Tammikuiset tulppaanini nuokkuvat maljassaan syleillen saman sävymaailman otsikkoa tuoreimmassa Lantliv -lehdessä, jonka sain perjantain piristyksenä. Yllätys oli inspiroiva. Lehdessä on luettavaa useammalle kerralle.
Viikonvaihteeni on koostunut huilailusta itsekin nuokkuen kuin haalistuneet onnenkukkani. Kurkkuni karheutta olen voidellut hunajateellä. Metsänvihreä villasukkapari on edennyt kivasti äänikirjaa kuunnellen. Eikös lepo ole paras lääke...
Tammikuisiin puuhiini kuuluu usein joululahjapalapelin kokoaminen, jos se on jäänyt muun jalkoihin joulun aikaan kuten tällä kertaa pahuksen noron iskettyä minut kanveesiin juuri otollisimmiksi palapelirentouspäiviksi, joihin kuuluu ihana palojen rapina ja jouluinen koti kynttilöineen. Toimi se näin vuoden alun pakkaspäivienkin ilona.
Valmista tuli tänään, kun vihonviimeiset pörriäiset sain aseteltua yksi kerrallaan lokosiinsa. Bees & Honey suuntasi ajatuksia Samoksen hunajatarhoille ja kesäisille kukkakedoille sekä kotipihalla että retkillä. Vintage Puzzle on taattua laatua, mikä on ensiarvoisen tärkeää palapelin kokoamisen riemussa. Koko ja muoto vaativat erityistilan, johon ei yläkerran pienemmät kirjoituspöydät riittäneet.
Salin pitkän pöydän päädyn valtasin puuhaani ja nyt se saa vapautua kevätmielisiin asetelmiin, joihin virittäydyin jo saatuani tuon upean (viimeisen kuvan) tulppaanikimpun tuliaisina Helsingin kyläilijöiltä. Tulppaanit ja kevättalven valo lisäävät vireyttä ja Toivon liverrys pihakuusen latvassa lähenee isoin harppauksin.
Pelargonioissa näkyy jo elonmerkkejä, dahlian juurakot saavat vielä tovin viivähtää rapunaluskomeron hämärässä viileydessä. Jännittävää saanko heräteltyä ne lempeästi uuteen kasvukauteen.
Kauppalistalle pitää muistaa lisätä herneet, joista saa kasvatettua meheviä versoja leivän päälle. Tulppaanit muistanen ilman muistutustakin.
Tammikuulle saamme kohta heittää hyvästit
ja helmikuulle toivotan iloiset heit, kiva, kun saavut luoksemme!
Talvisin terveisin Tuija
