Jouluvalot vai kausiviritys?

Jouluvalot vai pitäisikö sanoa kausivalot tulvahtivat mieleeni, kun tasan kuukausi sitten istahdin Kokkarin rannalla maha kurnien Basilico -nimisen ravintolan valkeaan pöytään tekemään tilaustani valkosipulisesta Margarita -pizzasta. Ensinnäkin tämä oli ainoa paikka, jota tutkailin etukäteen ja johon päätin jossakin vaiheessa suunnata syömään, koska lempiyrttini on basilika. Paikan päällä syynä oli hurjan nuhainen ja kurkkukipuinen olo, johon ajattelin valkosipulin olevan oivallinen lääke. Lounaaksi olin nautiskellut limesorbetin. Nälkä tuli taudista huolimatta, mutta arvelen menettäneeni makuaistin, kun hyvällä tahdollakaan en maistanut toivomaani tujua troppia. Pettymys oli aikamoinen ja olo kurjanlainen, mikä ihme ja kumma ei kuvasta välity. Vai sopiiko minulle poteminenkin paremmin kreikkalaiseen tapaan... 

Aamulla hotellihuoneeni sängystä kömmittyäni olin nostanut Hyvän mielen korteista lauseen: Kuuntelen, mitä kehoni tarvitsee. Toteutin tuota aamiaisesta alkaen. Join hunajaista sitruunainkivääriteetä kanelilla höystettynä hovimestarin vihjeestä ja toden totta se helpotti oloani. Siitä siirryin hotellin altaalle aurinkotuoliin loikoilemaan. Nautin siististä, rauhallisesta miljööstä frappea siemaillen ja Spotify tarjosi musiikkinautinnon. Sattumoisin olin muistanut ladata puhelimeeni rennon letkeää kuunneltavaa. Kirjavalintani Ihanaa elämää meni tällä kertaa pieleen ja pahasti. Kannen kuvan perusteella en suosittele valitsemaan luettavaa, vaikka se minulla monen monituista kertaa on onnistunut paremmin kuin hyvin.  

DIY

Loma itsekseen antoi aikaa ajatella ja olla omissa oloissaan, mikä herätti aivan valtaisan rauhan kaipuun ja pohdinnat, mikä elämässäni on tärkeää, oleellista. 

Rakkaus pulpahti pintaan arvoistani tärkeimpänä. Tarkoitan rakkaudella jotain laajempaa kuin käsitteen suppeaa merkitystä romanttisena väreilynä. 


Taivaalle noussutta kuuta ihaillessani kyynel oli hiipiä silmäkulmaani, kun kuvan pariskunta vietti leppoisaa iltaa kahdestaan. Minä mutustin mautonta ateriaani ja yritin löytää ilon pilkahduksia, joita huomasin yllättäin yläpuoleltani ja nenäni edestä. Talvikauden kohokohta joulu ja sen kaikenkirjavat valmistelut valtasivat ajatukseni kuvaillessani tähtivaloja ja lasipurkista tuunattua tuikkukuppia. 

Full moon 16.9.2016 Kokkari, Samos

Iltahämärissä tarjoilijatyttö tilasi minulle taksin, jota odotellessa tuijottelin taivaalla möllöttänyttä valopalloa. Täytyy myöntää, että merituuli puhalsi niin hurjasti, että hytisin hepenissäni. Ihmettelin, että missä kummassa kyytini viipyy. Palasin asiaa tiedustelemaan ja kuulin neidon huhuilevan: Lady! Your taxi is around the corner. Rantakatu olikin suljettu liikenteeltä ilta-ajaksi, jolloin sen valtasivat tavernat pöytineen. Löysin minua odottaneen auton kuljettajineen ja tuota pikaa olin takaisin mäellä sijainneella asumuksellani. 

Kokkarin tuulet tuiversivat tuulettaen ajatuksiani. Seikkailuni tärkeintä antia olivat ystävällisyys ja avoimuus, jota kohtasin kaikkialla. Vierailuani isännöineen Nikolaoksen sanoin: "Tulit vieraaksemme, lähdit ystävänämme." Samoin ihanan Argiron sanat: "Olit onnenpotku meille! Positiivinen säteilysi yhdistettynä karismaattiseen olemukseesi valloitti meidät." Puhumattakaan hovimestari Dimitrisin lausahduksesta: "Tuija, I think your photos are like poetry."

Voimaantuneena, Tuija

ps. Tämä tarina saa jatkoa...

Ilta Kokkarin rannalla

Efcaristo poli September!

Last month was really unusual.

Me winning the Photo Contest was a miracle.

The prize was even more unbelievable.

One week on my own at a beautiful Hotel Arion. 

I hardly understand it. 

Lots of feelings.

Kokkari.

Samos.

It's time to start making plans for next summer's journey in the Greek islands. This time with my best travel mate.

Welcome October! Tuija

All you need is a dream

Samos  

One island many worlds

"I’ve got a shirt made of the lights of the waters, I’ ve got a golden jacket made of the sunset of Samos and I’ve got a glory made of your first smiles. Four months April, May, June and July are building the four corners of my soul."-Yannis Ritsos-

                     Have you ever made a treasure map?

                 Onko aarrekarttamenetelmä sinulle tuttu?

I'm a dreamer. I have made many of my visions come true.

Unelmat ovat saavutettavissa.

I don't find enough words to describe my feelings. Our friend Dimos Kassapidis said to me: "You are a real lucky girl!" when we met in Kokkari Square in the 13th of September. In fact this video led us to this photogenic island for the first time in 2011. 

I'm grateful to all our friends in Samos. I noticed during my journey that I already have friends there and this time I got many new ones. It is easy to make friends with Greek people. They are so kind and polite. I felt cared about at my beautiful Hotel Arion and it was safe to explore this side of the island by foot and by bus. Taxi drivers were all also really polite and they spoke good English. 

In my hotel I met travellers from Germany and Holland so I got an opportunity to practice my forgotten German as well. One of the most unforgottable situations was at the Lemonakia Beach where I had a nice discussion with a Swiss lady. She has been hiking in Samos already 21 years with her husband. I respect their journeys. They have found a place where they can come year after year.

We are looking forward to our next holidays in Samos! 

Suomalainen sanonta: Yksi kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa sopinee tähän, vaikka ylläoleva kuva onkin kollaasi kuvausmatkani huippuhetkistä. Internetyhteydet toimivat, kun muistivat, joten iltasella leikin löytämälläni appsilla kuvasatoa karsiessani. 

Unelmamatkastaan pökerryksissä, Tuija

Viesti, jota odotin

Mourtia beach

Siitä hetkestä asti, kun sain tietää olevani The winner, täytyy myöntää villasukkien pyörineen jaloissani. Olen parhaani mukaan koettanut ottaa käyttöön opiskelemiani hyvän mielen taitoja, ajatusten hallintaa ja rentoa elämään heittäytymistä. Yön pimeinä tunteina on muutaman kerran iskenyt epäuskoinen olo. Onko tämä todellista?

Taas kerran voimatauluni ja aarrekarttani, joita olen väkerrellyt T -huoneellani, johdattavat minut haaveilemalleni retkelle. Nyt matkaan lähdemme vain minä ja tykötarpeeni. Flip flopsit, bikinit ja hellehepeneet. Niin ja kamera. Reppukin on tarpeen. 

Tänään puhelin sanoi: "Bling" saapuneen sähköpostin merkiksi. Huomenna selvinnee, milloin astun koneeseen ja siirryn takaisin kesäkeleihin, joita kieltämättä tässä sateisessa illassa kaipaan. 

Manolates 2016

Facebookissa tekemäni testin mukaan olen yhtä rento kuin flip flopit. Pitäneekö paikkaansa? 

Tämän viikon to do -listalla on uuden matkablogin perustaminen, joten hyvä lukijani voit huokaista helpotuksesta. Ilouutinen! Siirrän sinne kaikki matkakertomukseni, jos osaan. Koti meidän palaa alkuperäiseen tarkoitukseensa tähän pihapiiriin. Mutta minkäs teet, kun tälle polulle lähteminen on vienyt moniin ennalta-arvaamattomiin seikkailuihin. Kokeile sinäkin, mitä tapahtuu, jos käytät sanaparia: Joo ja...

Sadeillan terveisin Tuija

Villa Iiris Photography

Congratulations! The winner is...

                               Voitto kotiin!

Sydämensä ääntä kannattaa kuunnella.

Minut se johdattaa odottamattomaan seikkailuun. Muuta en vielä tiedä kuin, että Samos ja neljän tähden hotelli odottavat minua. Viikko aurinkoa, merta ja valokuvausta. Voiko tällainen amatöörikuvaaja onnellisempi olla... Ajankohta vielä avoin.

Onneksi en ehtinyt vielä pakata viime matkan lempivaatteitani talvisäilöön. Oudointa on lähteä matkaan yksin. Korkea aika kokea sekin. Vai mitä? Jos olemme onnistuneet saamaan aikaan nuoret naiset, jotka ovat reissanneet jo nyt enemmän kuin minä koskaan niin enköhän minäkin selviydy heittäytymällä ja luottamalla elämään.

One week ago I got a wonderful message which begins with words: Congratulations! You are the winner! 

I participated in a Photo Contest with my blog Koti meidän. The win was really unexpected. It's hard to find words to explain my feelings. I'm afraid to wake up suddenly and notice that I have only been dreaming about this. 

My favorite car in Pythagorion.

I am checking my mail every now and then because Discover Samos office is sending me more information about my journey to this lovely island. 

My dream is coming true! I'll travel there as a blogger. 

I am a little bit nervous. Wish me luck! Tuija

#hidastaelämää

Happy winner

My heart belongs to Samos

Samos calendar

Today is a rainy day in Finlad. This melancholic feeling makes me miss our marvellous journeys in Greece though it's nice to light candles in our veranda.

Two years ago I made a power calendar for my husband. We have taken  lots of beautiful pictures and I selected some of them to this use. 

I had a black calendar, washitapes, glue and lots of inspiration. 

This calendar is still really congenial, empowering and eternal in Lauri's workshop Koti meidän. 

#samos16

 If you click this link : Villa Iiris Photography you'll find our photos including Samos memories. I participated in a Photo Contest. 

Wish me luck! Tuija

Edit: More photo memories

#Villa Iiris Photography

Third anniversary

Kolme vuotta on hujahtanut kuin siivillä. 

Today my blog has it's third anniversary. I celebrate this wonderful day by participating a Photo Contest with this photo below. Click here and make me happy by giving your vote for me as a gift. Thank you!

Pari viikkoa sitten hiukseni hulmusivat tuulessa, kun mennä viiletimme Potokakin rantatietä peräkanaa repuissa vettä ja hedelmiä, jotka unohdimme nauttia. Perillä Pythagorionissa persikat olivat soseena pussissa. 

Our beach life on Potokaki last year and two years ago. It's a great place to bike and get a nice swim every now and then. 

Looking at these photos is like drinking an ice cold frappe, refreshing and joy bringing.

Tämä blogi on muodostunut minulle omaksi kirjaksi, johon talletan elämänpolkumme tähtihetkiä.

My blog is like a book full of memories of our life at home and on journey. 

Life is a big adventure!

Harbour of Pythagorion

My heart belongs to Greece and especially Pythagorion in Samos island has a specific place in my mind. We have also visited Athens 1984, Thessaloniki and Halkidiki 1988 and again in 2007. Kefalonia in 2010 and Kos in 2013 belong to our list as well. We discovered Samos first time in 2011and came back in 2014, 2015 and 2016. Interrailling in the1980's was quite different from travelling by an airplane nowadays. Our tiny tent was sometimes too hot to sleep but it didn't disturb our enthusiasm to hike with our huge backbags.

There is always the same beautiful climate. Sun, sea, delicious food ja kind people and lots of light. Peaceful atmosphere. These are my keys to happiness. Which are yours?

Matkojemme anti on olennainen osa Koti meidän -elämää. Vanhassa kiinteistössä on aina puuhaa, mieluisaa sellaista, mutta totaalinen irtiotto antaa uutta perspektiiviä suunnitelmiin, tarpeisiin ja toiveisiin. 

Kreikassa viettämämme aika on vaikuttanut selkeästi sisustuksellisiin elementteihin kodissamme ja kieltämättä majapaikoissa ei mene kauaakaan, kun olen ainakin hiljaa mielessäni keksinyt yhtä sun toista uudistusta tai ideaa. Muutamia olen esittänyt eteenpäin ja ne ovat toteutuneetkin. Studios Iriksen omistaja oikein erikseen kysyi, että huomasinko uudet verhot. Hotelli Naftiloksessa on nykyisin valkoverhoinen sänkykatoksellinen sviitti. Olen siis päässyt pisaran verran toteuttamaan sisustusneuvontahaaveitani sekä matkoilla että kotitantereilla aivan oman innon ja jaksamisen mukaan. 

Jos tämä blogi aloittaisi nyt kolmatta vuosikymmentään neljännen vuoden sijaan niin olisipa hauska tietää kuinka moni olisi jaksanut seurata touhujamme. 

Ripaus välimerellistä turkoosia palauttaa mieleen hurmaavia tunnelmia menneiltä retkiltä yhdessä rakkaiden kanssa. Ensimmäinen kosketus Kreikkaan Ateenan rautatieasemalla oli mullistava matkattuamme parikymmentä tuntia täpötäydessä junassa halki Euroopan. Aamuöinen kuumuus lävähti päin kasvoja ja kun lopulta löysimme öisestä kaupungista budjettiimme sopivan pikkuhotellin suuri onni oli vaipua viileiden lakanoiden alle sikeään uneen. Herättyämme pyykkäsimme reissussa rähjääntyneet vaatteet ja ihmettelimme parvekkeelta suurkaupungin hulinaa. Löysimme reitin Agropolis -kukkulalle ja kalliille ostoskadulle, jossa ikkunaostoksien tekeminen tuli edulliseksi. 

Kolmessa vuodessa olen julkaissut hitusen vaille 300 postausta ja matkan varrella teitä lukijoita on karttunut jo aikamoinen määrä. Luonnoksia on lukuisia julkaisemattomien kansiossa. Aloittaessani tärkein asia oli omien kuvieni julkaiseminen ja niin se on edelleenkin. Kirjoittaminenkin on minulle mieluisaa ja inspiraation iskiessä sormeni eivät meinaa pysyä näppäimillä vinhaa vauhtia laukkaavista ajatuksistani puhumattakaan. 

Hitain työvaihe onkin tarkistaa, mitä tulikaan kirjoitettua. Suurena apuna on reppureissaajakaverini 80-luvulta ja kuopuskin nurisematta lukaisee juttujani ennen julkaisemista. Heille olen erityisen kiitollinen tuikitärkeästä avusta. 

Harrastukseni myötä me olemme olleet jo kymmenessä erilaisessa lehtiartikkelissa, joista muistoina on toinen toistaan mieluisampia kuvia aikaansaannoksistamme. Välillä on aivan epäuskoinen olo, mitä kaikkea me olemme yhdessä saaneet aikaan kolmen upean tyttären ohessa. 

#samos15

Samos is an important part in my blog. Lauri's workshop has the same name Koti meidän. Hopefully this path leads us to new adventures.  Follow your heart!

#potokaki14

Klikkaa tästä ja pääset antamaan äänen kuvalleni, jolla tavoittelen jotain uskomattoman mahtavaa! Tällä hetkellä olen kakkossijalla.

Vote here!  I'm grateful to have this window of opportunity. 

                 Greetings from Villa Iiris! <3 Tuija

#samos16