Tiirinkosken tehtaalla

Juhannuksen vaihteleva säätila sai meidät tutkiskelemaan kaikenkirjavia säätiedotteita sillä silmällä, missä pilkahtaisi aurinko. Hämeenlinnassa oli luvassa toivomaamme säätä, joten sinne siis. 

Tiirinkosken tehdas osui sunnuntaina sopivasti matkamme varrelle. Haantie 5 on osoite, jolla sinne löytää keskelle peltoaukeita.  Verkkokauppakin löytyy linkkiä klikkaamalla. 

Täältä tunnelmallisesta sisustuskaupasta löytyy kaikenlaista kaunista. Erityisesti tilan lammastuotteet ovat upeita, pehmeitä ja houkuttelevia. Pihan aitauksessa kipittää lauma lampaita karitsoineen. Lapsien uskoisin viihtyvän pihamaalla maalaiselämää ihmettelemässä. Vanhan navettarakennuksen eteen on juuri valmistunut viihtyisä terassi.

Luotolaisen neulominen houkuttaisi. 

Kahvilan rouheat lasikantiset pöydät on tehty tyylillä, joka sopii oivallisesti avaraan tilaan. Viime kesänä kävin viimeksi ja tuolloin oli omistaja-Ninan kanssa puhetta myyntitilan ja toiminnan laajentamisesta. He ovat laittaneet toimeksi. Työn tulos on ihailtavaa, ilo toteutuneista visioista valaisee koko paikan.

Viihtyisän, upouuden kahvilan tarjonta jäi vielä tällä kertaa testaamatta. WC sen sijaan tuli katsastettua ja viehättäväksi totesin senkin hämyvalaisimineen. 

Sadepäivän ilo -otsikolla kirjoitin kuta kuinkin vuosi sitten käynnistämme tässä samaisessa paikassa. Tuolloin ostin arkemme iloksi Iris Hantverk  -lattiaharjan ja kihvelin, joista olen edelleen erityisen onnellinen. Nyt tämä tiskiharjateline jäi mieleen pyörimään... niin ja se Ninan ylistämä juuresharja.

Itse asiassa tämän korikassin takia poikkesin eilen, mutta loppujen lopuksi jotain ihan muuta tarttui matkaani. Siitä toisella kerralla, aurinkoisella, kuvauksellisella kesäsäällä. Aulangon näkötornin seikkailukin vaatii päästä pika pikaa päivänvaloon.


Kiitollisena loistavasta palvelusta!                                      Tuija

Terveisiä juhannussaunasta

Vuosi sitten juhannusta vietettiin vilpoisemmissa oloissa kuin tänään, jolloin vuorotellen aurinko paistoi, sataa ripsautti ja muutaman kerran satoi saavista kaatamalla. Eipähän ole ollut tarvetta kastella salaattiviljelmiäni ja terassin kukkaistutuksia.

Maailmanmatkaajamme merten takana kaipaavat uusia perunoita ja juhannussaunaa, jossa tänään vietin aikaa kaikkien puolesta pitkään ja hartaasti kylpyammeessa lekotellen.  Hunajakauranaamio ja kookoskuorinta tuoksuivat huumaavan herkullisilta. 

 Perunoiden sijasta kokkailimme tortilloja, jotka tuntuvat paremminkin talviherkulta, mutta maistuivat keskellä kesääkin. Kesäkeittiöön ei houkutellut mennä kokkailemaan. Uskomatonta, että kesäkausi on vielä aloittamatta. Saunan terassin penkillä oli kuitenkin mukava vilvoitella ja nauttia vehreästä maisemasta.

Eilisillä juhannuskaupoilla ajauduin lehtihyllylle kuin varkain ja huomasin uusimmassa Annassa otsikon Ihanat kesäkodit -sarja alkaa. Kurkistin sisäsivulle ja Lifestyle -osion otsikko Kesäyön unelma takapihalla alaotsikkoineen sai hymyn huulilleni. 

Yllätys oli suuri! 

Iltasella menen tuo uunituore lehti kainalossani kesäkammariimme ja lueskelen rauhassa, mitä muuta mukavaa sieltä löytyykään. 

Nyt kuitenkin mukillinen Marks&Spencer -myymälästä löytämäämme Camomilla teetä, jossa on myös lavendelia ja limeä. 

Suloista suvea! Tuija

Sunnuntainen sadepäivä

Viikko sitten piipahdimme Helsingissä ja toiveeni löytää kirja Kaaoksenkesyttäjä jäi toteutumattomaksi haaveeksi. Sen sijaan löysin samannimisen Facebook -sivun ja sieltä mainion videon otsikolla Tee palvelus lapsillesi. Jos sinua kiinnostaa, mikä tuo Paula Mäntysen haastattelu pitää sisällään, niin klikkaa itsesi rohkeasti vartiksi aiheen pariin. 

Onnekseni tämä sunnuntaipäivä ei näyttäytynyt yhtä aurinkoisena kuin eilinen, ensimmäinen varsin kesäinen päivä. Vietin pyjamapäivää kynttelikön alla sohvan nurkassa tutkailtuani lankanyttyröitäni, joita myönnän olevan vaikka muille jakaa. 

Virkkuu ei kuitenkaan lopulta inspiroinut, tartuin kameraan ja eikös, taas, katseeni osunut kirjahyllyymme. Mitä ihmettä sen kanssa teemme? Moderni Expedit ei oikein istu meille, mutta siihen on saanut säilöttyä valtaisan määrän kirjoja ja erinäisiä tavaroita. Jos haluat sen omaksesi niin laita ihmeessä viestiä. Tavaroiden karsinta ja uudelleen sijoittelu olisi kyllä mieluisaa.

Tavoitteena on harmoninen koti, myös säilytystiloiltaan. 

Utopiaa vai totta...

Tänään meillä puhalsivat fengshuin -tuulet, kun muutama kaappi ja laatikosto tyhjennettiin turhasta roinasta. Omaa puuhaani hidastaa, kun haluan tunnollisesti lajitella kaikki tarkoin. Paperit, pahvit, poltettavat, kierrätettävät, ongelmajätteet, sekalaiset jne. 

Kynsilakka-arsenaalini sohvapöydän laatikossa järkytti ja vielä enemmän se, että mihin ihmeeseen nuo puolikuivat purkit kuuluu laittaa. Täältä se ja monen muunkin "roskan" sijoituspaikka löytyy. Lupaan, että yhtään uutta kynsilakkaa en enää osta, ainakaan vuoteen. 

Kehtaanko edes myöntää, että ennen lakkiaisia ostamani uusin purnukka on avaamatta hyllyssä ja senkin hairahduin ostamaan vain ja ainoastaan sen ihanan nimen, Pionimeri, takia. Olisinpa tuolloin tajunnut, millainen hyökyaalto laatikkooni oli kätkettynä. 

Tämäkin perintölankakerä osoittautui pettymyksekseni keinokuituiseksi, kun testasin sen palo-ominaisuutta. Tiesithän, että villa palaa kuin puu ja muuttuu tuhkaksi, keinokuitu puolestaan sulaa ja haisee pahalta kärventyessään. Aikeenani oli huovuttaa vaaleansinisiä palloja pesukoneessa, mutta nytpä keksin jotakin muuta.

                    Yhteistyöllä eteenpäin askel askeleelta! 

                               Sateen ropistessa, Tuija

Luonnonkukkien päivä 14.6.2015

Luonnonkukkien päivää vietetään ylihuomenna sunnuntaina. 
Me Villa Iiriksessä vietämme sitä kesäaikaan joka päivä. Onneksemme pihapiirissämme on moninainen lajisto luonnonkukkia. 
Linkkiä klikkaamalla löydät retkivinkkejä ympäri Suomen.

          "Yhteispohjoismaisen Luonnonkukkien päivän tavoitteena on 
           kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen 
           sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle."

Tupasvilla. Kuva Luonnonsuojeluliiton sivulta.

Tämän vuoden teemalajina on tupasvilla, joita aina ihastelen, kun niitä kulkureitille osuu. Toissa vuonna Kainuun matkalla elämys oli valtaisa, kun tupasvillamättäitä oli silmien kantamattomiin tien varren suomaisemassa.

Nyt ovat pihapiirissämme kielot, metsäorvokit, kurjenpolvet, niittyleinikit ja monet muut kukat upeimmillaan. Oletko sinä luonnonkukkien ystävä? 

                                  Kukkivin terveisin Tuija

Ruusut kuihtuu, muistot jää

Juhlien jälkeisenä lauantaina nautiskeltiin...

                          Ullan erityisen hyvää kasvissosekeittoa

                               Herkkupöydän antimia

                            Kuohuvaista kuusenkerkkää

                                        Täydelliset tuliaiset ilonani päivittäin.             

Kiitos Irma, Kirsi, Tiina ja Ulla!

                                                   <3 Tuija

Veden sinfonia

Akvarellit: Elina Tammiranta-Summa

Sain eilen mieluisan kutsun Akvarellitaiteen näyttelyn avajaisiin Sääksmäelle.  Päädyin illan suussa hyppäämään Mokkaan ja suuntasin nokan kohti kansallismaisemissa sijaitsevaa Voipaalan taidekeskusta.  Kesäkuinen maisema oli parhaimmillaan. Koivujen raikas vihreys ja laitumella käyskentelevät lehmät herättivät lapsuusmuistoja mieleen.

Parkkipaikalta kävelin tuon ylimmän kuvan upean pensasportin läpi. Tuntui kuin olisin astunut johonkin satumaailmaan. Kuka lie tuo valkea hahmo... Kuvatessa en häntä havainnut. 

Taidekeskuksen avarissa valoisissa saleissa oli huikean taidokkaita akvarelleja monelta eri taiteilijalta. Niiden lisäksi ihastelin lattialautoja, kaakeliuuneja, eteisaulaa ja tunnelmaa. Iloinen puheensorina täytti tilan. Tuntui kuin paikalla olisi ollut useampikin tuttuakin tutumpi ihminen.

Akvarellikurssilla Harjavallassa olisi heinäkuussa vielä tilaa...

Kesäillan terveisin, Tuija

Juhlan aikaa

Photography Mikko Tammiranta

'

Photography Mikko Tammiranta

The Gardiners

Photography Mikko Tammiranta

Photography Mikko Tammiranta

Photography Mikko Tammiranta

Photography Mikko Tammiranta

Photography Mikko Tammiranta

Photography Mikko Tammiranta

Photography Mikko Tammiranta

Askartelua, kokkausta, leipomista, siivousta, järjestelyjä... monenmoisia listoja, joiden avulla saimme aikaan ikimuistoiset juhlat ihanalle neidollemme valkolakin kunniaksi. 

Päivän sää ylitti kaikki odotuksemme ja saimme juhlia kauniin kesäisissä  tunnelmissa yhdessä juhlaväen kanssa. 
Mottoni "Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin; ja jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki * tehdyksi." toimi täydennettynä sanalla tarpeellinen. Aseta se * -merkin kohdalle. Keittiön ikkunat ovat vieläkin pesemättä sisäpuolelta, mistä huolimatta juhlat olivat varsin onnistuneet. Juhla-aamun vesikatkos aiheutti aikamoiset sydämenläpätykset ja suunnitelmien muutokset, mutta selvisimme niistä kunnialla.

Jos listaisin kaikki omalta osaltaan juhlaan jollakin tavalla osalliset ihmiset niin lista olisi huikean pitkä. 

Suosittelen kurkistamaan näiden linkkien taa, jos kaipaat juhliisi mittatilausompelua, kukkien lumoa, tunnelmallista elävää musiikkia, taidokasta valokuvausta tai herkullisia leivonnaisia:

* Lemppari, kiitos Aulin vinkkauksen ja Tinetin lahjoittaman Marimekon Sointu -kankaan 
* Neidonruusu, juhannusruusuilta tuoksuvat Ali-Marttilan ruusut
* Kukkaikkuna, pionitaivas
* The Gardiners, liikuttavia laulelmia
* Mikko Tammiranta Photography
* Villa Iiriksen kotikeittiön suussasulavat leivonnaiset ( pääsi listalle kannustavien kehujen perusteella)

Villa Iiris on taas yhtä kokemusta rikkaampi juhlatalona. Joka kerrasta olemme oppineet jotakin uutta ja kehittelemme ideoitamme eteenpäin. Yhdessä tekeminen on huisin hauskaa, vaikka matkan varrella muutaman kerran sauhu nousi korvista ja tukka oli sekaisin milloin mistäkin syystä. Mokkamatkojen ilo äänikirjaa kuunnellen rentoutti kummasti. 

Kokonaisuus ratkaisee -toimii tässäkin tilanteessa. Elämän ei tarvitse olla täydellistä ollakseen ihanaa -lause lukee pyykkituvan voimakortissani ja näin se on. 

Kiitos Teille kaikille onnenhetkemme jakamisesta! Tuija & co