Third anniversary

Kolme vuotta on hujahtanut kuin siivillä. 

Today my blog has it's third anniversary. I celebrate this wonderful day by participating a Photo Contest with this photo below. Click here and make me happy by giving your vote for me as a gift. Thank you!

Pari viikkoa sitten hiukseni hulmusivat tuulessa, kun mennä viiletimme Potokakin rantatietä peräkanaa repuissa vettä ja hedelmiä, jotka unohdimme nauttia. Perillä Pythagorionissa persikat olivat soseena pussissa. 

Our beach life on Potokaki last year and two years ago. It's a great place to bike and get a nice swim every now and then. 

Looking at these photos is like drinking an ice cold frappe, refreshing and joy bringing.

Tämä blogi on muodostunut minulle omaksi kirjaksi, johon talletan elämänpolkumme tähtihetkiä.

My blog is like a book full of memories of our life at home and on journey. 

Life is a big adventure!

Harbour of Pythagorion

My heart belongs to Greece and especially Pythagorion in Samos island has a specific place in my mind. We have also visited Athens 1984, Thessaloniki and Halkidiki 1988 and again in 2007. Kefalonia in 2010 and Kos in 2013 belong to our list as well. We discovered Samos first time in 2011and came back in 2014, 2015 and 2016. Interrailling in the1980's was quite different from travelling by an airplane nowadays. Our tiny tent was sometimes too hot to sleep but it didn't disturb our enthusiasm to hike with our huge backbags.

There is always the same beautiful climate. Sun, sea, delicious food ja kind people and lots of light. Peaceful atmosphere. These are my keys to happiness. Which are yours?

Matkojemme anti on olennainen osa Koti meidän -elämää. Vanhassa kiinteistössä on aina puuhaa, mieluisaa sellaista, mutta totaalinen irtiotto antaa uutta perspektiiviä suunnitelmiin, tarpeisiin ja toiveisiin. 

Kreikassa viettämämme aika on vaikuttanut selkeästi sisustuksellisiin elementteihin kodissamme ja kieltämättä majapaikoissa ei mene kauaakaan, kun olen ainakin hiljaa mielessäni keksinyt yhtä sun toista uudistusta tai ideaa. Muutamia olen esittänyt eteenpäin ja ne ovat toteutuneetkin. Studios Iriksen omistaja oikein erikseen kysyi, että huomasinko uudet verhot. Hotelli Naftiloksessa on nykyisin valkoverhoinen sänkykatoksellinen sviitti. Olen siis päässyt pisaran verran toteuttamaan sisustusneuvontahaaveitani sekä matkoilla että kotitantereilla aivan oman innon ja jaksamisen mukaan. 

Jos tämä blogi aloittaisi nyt kolmatta vuosikymmentään neljännen vuoden sijaan niin olisipa hauska tietää kuinka moni olisi jaksanut seurata touhujamme. 

Ripaus välimerellistä turkoosia palauttaa mieleen hurmaavia tunnelmia menneiltä retkiltä yhdessä rakkaiden kanssa. Ensimmäinen kosketus Kreikkaan Ateenan rautatieasemalla oli mullistava matkattuamme parikymmentä tuntia täpötäydessä junassa halki Euroopan. Aamuöinen kuumuus lävähti päin kasvoja ja kun lopulta löysimme öisestä kaupungista budjettiimme sopivan pikkuhotellin suuri onni oli vaipua viileiden lakanoiden alle sikeään uneen. Herättyämme pyykkäsimme reissussa rähjääntyneet vaatteet ja ihmettelimme parvekkeelta suurkaupungin hulinaa. Löysimme reitin Agropolis -kukkulalle ja kalliille ostoskadulle, jossa ikkunaostoksien tekeminen tuli edulliseksi. 

Kolmessa vuodessa olen julkaissut hitusen vaille 300 postausta ja matkan varrella teitä lukijoita on karttunut jo aikamoinen määrä. Luonnoksia on lukuisia julkaisemattomien kansiossa. Aloittaessani tärkein asia oli omien kuvieni julkaiseminen ja niin se on edelleenkin. Kirjoittaminenkin on minulle mieluisaa ja inspiraation iskiessä sormeni eivät meinaa pysyä näppäimillä vinhaa vauhtia laukkaavista ajatuksistani puhumattakaan. 

Hitain työvaihe onkin tarkistaa, mitä tulikaan kirjoitettua. Suurena apuna on reppureissaajakaverini 80-luvulta ja kuopuskin nurisematta lukaisee juttujani ennen julkaisemista. Heille olen erityisen kiitollinen tuikitärkeästä avusta. 

Harrastukseni myötä me olemme olleet jo kymmenessä erilaisessa lehtiartikkelissa, joista muistoina on toinen toistaan mieluisampia kuvia aikaansaannoksistamme. Välillä on aivan epäuskoinen olo, mitä kaikkea me olemme yhdessä saaneet aikaan kolmen upean tyttären ohessa. 

#samos15

Samos is an important part in my blog. Lauri's workshop has the same name Koti meidän. Hopefully this path leads us to new adventures.  Follow your heart!

#potokaki14

Klikkaa tästä ja pääset antamaan äänen kuvalleni, jolla tavoittelen jotain uskomattoman mahtavaa! Tällä hetkellä olen kakkossijalla.

Vote here!  I'm grateful to have this window of opportunity. 

                 Greetings from Villa Iiris! <3 Tuija

#samos16

Ireon Samos

Pythagorionin pääkadulta majapaikkamme nurkan takaa vuokrasimme polkupyörät, joilla lähiseuduilla ajelu hyviä teitä pitkin oli tälläkin kertaa huisin mukavaa. Potokakin rantaa myötäilevä pyörätie johdattaa Ireonin pikkutaajamaan, jossa Iiris söi omien sanojensa mukaan matkamme parhaan hedelmäsalaatin. Jäinen frappekin maistui makealta tuulisella rannalla tavernassa. 

'

The road beside the Aegeian sea towards Ireon is wonderful to cycle though this time it was really windy and the only cloud on our vacation followed us almost all the time. 

Iiris had a delicious fruit salad in a taverna by the sea and frappe tasted marvellous after cycling. 

On the way to our holiday home we stopped in Poros Sea Side to eat a proper lunch. I'll show you lovely pictures from this gourgeous place in another post.  Potokaki beach is long and because it's just beside the road you can take a swim every now and then.

 In the evening we went to the east from Pythagorion. After marina there is a lovely olive grove. Cicadas chirp sounds like music. 

Next day we decided to take a good walk up to the hill. Monastery of Panagian is a beautiful and calm sight.  Epphalion tunnel was closed because of renovation.

Here you can take a tiny bike ride in Ireon. 

Enjoy! Tuija

Samos Sun

Alkukesästä virittämäni unelmakartta johdatti meidät yllättäen turkoosinisen Egeanmeren rantamaisemiin Samoksen saarelle. 

Samos Sun -hotellissa Nea Polin kylässä meitä odotti ruusunpunaisessa rakennuksessa sievä huone parvekkeineen, josta avautui mainio näkymä lentokentän takana pilkottavalle Potokaki -rannalle. Jälkimmäistä linkkiä klikaten pääset rantamaisemien kuviin. Viikon lomakoti ilmastoinnilla oli unelmieni täyttymys.

Hotelli koostuu useista eri pastellisävyisistä rakennuksista, joista osassa on hotellihuoneita, osassa huoneistoja.  Aamiainen tarjoillaan viehättävällä terassilla, jota somistavat hurmaavat ihmeköynnökset. Portaikoissa sain ihastella tuoksupielikkejä ja reheviä pelargonioita. Lisäksi puutarhassa on runsaasti hedelmäpuita ja ruusuja viiniköynnösten lomassa. Viehättävä kokonaisuus, jonka iso merivesiuima-allas täydentää miltei paratiisiksi. 

Palvelu oli miellyttävää ja tilat siistejä. Allasbaarissa hääri aamusta iltaan iloinen Yannis. 

Pulahdettuamme altaassa virkistymässä suuntasimme jalkaisin kohti Pythagorionin kylää, joka sijaitsi noin puolen tunnin kävelymatkan päässä hotellistamme. 

Lyhtytolpasta huomasin oheisen mainoksen, joka johdatti meidät mukaviin hetkiin Captain's Boatiin satamassa torstai-iltana. Ensin söimme rantakuppilassa herkulliset crepsit kreikkalaisen salaatin kera ja loppuillan nautimme Dimos Kasapidiksen leppoisasta musisoinnista yhdessä tyttärensä Marian kanssa laivan keinahdellessa satamassa.

Paluumatka kesti kauemmin, koska poikkesimme rantapolun kautta vilvoittelemaan meren aaltoihin.

Helteessä liikkumista vauhdittamaan  vuokrasimme polkupyörät vanhalta herralta edulliseen viiden euron päivähintaan. 

Seikkailimme Potokakin rantaviivaa myötäilevää tietä ja loppumatkasta hienoa pyörätietä pitkin Ireoniin asti. Siellä olisi tällä hetkellä alkamaisillaan musiikkifestivaalit. 

Näimme ja koimme paljon viikon aikana, joka tuntui pidemmältä lomalta  kuin olikaan osittain varmasti nettipaaston ansiosta ja rauhallisista, viipyilevistä hetkistä kahviloissa, rannalla sekä pitkistä herkullisista aterioista. Kuvaustaukoa en kyennyt pitämään, joten muutama sata kuvaa odottaa järjestelyä. 

Pakkasin laukkuun mukaan myös muutaman keveän verhon, joista rakensimme rantapensaiden väliin oman suojaisan sopukan paahteelta. Lähileipomon pinaattifetapiiraat maistuivat herkullisilta lekottelun lomassa omenapiiraista puhumattakaan. 

Onneksi vesi on siellä edullista, koska sitä kului litroittain joka päivä. Merivesi oli sopivan viilentävää ja rannat jatkuivat kilometrikaupalla. Nautinnollista!

Jos joskus suuntaat Samoksen saarelle niin Manolateksen kylä vuoristossa on ehdottomasti käynnin arvoinen paikka. Kapua kapeita kujia ylös asti ja nauti Loukas Tavernan hulppeista maisemista sekä saaren parhaasta ruoasta, joka on viedä kielen mennessään. Näkymät myös WC:n ikkunasta ovat vertaansa vailla. 

Theologos -niminen taksiautoilija vei meidät serpentiiniteitä ylös ja alas samalla ystävällisesti seurustellen kanssamme. Hän oli erityisen kiinnostunut suomalaisesta jalkapallosta ja siitähän sitä juttua etupenkillä piisasi.

Kylässä on muutama pieni myymälä, joista Alek Linduksen korut ovat erityisen kaunista käsityötä. Hauskaa oli, että hän muisti meidät aiemmilta visiiteiltä. Vaihdoimme yhteystietoja, joten heitimme verkot vesille tuollakin suunnalla. Hän kiinnostui Laurin korurasioista ja minä siitä ikivanhasta myynnissä olevasta talosta, josta tulisi loistava Kreikan koti.

Poros Sea Side ja sattumoisin musisoimaan saapuneet Dimos ja Maria olivat lomallamme sokerina pohjalla. Vietimme rentouttavan viimeisen lomapäivän rantaravintolassa ennen pyörien palautusta. 

Erikoislaatuista oli hotellin sijainti lentokentän lähistöllä, joten otimme ilon irti loppuun asti ja kävelimme lähtöselvitykseen sirkkojen sirittäessä tien varren pensaissa. Villit orkideat kukkivat lavendelipensaiden kanssa kilpaa. 

Samos on vienyt sydämemme samoin kuin Kreikka aikanaan ensimmäisellä interrail -matkallamme 30 vuotta sitten. Tämä oli kolmas matkamme tälle saarelle. Aiemmin olemme vierailleet Boutique hotelli Naftiloksessa, joka rauhallisuuden tyyssija, tyylikäs sisustus ja ikäraja 16 vuotta.

Lämmön lataamilla akuilla on hyvä lähteä syksyä kohti.

Haaveissa on ensi kesänäkin päästä alakuvan valkeassa Kreikka -mekossani Välimeren rannalle.

Helleterveisin Tuija