Kuppi teetä ja sympatiaa

Lokakuu on hujahtanut vauhdilla päivien vaihtelevissa tunnelmissa ja mietteissä. 

                  Olkoon aamu, päivä tai iltahetki niin kuppi teetä ja sympatia ovat aina oiva pari. 

Arjen pienet mikrohetket ovat merkittäviä. 

Pysähtyminen kauneuden äärelle on minulle ensiarvoisen tärkeää päivittäin. Klohmuinen risa peltipannu kätkee sisäänsä lukemattomia tarinoita, joista minulla ei ole aavistustakaan. Juuri ennen pakkasyötä turvaan poimimani daaliat ainakin viihtyivät hyvin sen suojissa. 

Jokainen pienikin auringon kajo saa hymyn huulilleni. 

Syksyni sulostuttajia ovat kynttilät, joiden loimu tuo lempeän hehkun ja lämmön sisimpääni. Kuivahtaneet unikon siemenkodat ropisevat suloisesti. Olen kahden vaiheilla ripottelenko niiden sisällön ennen lumen tuloa kukkapenkkiin odottamaan ensi kasvukautta vai vasta kevään tullen. Suippojen kotien pysähtynyt ulkomuoto sopii jotenkin tähän ajanjaksoon, kun kesä on ohi ja talvi tekee tuloaan. Hämärä laskeutuu varhain ja kietoo syliinsä täällä metsän siimeksessä katuvalojen tavoittamattomissa.

Tänään mieleni kiitää Samokselle, jossa on tänään ollut maanjäristys merellä saaren pohjoispuolella. Eilen ihailin kesäisiä kuvia, tänään kauhistuin kaaosta. Ymmärtääkseni henkilövahingoilta ei ole vältytty. Surullinen vuosi saarelaisille, koska ensin korona pysäytti turismin ja nyt vielä tämäkin. 

Sytytän kynttilöitä. Pyhäinpäivä oli lapsuudessani harras päivä, mistä johtuen minun on vaikea suhtautua Halloweenin viettoon. Onneksi kukin voi toimia omia arvojaan kunnioittaen sisintään kuunnellen. 

Hyvän mielen koti on ensi maaliskuun lopulla ilmestyvä kirja, jonka kirjoittaja on Maaretta Tukiainen. Kuvat on ottanut valokuvaaja Krista Keltanen. Kaksikon aiemman työn perusteella odotan jotakin todella ihanaa. "Mikä tekee kodista paikan, jossa voit hyvin?" -kysymys kiinnostaa minuakin. Mitä sinä siihen vastaisit? 

Tunnelmallisin terveisin tuikku

 

18.1.18

  Inspiroiva päivämäärä!

Vahvuuteni on nähdä ympärilläni olevaa kauneutta. Päivämääräkin voi olla esteettinen. 

Muistan jo pienen pienenä tyttönä ihailleeni tätä tyttöpatsasta isoäidin kaakeliuunin reunalla. Helmet kaulassa ovat puolestaan tyttären aarrelaatikon kätköistä esille kaivamani.  
                           
                                       

Keittiön hyllylle taitoin nuupahtaneen kukan somistamaan kulhoa. Taulut hyllyllä ovat Laurin lapsuudenkodista ja ne ovat tunnesyistä merkityksellisiä. Tuohon ne päätyivät siivouksen lomassa, koska maalausten sävyt sopivat niin oivallisesti keittiömme värimaailmaan.

Kotimme kuvastaa meidän arvomaailmaamme. Koemme harmonian ja lempeyden ensisijaisen tärkeiksi asioiksi. Villa Iiriksen suojissa on varttunut kolme hurmaavaa nuorta naista, joille on selkeästi tarttunut oman kodin tärkeys.

 Salissa on avaraa joulukuusen poistuttua estradilta. Sukulaistädin vanha komuutti oli aikoinaan heillä keittiössä, jossa oli mukava tunnelma. Uskon hyvien asioiden kulkevan näiden rakkaiden esineiden ja muistojen mukana. 

Vanhan talon asukkina on paras olla optimisti ja luottaa elämään. Positiivisella asenteella pärjää kipakammissakin oloissa. 

Toiveikasta torstaita! Tuija

Keväistä

Naistenpäivää!

Keväiset oksat, kynttilät, lasipullot, simpukat, sulat, sydämet, valkoiset tulppaanit, vanha posliini... 
ovat valloittaneet mieleni.

Näissä sävyissä on rakennettu Koti meidän.