutekstissä toivotetaan tervetulleeksi vierailemaan yhdelletoista järvimökille. Tarinoiden keskiössä ovat tavalliset ihmiset, joille tärkeää on matka mökille, saunan lämmitys ja asukkaidensa näköiset tarinat. Mökkeilijöitä yhdistää rakkaus. Rakkaus kesäkotia kohtaan. Se ilmenee siinä, mitä mökki on tuonut heidän elämäänsä. Rakkaus mökin ilmapiiriin ja tunnelmaan. Yhdessäolon hetket.

Mökillä on aikaa olla ja viipyä omien ajatustensa seurassa. Mökkeilyyn liittyvä tehtävälistakin mainitaan ja huojentava on asenne ja suhtautuminen keskeneräisyyteen, mikä erityisesti tällaista ympärivuotisella huvilalla asuvaa miellyttää. Elämä voi olla rikasta kaikesta epätäydellisyydestä huolimatta.

Kirjoissa on magiaa, jonka myötä voi seikkailla itselle merkityksellisiä polkuja. Tämä on kirja, josta voi lukea kuvia tai tekstiä tai molempia joko yhtä aikaa tai vuorotellen. Takaperin, niin kuin minä, tai järjestyksessä edeten. Kaikki käy!

Oletkohan sinä tämän kirjan onnellinen omistaja? Jokainen asiasta innostunut osallistukoon arvontaan, joka alkaa nyt ja päättyy tämän viikon perjantaina kello 18.00. Tasapuolisuuden nimissä jokaisella on yksi arpa.

Olkoon lukukuu antoisa! Tuija

ps. seuraavana vuorossa Happy Homes

"Pukka valmistaa puhtaimmista luomuyrteistä koukuttavan maukkaita teesekoituksia ja huippulaadukkaita, uniikkeja lisäravinteita. Visuaalisestikin herkullisesta ayurvedisestä teevalikoimasta löytyy useita vaihtoehtoja jokaiseen makuun, hetkeen, elämäntilanteeseen ja tarpeeseen. Sarjan lisäravinteet –saatavana jauheina tai ainoastaan yrttejä sisältävinä kapseleina – perustuvat terveyttä eri tavoin tukeviin luomuyrtteihin ja niiden nerokkaisiin yhdistelmiin. Toiminnan keskiössä on laatu ja korkein etiikka. https://www.pukkaherbs.com/"

Iltahetki

Pihakoivun katveessa keinu odottaa kevättä

Simon & Garfunkel helähti yhtenä aamuna soimaan autoradion Nostalgia -kanavalta, jota satunnaisesti kuuntelen. He mainostavat itseään sloganilla Hyvän mielen musiikkia, mikä silloin tällöin soljuu juuri minun makuuni. Onko kanava sinulle tuttu?

Hiljaisuus ja rauha ovat minulle mieluinen olotila, vaikka tarvittaessa haen puhtia ja energiaa musiikista kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla. Radiota kuuntelen vain yksin ollessani ja silloinkin hyvin kriittisellä korvalla. Ajatus tauotta pauhaavasta radiosta tai televisiosta saa niskakarvani pystyyn. 

Tunnelman luomiseen ja rentoutumiseen tai rauhoittumiseen musiikki on oiva lisä. Onneksi on Spotify!

Levollista sunnuntai-iltaa ruudun sille puolen! Tuija

Koti meidän -verstas iltavalossa

Lukunurkkauksen tunnelmaa

Vanhassa kiinteistössä asujan on syytä muistaa harjoittaa kiitollisuutta ja olla itselleen armollinen. Tänä iltana olen onnellinen siitä, että vuonna 1919 valmistunut kotimme on meille lempeä kaikkine klohmuineen ja viileine nurkkineen. 

Kiitollisena nojatuolista nitisevine jousineen ja kupillisesta hunajaista teetä tuossa vanhassa palvelijassa, jonka joku uudistusintoisempi olisi heivannut kaatopaikalle, kuuntelen gramofonin nykyversiosta, Spotifysta, Joni Mitchellin River -kappaletta uudestaan ja uudestaan. Lempimusiikkini valitsen tunteella sen mukaan, mikä kyseisellä hetkellä koskettaa ja puhuttelee. Nyt se on tämä herkkä, vähän surullisen haikea River, joka tarttui matkaani lauantain retkellä autoradiosta. Jos haluat kuunnella tuon sinäkin, niin klikkaa tästä.

Hyvän mielen taidot -sivustolta voi lähettää kortin ystävälle, jota haluaa ilahduttaa. Tee sinäkin niin! Ystävällisiä sanoja ei ole mitään syytä pantata, koska hyvä saa aikaan hyvää. 

Iltailoja sinne ruudun taa teille jokaiselle! 
                                           
                                             <3 Tuija

Kotivierailu

Perintökello mittaa uutta aikaa.

Eilinen sunnuntaipäivän seikkailu oli seurata navigaattorin ohjeita ja löytää perille uuteen, tuntemattomaan osoitteeseen ruusunpunaisen tulppaanipuketin ja tuikitarpeellisen tietokonepöydän kera. 

Vuosi sitten seurasimme jännityksellä Seikkailu kutsukoon -blogia ja vaihdoimme kuulumisia Skypen välityksellä, mikäli internetyhteys sattui toimimaan valtameren tuolla puolen. Nyt tietokoneella syntyy toisenlaista tekstiä ja olemme hengessä mukana tälläkin kertaa, mutta ainakin minun täytyy myöntää, etten oikein saa selvää täysin vieraan aihepiirin tieteellisestä tekstistä englanniksi. Laurille pisteet, että on kahlannut koko gradun kannesta kanteen. 

Voi sitä riemastuksen määrää, kun löysin neulekopasta Muita ihania -sukan ja kaapista napattiin räsymatolle kuvattavaksi myös viime talven tuotoksia. Jotakin minulle tutumpaa aineistoa siis. 

Onkohan kukaan tutkinut, onko rakkaus emaliastioihin perinnöllistä? Tai hedelmähulluus, teeintoilu, marimekkoilu entä näpertelytaipumus? Hmm... löytyisikö jokin yhdistävä tekijä? Väittäisin, että kasvuympäristöllä on vaikutusta. 

Ikkunan takana avautuu mäntymetsikkö kuin taulu. Minulle tuli tuolla korkeuksissa puiden latvojen yllä kotoisa olo. Tuskin maltoin lähteä kotiin. 

Korean tuliainen muuntui lampun varjostimeksi.

Tämä nuoren parin suloinen koti on rakennettu kahden ihmisen mieltymyksiä noudattaen. Matkat maailmalla näkyvät pienissä yksityiskohdissa ja kodin tunnelmassa. Oman lapsensa osalta on hauska seurata, miten jotkin asiat ovat seuranneet jo pitkään mukana ja miten siihen on sopuisasti sulautunut uusia elementtejä matkan varrelta.

Perulaiset värikylläiset pussukat ovat aarteita.

Viidakkotunnelmaa

   

Unisieppari a'la Tuija

Loppuun vielä Helmi -laulu, johon päättyköön tämä helmikuu.

Helmi

hymykuoppa ja tähtisilmät

multa huoleni veivät

ei kai niitä voinut ollakaan

onpahan vaan riemu ja rieha

ja tyttöni pieni ja sievä

ei aikuisilla aavistusta

ole aikeistasi noista

ne punovat vaan omia juoniaan

älä huoli moisista laiskoista isoista

jotka antavat ajan mennä menojaan

                      on naurussasi taikaa

                      anna vain sen raikaa

                      hyvän mielen aina aikaan saat

                      ja kun suureksi kasvat

                      tiedän että jaksat

                      aina elämää rakastaa

on elosi totta

jokaiselta minuutilta

ja oletkin aivan oikeassa

kun katsot sitä kulmiesi alta

se näyttää yhä hauskemmalta

hymykuoppa ja tähtisilmät

multa huoleni veivät

ei kai niitä voinut ollakaan

onpahan vaan riemu ja rieha

ja tyttöni pieni ja sievä

                      on naurussasi taikaa

                      anna vain sen raikaa

                      hyvän mielen aina aikaan saat

                      ja kun suureksi kasvat

                      tiedän että jaksat

                      aina elämää rakastaa

                                                -  Laurin laulu Helmille 1991 -

                                               

                                 

Helmin 25 -vuotispotretti. 

                      

              Sydämelliset kiitokset ja iloa kevääseen! Tuija ja Lauri