Neiti Kevät, minkä teit?

Ihanainen Neiti Kevät lumosit minut ja otit pauloihisi viime viikonvaihteessa. Avasin parvekkeen oven selkosen selälleen ja nautin kevättuulen vireestä paljaissa nilkoissani. Taivaalla liihotteli kurkiaura ja joutsenten huudot kaikuivat lähikosteikolta. Petivaatteet raikastuivat ja mieli kirkastui. Pölypallerot saivat kyytiä ja rankakasan oksien kanssa mittelin voimiani ennen lauantaisaunaa. Ruohomättäiden alta pilkottaneet sinivuokot yllättivät iloisesti. 

Nautinto vailla vertaa! 

Mutta, arki koitti ja takatalvi. Leikittelitkö tunteillani Neiti Kevät? Oletko ilkikurinen vai testasitko tahdonlujuuttani? Viileydestä nauttivat ainakin verannalla kukoistavat euron tulppaanit eli kaiketi olen kuitenkin kiitollinen. Silmäniloa on riittänyt jo yli kymmenen päivää.

Tänään sisuunnuin ja puskin läpi tuiskun ja tuiverruksen kohti Ikeaa. Miksikö? No, siksi, kun lippu liehui suomen kielen päivän kunniaksi. Tekeillä on kaunismuotoiseen kirjoitettuun kieleemme liittyvä mahtava yhteistyöpostaus. Onneksi löysin etsimäni. Siitä lisää heti, kun kuvaukset onnistuvat. 

Nyt on aika lepuuttaa jalkoja lämpöisissa syylingeissä, jotka muotoutuivat oikein sulavasti minulle sopiviksi saunan lauteilla liotellen lämpimässä vedessä. Jos jaksoit seurata tänne asti niin kerronpahan vain, että kevät tuo tullessaan yhtä sun toista kivaa asiaa. 

Säästyitkö sinä takatalven kurimukselta vai jäitkö lumen saartamaksi? 

Neiti Kevät, olen ymmärtäväinen, että aurinkovoimaasi kaivattiin muualla. Palaathan kuitenkin pian takaisin? 

Ikävöiden, Tuija

Mankelirakkautta

Ikivanha rakas Upo -mankelini, jonka ympärille rakentui aikanaan saunatalon pyykkihuoneeemme, siirtyi sänkykamarimme ison erkkeri-ikkunan eteen. Tuo lempikodinhoitokoneeni palasi takaisin päätaloon ja pyykkihuolto kokonaisuudessaan muutoinkin jo kauan sitten. Pesukoneella on toimiva paikka keittiössä helmipaneelioven takana poissa näkyviltä. Mankeli puolestaan on soma kuin koru, joten siirsin sen tuohon keskeiselle paikalle. Sen huristessa on mukava tarkkailla kevään edistymistä koivun oksilla ja sen alla olevassa kukkapenkissä, johon uskallan toivoa tulppaanien nousevan kinosten haihduttua tiehensä. 

Keväinen valo on yksi ihastuttavimmista asioista, joita tässä satavuotisjuhlavuottaan viettävässä huvilakaunottaressa rakastan. Talvipakkasillakin on tunnelmallista tulien ritistessä uuneissa ja kesähelteillä lempeän kesätuulen leyhytellessä pitsiverhoja. Kevät on kuitenkin aina uusi alku ja voimaannuttava ajanjakso, vaikka tuolloin onkin hurjan paljon kaikenlaista inspiroivaa työn alla. Tai varmaankin juuri tuosta johtuen kaikenlainen kiva tekeminen ja elämänpiirin laajentuminen pihalle talven annettua periksi on riemuisaa.

Kevään tullen on tarpeen priorisoida töitään. Ympärillään havaitun kauneuden ja harmonian on tutkitusti todettu lisäävän ihmisen hyvinvointia. Kodin lempeyttä ja hyvää tekevää vaikutusta eivät saa villakoirat eivätkä pölystä laikukkaat ikkunat sumentaa.  Piakkoin on taas aika ripustaa lakanat tuuleen lepattamaan ja vastapestyjen lakanoiden tuoksu on hurmaava.

Mistä sinä nautit tässä odotuksen kyllästämässä maalis-huhtikuun vaihteessa? Onko kevätvalo ystäväsi vai jotakin muuta?

Kevätmielellä, Tuija

Neiti Kevät, tervetuloa meille!

Hei Neiti Kevät!

Oletko ollut kiireinen jossain muissa maisemissa, kun sinua ei ole vielä näkynyt meidän pihapiirissä? Samoksella ainakin olet tehnyt tehokasta työtä.

Minä täällä jo haaveilen uusista tennareista ja hulmuhelmamekkoon pukeutuisin enemmän kuin mieluusti. Huopikkaani ovat onneksi pitäneet minut lämpimänä sinua odotellessani. Riemuitsin kyllä hankikantosilla tepastelusta, mutta aika aikaansa kutakin. Ikävöin sinua rakas ystäväni!

Kukkien tuijottelu ja sänkykamariin tiensä löytäneet auringonsäteet ovat tuoneet kevätmielen. Onko ihanampaa tunnetta kuin herätä aamusella lämpimät säteet kasvoillaan? Sinä se, jos kuka, kaiketi ymmärrät. Eläthän ihanaa kevättä kaiken aikaa virkasi puolesta.

Yllätit minut iloisesti, kun ruokakaupasta nappaamastani viikkokimpusta putkahti keväisen keltaiset liljat kukkaan. Olet kaiketi jo aivan nurkan takana liihottelemassa. Toivottavasti pian tavataan!

Sydämellisen toiveikkain terveisin, Tuija

Laskiaispullaretki & huopatossuhetki

Konditoria Paakari

Verkkokauppaan, tästä!

Bhttp://www.lahtiset.fi/fi/lahtiset-fi/uutiset

My Costo Style

Blogiyhteistyö

Aki Choklat for Lahtiset

On se ilo, että on kumppani, joka innostuu ex tempore -retkistä. Kurvasimme eilen kylälle leipomoon, josta ostin kaksi laskiaispullaa: toisen mantelimassalla ja toisen hillolla. Juhlistimme kaunista perjantai-iltapäivää ja ihan vain loistavaa  blogiyhteistyötäni maukkailla pullilla ja lämpimällä inkivääriteellä. 

Aurinko paistoi ja Pelisalmella oli miellyttävän keväisen oloista laskiaispullaretkellemme. Pikkupakkanen oli juuri toivottu kuvaussää myös uusille huopikkailleni. Niillä on mukavaa tepastella. Aivan kuin olisi lämpimääkin lämpimämmät sukat jalassa. 

Aki Choklat on onnistunut tuotesuunnittelussa yhteistyössä Huopaliike Lahtiset kanssa. Linkkejä klikkaamalla pääset tarinaan tämän perinteikkään satavuotiaan huopaliikkeen kehityksestä moderniksi yritykseksi, jonka tuotteilla on maailmanvalloitus alkanut. Lahtiset on osannut yhdistää satavuotisen käsityötaitonsa uusiin mallistoihinsa, joissa on rouheutta ja aitoutta. 

Pari viikkoa sitten testasin näiden katu-uskottavuuden ja en voinut kuin olla tyytyväinen. Ainoa asia, jota jännitin, oli huopajalkineiden ajo-ominaisuudet, mutta huoleni osoittautui turhaksi. Ainakaan automaattivaihteisella autolla ei ollut hankaluuksia.

Eilen oli huippumukavaa yhdistää lähiretkeily ja kevään tunnustelu. Kotiin palattuamme nautin pihamaamme hangilla pämäärättömästä kuljeskelusta pupujussien jälkiä seuraten. Hanki oli kivikovaa eikä ollut pelkoa humahtamisesta hangen läpi. Pääsinpä pitkästä aikaa yläpihalle asti. Tällä seudulla (=tontillamme) on lumipeite vielä kovin paksu. 

Meidän keskinäinen vitsimme onkin, että me elämme keskellä kinoksia, vaikka muualla on jo miltei kesä. Kiinteistömme rakennusten ja isojen puiden katveessa sulaminen ottaa aikansa. Yläkerran sängyllä katoksen alla köllötellessä aurinko herätti eiliseen päivään ja silmät suljettuina kuvittelin itseni Samoksen lämpöön. Hyvä alku kivalle lomapäivälle!

Kevään tuloa saa vielä odottaa, jos sääennusteet pitävät paikkansa. Ensi viikolle on luvassa kipakoita yöpakkasia. Tosin päiväsaikaan saattaa aurinko mollottaa täydeltä terältä, mikä tarkoittaa kevättunnelmia, ainakin sisätiloissa. Helmikuussa jo rikoin ennätyksen ja vietin verannalla tunnelmointituokion. Pipo päässä villatakissa ja huopikkaissa ei tullut edes kylmä. 

Jos käy niin köpelösti, että Neiti Kevät antaa odotuttaa itseään niin onpahan minulla ihanat huopikkaat, joissa ei kylmä pure varpaita. 

Kiitollisena yhteistyöstä Huopaliike Lahtiset kanssa! Tuija

Koti meidän -verstas

Samos in my mind

Blogini nimi juontaa juurensa Punala -nimisessä piharakennuksessamme sijaitsevaan Koti meidän -verstaaseen, jossa syntyy talvisaikaan usein Samokselta inspiraationsa ammentaneita taidonnäytteitä. Olen onnekas, kun saan tällaisia juuri minulle suunniteltuja koruja ja rasioita käyttööni. Tämänkin rannalta löytyneen persoonallisen kiven ympärille luodun korun pitäminen kaulassa on enemmän kuin vain riipus. Koskettaessani sitä saan voimaa ja hyvää mieltä kaikista huikeista hetkistä rannoilla kävelyistä ja verstaspiipahduksista, joissa mielipiteeni on arvossaan.  

Koti meidän -verstas

Koti meidan

Alun perin kirjoitin ja kuvasin lähinnä kotiamme, mutta nyttemmin aihepiirini on laventunut kuvaamaan elämäntapaamme ja arvomaailmaamme kokonaisvaltaisemmin. Koti meidän -verstas on taidokkaasti sisustettu miljöö, jossa jokaisella työvälineellä on oma paikkansa. Kumpikohan meistä itse asiassa on sisustaja?

Välimeren sinestä on tullut meille molemmille merkittävä väri, joka tuo iloa eloon. Rakkaus Kreikkaan syttyi vuonna 1984 ensimmäisellä yhteisellä interrail -matkallamme, joka oli pitkän sunnittelun tulosta ja toiveidemme täyttymys. Epämukavien rinkkojen raahaaminen helteessä ei ole jäänyt päällimmäisenä mieleen vaan tunne itsensä ylittämisestä ja rohkeudesta seikkailla tuntemattomia reittejä kohti unelmaamme.

Elämä on täynnä kumpuilevia ja mutkittelevia polkuja, joiden suunta on välillä ollut haussa, mutta sisukkuus on palkittu. Joka mutkan takaa löytyy uutta ihmeteltävää. Iän karttuessa aina vain pienemmät ilonaiheet saavat sydämen läpättämään. Tänään auringon läikähdys salin pölyisen ikkunan läpi vei ajatukset vehreään kevääseen.

Hyvän mielen taidot -sivulta löytyy harjoitus, jossa ideana on nostaa ensin vuoden teemakortti ja sen jälkeen 12 muuta eli joka kuukaudelle omansa. Keskiöön nousi kortti tekstillä: Päästän irti siitä, mikä ei enää palvele. Olen matkalla kohti rauhoittavaa selkeyttä. Karsin turhat vaatteet, materiaalit ja tavarat ja saan tilaa uudelle. Konmarin kysymys: Tuottaako tämä sinulle iloa? on mielestäni oiva. Opettelen luopumaan turhista taakoista. Keventäminen on virkistävää.

Ylellisyyttä on avara koti, joka tarjoaa tilaa meille molemmille toteuttaa omia visioitamme sekä yhdessä että erikseen. Tärkeintä on löytää oman itsensä näköinen tapa elää ja olla. Visuaalisuus, estetiikka ja yhteiset kokemukset ovat meidän voimavaramme. Mitkä ovat sinun?

Launtai-illan lempein terveisin, Koti meidän

IG/tuikku

Leppoisat Lahtiset

Luksusta on sujauttaa jalkoihinsa lämpimät huopatöppöset, joissa on lokoisaa mietiskellä mukavia.

Puulieden vieressä teetä hörppiessäni pääsin ikuistetuksi lempimekossani äitini neulomat, ihanat palmikkosukat jalassani. Tuo jakkara uunin lämmössä on ollut suosikkipaikkani alusta asti. Aluksi pikkuinen tai kaksi, kolmekin sylissä. Kiitos heidän äitiytensä minusta on tullut minä. On onni olla kannustavien, sydämellisten nuorten elämässä.

Toivon huomisen valkenevan aurinkoisena. Minulla on kuvaussuunnitelmia, joiden toivoisin toteutuvan. 

Lempeää lauantaita ja suloista sunnuntaita!

Terveisin Tuija

http://www.lahtiset.fi/fi/

Rakkautta ensi silmäyksellä

Ireon July 2018

http://www.studiokallisti.com/

Samos impressions 2011

Pythagorion 2011

http://www.hotelnaftilos.gr/index.php/en/home/

Samos in my mind since 2011

Luminen maisemamme vaihtui sukkelaan vetiseksi loskakeliksi, mikä suorastaan pakottaa ajatukset aurinkoisten tunnelmien muisteloihin ja uusien seikkailuiden suunnitteluun. Kuvan laatu ei ole paras mahdollinen, mutta tunnelmat välittynevät katsojalle.

Katolta alas rytissyt lumimassa on herättänyt keskellä yötä muutamaan otteeseen saaden sydämen läpättämään tavallista tiuhempaan tahtiin. Mieltäni olen rauhoittanut kuljeskellen mielikuvissani Potokakin rannoilla. Talojemme ympärillä on valtaisat lumivallit, joiden sulaminen onkin kiintoisaa seurattavaa.

https://www.instagram.com/explore/tags/villaiirisphotography/?hl=fi

Huopatossukuvaukseni menivät mönkään, kun auringosta ei ollut tietoakaan ja uusien tossuihanuuksien en soisi vettyvän loskassa. Ensi viikolle on ennustettu pakkasöitä niin aamusella auringossa saattaisi olla otolliset hankikantoset tuotekuvauksiin. Postausta yhteistyöstäni Lahtiset Huopaliikkeen kanssa odotellessasi voit tutustua heidän yrityksensä huikeaan miltei sata vuotta sitten alkunsa saaneeseen tarinaan. Omat upouudet huopikkaani (rakkautta ensi silmäyksellä) on suunnitellut Aki Choklat, joka on Huopaliike Lahtiset kanssa saanut mallistoon modernia ilmettä ja ajanhenkisyyttä.  Verkkokaupassa voit tutustua monipuoliseen tuotetarjontaan. Video on katsomisen arvoinen ja jos oikein toden teolla kiinnostuksesi herää niin laita kalenteriin ylös hiihtolomalauantait  ja jälleenmyyjät löytyvät tältä listalta, jos Partalan kylä Jämsässä kuulostaa liian kaukaiselta retkikohteelta.   Instagramissa on iltahämärissä kuviini tallentuneet huopatossurakkauteni, jotka jalassa voin tassutella T-huoneeni viileillä lattioilla, jos pakkaskeliä ei pihalla olekaan enää tarjolla.

Satumaiset talvimaisemat ovat tuoneet iloa päiviin, joiden valoisuus lisääntyy päivä päivältä. Miltähän tämä minun Koti meidän-Samos in my mind -sekamelskani vaikuttaa muiden silmissä? Olen opetellut heittäytymään ja antamaan kenkää sisäiselle kriitikolleni, joka toppuuttelisi aivan varmasti, jos antaisin sille mahdollisuuden. Samoksen auringon alla olen rento ja itseeni tyytyväinen toisin kuin täällä kylmässä hytistessäni saan toden teolla pitää pintani, että positiivinen toiveikkuuteni pysyy pinnalla. 

Onneksi on Hyvän mielen kortit ja aikuisen parin elämäntilanne, jossa voi olla itsekäs kuunnellen omia tuntojaan tarkemmin kuin ruuhkavuosina, jolloin kadonnut sukka oli kaataa pakan. 

Ah, ensi kesänä istuskelemme alakuvan Ireonin pikkukylässä ja nautiskelemme kreikkalaisesta elämästämme kaikessa rauhassa kiireettä. Minä jo kymmenettä kertaa tutuissa maisemissa, joista löydämme aina vaan uutta koettavaa. 

Kiitollisin terveisin, Tuija

https://samosinmymind.blogspot.com/

Helmikuuta!

Talvien talvi on täällä! Tammikuu vaihtui helmeilevään lempikuukauteeni, johon liittyy lukemattomia huikeita muistoja elämänpolkumme varrelta. Kaksi lapsistamme on tullut maailmaan keskellä tamperelaista keskikaupungin talvea ja vastapainoksi nuorimmainen oli syntyä yläkuvan saunan portaille, jossa tepastelin odotellessamme isovanhempia tulevien isosiskojen  hoitajiksi. 

Silloin oli lempeän helteinen heinäkuun yö. 

Tämä alun perin huvilaksi rakennettu talo on nähnyt ja kuullut monenlaisia tarinoita ja tilanteita sekä meidän että aiempien haltijoiden ja piipahtajien keskuudessa. Sata vuotta on pitkä aika, mutta toisaalta aika lyhyt ajanjakso. Riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. 

Aika on merkillinen käsite, jota jään aika ajoin pohtimaan. Yritän painaa jarrua ja nauttia pysähtyneistä hetkistä. Vahvuuteni on kauneuden ja erinomaisuuden arvostus, joista tuo jälkimmäinen kuulostaa jotenkin erikoiselta. Tosin tunnistan itsessäni taipumuksen etsiä ympäriltäni esteettistä silmääni miellyttäviä ilon aiheita, joista saan konkreettista hyvää oloa. Näin on ollut jo lapsesta asti. 

Muistan jo aivan pienenä katselleeni erilaisia rakennuksia ja tiloja miettien, mitä  niissä tai niistä voisi muokata. Samaten puiden tuijottelu eri vuodenaikoina on kuulunut harrastuksiini. Kyläpaikoista jäivät mieleen tunnelmat ja kaikki sisintäni koskettanut.  Kummitädin kodin tuoksu on jäänyt erityisesti mieleeni. Puhdas, raikas ja lempeä kuin Aino. 

Viime viikonlopun aurinkokuva tuokoon tuoreen sääennusteen lupaamaan lumimyräkkään valoa ja iloa. Iltapäivällä on vielä viideltä valoisaa, mikä on aina erityisen ilahduttavaa pitkältä tuntuneen syyshämärän jälkeen. Lumikasat pihalla ovat korkeat ja mietinkin, miten kauan niitä saamme katsella tänä keväänä, kun se joskus koittaa. Lumen hyvä puoli on kunnollinen eristys kivijalan ympärillä ja tämä oli toisenlainen näky viisi vuotta sitten. Valitsen mieluummin helmeilevät hanget. 

Aloittaessani tämän postauksen kirjoittamista mietin, mitä otsikoita olenkaan vuosien varrella käyttänyt ja linkitin tähän muutaman otoksen, joiden myötä saat näkymän elämämme eri puoliin. Juhlapäivän postauksia olen kirjoittanut jo muutaman.  

Pysähtynyt hetki 

Kotivierailu 

Perjantain pukuloistoa 

Kotieloa Villa Iiriksen tapaan

Ohi on! 

Olivatko linkittämäni tekstit sinulle tuttuja vai uusia, avartavia, kenties?

Helmihetkiä talven tuiskuihin! Tuija

http://www.pohjolanvoimaelaimet.fi/