Valoenergiaa

Kirkasvalolamppu on aamuisin tarpeen ehostaessa sekä piristyssyistä että sen valossa todella näkee (liiankin) hyvin harjata kulmat ojennukseen ja Kanebon ripsiväri osuu sinne, minne pitääkin. Aurinkopuuterilla korostan päivetystäni, jonka toivon olevan vielä havaittavissa kasvoillani.  

Marraskuu on minulle usein varsin vetämätön ajanjakso, mutta nyt lokakuun podettuani päätin pistää tuulemaan. Uutukainen blogini Samos in my mind tarjoaa katsojalleen valoterapiaa. Varoitan, että se saattaa herättää vastustamattomia matkahaaveita ja unelmia. 

Inspiraattorinani oli Vois tehdä ite -blogi, jonka kirjoittaja on parannettu painos Koti meidän -tiimistä. Helmi kirjoittaa blogissaan kekseliäästä ja kestävämmästä arjesta ympäristönsuojelullisesta näkökulmasta teoreettista viitekehystä unohtamatta. Nuorella filosofian maisterilla on sana hallussaan. 

The Queen of Content bloggarin tuoreimmassa postauksessa kannustettiin kierrättämään vanhoja postauksia. Siinä on ideaa! Konmaritan siis blogipostaukseni ja hion niistä timanttisia. No, en nyt aivan, helmet ovat enemmän minun makuuni. Kyllä kannattaa palata ajassa taaksepäin ja tutkailla, mistä on tullut kirjoitettua, etteivät lukijat kyllästy samojen juttujen jauhamiseen. Vai mitä? Olisin iloinen, jos kertoisit kommenttikentässä, mikä sinun mielestäsi on Koti meidän -blogissa parasta? Eli mikä on vahvuuteni bloggaajana? 

Inspiraatiokorttit ovat siis osoittautuneet loistaviksi! 

Olethan osallistunut arvontaan? 

Sunnuntai-iltaa! Tuija

Hotel Hilton -kollaasi

Kuurankukkia

Onneksi olin eilen iltasella hereillä ja nostin pelargoniat verannalta aulan lattialle turvaan pakkaselta, joka oli jo nipistänyt yhden ikkunalla kukkineen pelakuuni lehtiä. 

Ikivanhojen ikkunoiden herkät kuurankukat inspiroivat kirjoittamaan talven tulosta ja ilosta, jota ripaus valkeaa höytyväistä lunta pihamaalla saa aikaan marraskuisen synkeän pimeyden sijaan. Pikkupakkasen raikastama ilma tuntuu hyvältä ja vähitellen alan tajuta, että talvihan on saapunut näihin maisemiin. Kaakeliuuneista huokuu lempeää lämpöä ja puuhellassa on ikituli aamusta iltaan. Lieden kyljessä join tänään Clipperin teetä hyvillä mielin ideoiden Samos mielessäin -blogini postauksia.

Vuosi sitten vehreän vihreä metsä oli toisenlainen retkikohde. Pikkukuusia oli kätevää hakea, kun maa oli sula. Yleensä laitan muutaman pikkukuusen juurineen lasipurkkiin ja tammikuussa ne jo kasvavatkin kovaa kyytiä uusia kerkkiä. Huomenna menen metsikköön ja ainakin yksi kuusi kuvausrekvisiitaksi on tarpeen.

Valojen viritys jäi tältä päivältä muiden puuhien jalkoihin. Kuvitella, että ensimmäiseen adventtiin on enää 22 yötä. Nyt voin siis jo aivan mainiosti aloittaa joulusuunnitelmien kartoittamisen. Ikeassa piipahtaessamme löysin kivaa käärepaperia ja lahjanauhaa. Lisäksi sujautin ruokakaupassa eilen joululehden kärryihin päällimmäiseksi. Kiitos vinkistä Taina, joka omassa blogissaan Mansikkatilan mailla ihmettelee elämän kauneutta. Sieltä löytyy loistavia #kukkailottelu -linkkejä ja toinen toistaan kauniimpia kuvia.  

Minä ihastelen näitä luonnon luomuksia ikkunoissamme ja kohta kipitän pihan poikki lauantaisaunan löylyihin. Harmi, että salmiakkia ei ole. Minulla, kun on sellainen hassu tapa, että tykkään syödä salmiakkia saunassa. Lauri on kirjoittanut siitä kauan sitten runon, joka täytyykin etsiä tänne. 

Rauhaisaa pyhäinpäivän iltaa!

Tuija

Tähtien tuiketta

Marraskuussa on loistava aika viritellä valoja sinne ja tänne ympäri kotia tuomaan piristystä ja tuiketta elämään. Nyt on juuri oikea aika nautiskella hämärän hyssystä ja seisahtua kuulostelemaan itseään. 

Olen erityisen iloinen siitä, että jälkikasvullemme tämä talviaikaan virittäytyminen on yhtä tärkeää kuin meille joulumielisille vanhemmille. Ensimmäiset valot ovat jo yläkerran kammarin ikkunoissa ja niiden äärelle on mukava hetkeksi käpertyä nojatuoliin rupattelemaan päivän kuulumisista.

Illan tullen on hyvä lukea kirjaa, jonka nimi Sisäinen lepatus sopii myös tähän hetkeen. 

Rauhaisaa pyhäinpäivän aikaa! Tuija

Lumihiutaleiden aika

Tänään maan peitti hento ensilumi. Pyhäinpäivänä taitaa olla oiva ajankohta kaivaa silkkipaperirulla esille ja näperrellä herkkiä hiutaleita ikkunoihin. Rauhaisaa musiikkia, kuppi hyvää teetä ja terävät sakset! 

Toivottavasti et säikähdä jättisuurta kuvaa, jossa ainakin omassa näytössäni niin söpösti nuo lukijat näkyvät kynttilässä. 

Rentouttavia askarteluhetkiä! Suosittelen! Tuija

Valoa pimeyteen vol 2

Valoa pimeyteen oli otsikkoideani, mutta pälkähtipä mieleeni, että olen tainnut sitä aiemminkin käyttää. Haitanneeko tuo, kun olen hyväksi havainnut. The Queen of Content -blogiin ajauduin Facebook -kaverini Jenny Belitz-Henrikssonin vinkistä.  Lukemani postaus sai minut tarttumaan toimeen. Kiitos näkökulman laajentamisesta!

Ilona Pietiläisen toimittaman Talven hopeiset hiutaleet -kirjan huomasin olevan tarjouksessa Docendon verkkokaupassa. Kohta täytyy taas itsekin fiilistellä ja lukea, mitä sinne tulikaan kirjoitettua Villa Iiriksen joulusta. Valojen virittely houkuttaa kovasti ja pikkukuusia tekisi mieli istuttaa ruukkuihin. Yläkerran ikkunoissa välkehtii jo herkkä valonauha, jonka joulumielinen neito kammarinsa ikkunaan viritti eilen. 

Porvoon kauniit kodit esittelin blogissani kesäkuussa. Loistava joululahjaidea sisustusintoilijalle! Kirjavinkkejä pukinkonttiin löytyy muitakin ja ajattelinkin kirjoittaa niistä vielä uudemman kerran. Kuulostaako kiinnostavalta? Sisustuskirjahyllyni on pullollaan hyviä vaihtoehtoja.

Tähän postaukseen valitsemani kuva sai inspiraationsa uusimmasta Kotiblogit -lehdestä, jossa Villa Puomin taitavan visualistin loihtima joulu herätti mielikuvitukseni laukkaamaan somistusideoiden perässä. Vihreät kuusenoksat ja käppyräiset oksat sammalta unohtamatta tuntuvat juuri nyt oikein mainioilta vaihtoehdoilta meidänkin vanhan huvilan joulun aikaan. 

Inspiraatiokorttien arvontaan kannattaa osallistua ja sokerina pohjalla uusimpaan aluevaltaukseeni pääset linkkiä klikkaamalla. Blogini tuo minulle iloa ja hyvää mieltä, minkä toivon välittyvän sinne ruudun taa. 

"Tärkeintä ei ole se, mitä teen, 

vaan se, mitä tekeminen tekee minulle."

Lumihiutaleiden leijaillessa,  Tuija alias Tuikku

TUI

In the middle of August I got a message which changed my thoughts about my ordinary life. My luggage was packed for almost three weeks before my journey. All my summer clothes were on our bed. Two piles: yes/no. Then finally came the day which I had been waiting for with confused thoughts. 

Today it is about 50 days from that exciting evening. VR took me to southern Finland smoothly and finally I arrived at the airport. Check-in was silent in the evening. Good for me! 

Hotel Hilton Airport was cooperating with my blog. It is only a three minute walk from terminal 2 to Hilton. I am familiar with this stylish hotel from our earlier visits.  

One of the most important things on holiday is to have a good sleep and proper breakfast before a morning flight. Everything at this pleasant hotel was perfect. My mind was anxious and I had problems to fall a sleep though I enjoyed a relaxing bubblebath. 

Thank you Hotel Hilton very much for your hospitality! See you next year! Hope to have a nice cup of brewed tea at breakfast.

From now on Finnmatkat is called TUI. Today there has been lots of advertisements about this change. TUI gives us more possibilities to plan our holidays within a big company.

TUI has only straight flight from Helsinki to Samos as far as I know. The flight is scheduled to last 3,5 hours. This summer departures were on Tuesdays at 7.55 and our arrival was at 11.30 because the weather conditions were good. This time landing was the smoothest ever. Thanks to the captain and crew! 

Next available straight flight from Helsinki by TUI to Samos is on the 9th of May 2017. Last departure from Finland is on the 3rd of October. 

"Discover your smile"

Uskomatonta, miten aika kiitää.

Juurihan jännitin lähtöä yksikseni matkaan ja nyt lokakuu on hupsahtanut ohi. Marraskuun hämäryyden piristykseksi päätin vihdoinkin perustaa oman blogin matkamuisteloilleni sekä -haaveille. Alkuvalmistelut on tehty, mutta siinä se sitten onkin. Pitänee ajatella, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. 

Inspiraatiokorteista viimeisessä lukee näin: 

Lopputulos

Kuvittele, miltä tuntuu, kun tavoite on totta! 

             Kuvasta päätellen arvata saattaa, mitä mielessäni pyörii. 

Good night! Sleep tight!

Dreaming... Tuija

Good bye October!

                  💚 Tuija

 

#inspiroidun

Toissaviikolla minulla oli ilo osallistua ainutlaatuiseen Inspiraatiokorttien lanseerausiltaan Helsingissä Lapinlahden Lähteen Keidas -nimisessä paikassa, jossa tehtiin historiaa. Linkit Live -lähetyksiin sosiaalisessa mediassa löydät tästä mainiosta postauksesta, jonka tapahtumasta kirjoitti Tiia Positiivinen kasvatus -blogissaan. Kannattaa käydä lukaisemassa hänen tunnelmansa ja arvontaa on tarjolla sielläkin suunnalla.  

Inspiraatiokortit on kehittänyt Maaretta Tukiainen. Korttisarjan valokuvat ovat Krista Keltasen käsialaa. Muistatko Hyvän mielen taidot -kirjan ja siihen liittyvän korttisarjan, joista kirjoitin toukokuussa? Se on saman kaksikon taidonnäyte.

PS -kustannus on tälläkin kertaa yhteistyökumppaninani ja osallistumalla arvontaan yksi onnekas saa omakseen Inspiraatiokortit, jotka ovat tämän syksyn uutuus.

Olet mukana arvonnassa yhdellä arvalla kommentoimalla tätä postausta vastaamalla kysymykseeni: Mikä sinua inspiroi? Mistä inspiroidut? Miten inspiroidut?

Jos olet tähtilukijani eli lukijaksi kirjautunut, olet kahdella arvalla mukana. Kolmannen arvan ansaitset jakamalla postauksen omassa blogissasi tai linkin tänne sosiaalisessa mediassa. Muistathan liittää viestiisi yhteystietosi mahdollisen voiton varalta! Osallistumisaikaa on 11.11. kello 16 asti. Onnea matkaan kaikille tasapuolisesti!

Inspiraatioprosessissa on tutkimusten mukaan kuusi erilaista vaihetta, jotka ilmenevät ja toteutuvat itse kullakin omalla tavallaan. 

Lanseerausillasta ja uusista mahtavista korteista innostuneena sovin tapaamisen tämän uuden ilmiön äärelle lukioaikaisen kaverini kanssa. Ensimmäiseksi tuona kyseisenä aamuna aloin kuumeisesti miettiä, mitä tarjota. 

Kohta A yllä olevasta kortista toteutui sananmukaisesti, kun ammensin kaiken kekseliäisyyteni ja jääkaapista löytyneen maitorahkan kulhoon vatkatun vaniljakastikkeen joukkoon. Olin iloinen, kun keksin tehdä juustokakkuun pohjan "nyhjää tyhjästä" -mentaliteetilla. Korppujauhomyllyyn pääsi herkullista Finax -mysliä ja voin puutteessa kookosöljyä. Mausteeksi huiskaisin kookossokeria ja raakakaakaota. 

Liivate täytteen joukkoon ja luomus jääkaappiin sydänvuoassa leikkuulaudan alle tekeytymään. 

Aikamme Hyvän mielen -kortteja tutkailtuamme ja niistä pulpunnutta keskustelua käytyämme siirryimme pöydän ääreen. Kysymys: "Mitä juustoa käytit?" saa vieläkin hihityttämään. Joo, olihan minulla reseptikin nenän vieressä, mutta mielessäni ei ollut käynytkään tuorejuusto tai ainakaan näkökentässäni. Hyvä, että eilen kävin silmälääkärissä ja nyt on uudet silmälasit tilauksessa. Ai, miksi mainitsen tämän? Se selviää, kun kirjoitan oman postauksen aiheesta.

Tapaamisen kuluessa kortit peittivät alleen puolet isosta ruokapöydästämme ja voi, kuinka näky hivelikään esteetikon silmää. Jossakin kortissa lukee jotakin luokittelun välttämisestä, mutta minkä teet, kun korteista saa aikaan aivan hurmaavan kollaasin järjestämällä numerojärjestykseen. 

Inspiraatioasetelma

Lanseerausillassakin mainitsemani tapettikriisi on vieläkin ajankohtainen. Pitäisikö tehdäkin korttiseinä ja huoneesta rakentuisi #inspiraatiopesä? Korteista saisi sävyittäin aseteltuna kiintoisan kokonaisuuden. Inspiroivan!

Hyvän mielen -kortit

Hyvän mielen korteista on ollut päivittäin iloa ja apua. Inspiraation puutteesta en ole vielä koskaan kärsinyt, mutta näiden uusimpien kaunokaisten avulla saan helpommin jäsennettyä ja priorisoitua pulppuilevia ajatuksiani. Luomisprosessien jumeissakin näiden luvataan auttavan eteenpäin. Edistämisvaihe inspiraatiotapaamisessamme jäi siihen vaiheeseen, että vino pino sisustuskirjojani on selailtavana kohteessa, jossa lupasin olla apuna kotiuudistusten ideoinnissa ja toteutuksessa. Huisin hauskaa!

"Kuvittele, miltä tuntuu, kun tavoite on totta."

Kuten aiemminkin olen monesti kirjoittanut tämä valitsemamme elämänmuoto on kokonaisvaltainen ja meitä ihmisinä kehittänyt ja muovannut. Kiitollisuutta koen niistä lukemattomista päivistä ja kuukausista, joina olemme purkaneet, hioneet, jynssänneet, maalanneet, tapetoineet ja ties mitä kaikkea ideamyllymme jauhaessa kohti tulevaisuutta.

Yläkuvan saliremontti kesti kuukausikaupalla ja visio valmiista näkymästä auttoi jaksamaan ajoittain loputtomalta  tuntuvan puurtamisen. Sitä tarvittiin lapsiperhearjen pyörityksessä. Työnjakomme on toiminut sekä kannustava asenne puolin ja toisin on ollut iso askel eteenpäin. 

Kiitollisena antoisasta Koti meidän -ideologiaan sopivasta yhteistyöstä jään odottamaan inspiraatiokommenttejanne!
                
                                                 Tuija