Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Geranienhaus in Wohnen&Deko

Villa Iiriksen juhannus 2016



Napauta itsesi tästä Villa Iiriksen kesätunnelmiin!







Kesäinen päiväni kääntyi vielä päivänpaisteisemmaksi, jos mahdollista, saadessani oheisen PDF -tiedoston sähköpostiini ihanalta Barbara Nespolilta Living Inside -kuvatoimistolta Italiasta. Krista Keltanen on kansainvälisestikin tunnustusta saanut valokuvauksen ammattilainen, jonka töitä on ilmestynyt sisustuslehdissä ympäri maailman. Salapoliisityöni jatkuu, jotta saisimme Wohnen&Deko -lehden arkistoihimme. Saksantaitoni on vähän ruosteessa, mutta olennaisimmat ymmärsin. Kuvamateriaali ja lehdet ovat se, mitä me saamme kuvauksista itsellemme upeiden elämysten kera muistoksi. Kuvauspäivät ovat aina olleet pitkiä ja vauhdikkaita. Kesäaikaan ne ovat erityisen mieleisiä, mutta lokakuinen kotikuvaus kauan sitten oli aika erilainen. Tekniikka on kehittynyt sittemmin valtavasti. Kristan ja Jonnan muistan ottaneeni vastaan hiukset hapsottaen Hai -saappaat jalassa kukkakimppu toisessa kädessä. Jälkikäteen voi todeta, että jännittäminen ja hermoilu oli turhaakin turhempaa. Olemme saaneet tutustua  inspiroiviin ihmisiin rohjettuamme avata ovemme alansa ammattilaisille. Kuusi vuotta sitten elokuvan tuotantoryhmään tutustuminen oli käänteentekevä kohtaaminen vuokratessamme kotimme kuvauslokaatioksi. Tärkeintä meille on jakaa omia ideoitamme ja oivalluksia elämäntavastamme ja inspiraatiota kaikille kiinnostuneille. Valtavasti iloa on tuottanut verkostoituminen uusien tuttavuuksien kanssa. 

Kuvien lukeminen on harrastukseni, joka saa sieluni hymyilemään. Pienet asiat ovat tärkeitä. Villa Iiris puki ylleen juhla-asun traditionaalisilla koivuilla ja Suomen lipulla. Tuskin kuvasta huomaa parvekkeen remonttimyllerrystä. Näin kesäaikaan on tekemistä, vaikka muille jakaa. Arvokello on ollut ahkerassa käytössä eli olen suosiolla siirtänyt joitakin suunnittelemiani puuhia listalta sivuun ja sen sijaan keskittynyt siihen, mikä milloinkin on tuntunut tähdelliseltä. Lauri puolestaan into piukassa sahaa, mittaa ja maalaa tarkka visio mielessään piipahtaen aina välillä verstaalla rasiamateriaaleja höyläämässä. Sain parvekkeen kymmenvuotishääpäivälahjaksi suomalla  työrauhan ja ruokatarjoilun. Nyt uskomme talomme kruunun kohentavan ilmeensä seuraavaan tasavuosimerkkipäivään mennessä. Tällä erää minäkin osallistun tekemiseen, kun ei ole pienokaisia jaloissa pyörimässä. Maalisivellin pysyy minunkin kädessäni ja samalla voin jatkaa mielessäni aurinkotuoli-ideointiani. Mielikuvani lokoisasta omasta keitaasta antaa puhtia ahkerointiin. 

Juhannuksena sain ylellisesti nauttia varta vasten minulle tehdystä kylvystä ja koivuntuoksuisesta saunasta valmistettuamme ensin kesäkeittiössä yksissä tuumin maukkaan aterian, jossa oli jokaisen makuun jotakin erityisen herkullista.  Viivyin saunan lempeissä löylyissä ja ammeen rentouttavassa olotilassa pitkään. Nautin. Kesä. 

Tuntuisi hyvältä lukea kommenteista, mitä pidit saksalaisesta versiosta Kesäkotielämästämme, joka ilmestyi Unelmien Talo&Koti lehden toukokuun numerossa 5/2015 otsikolla Yhteiset nimipäivät. Kansikuvassa oli meidän veranta. 




Salapoliisitoimisto toivottaa kauniita unia! Tuija



Juhannussauna 2016



sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Yllätysjuttu!

Voit osallistua kirja-arvontaan kommentillasi vielä ennen sunnuntain vaihtumista maanantaiksi. 
Kipin kapin linkin taa, kommenttia kirjoittamaan!

Ihmettelin aamulla, että mistäs nyt tuulee, kun Instagramiin seuraajia oli ilmaantunut lukuisia. Samaten tänne blogiin oli ilmestynyt lukijamäärä, jota en entisenlaiseksi tunnistanut. Onneksi Ruusukummun Hannele vihjaisi lukeneensa TS Kotia, jossa juttu Villa Iiriksestä. Nämä tämän päivän kuvat kaappasin ostamastamme Turun Sanomien Koti -liitteen näköislehdestäKoti meidän kiittää kaikkia turkulaisia, joiden huomio tarttui meidän kotiimme maalaismaisemissa. Lehtijutun kuvat ovat Ossi Aholan ja tekstin kirjoitti minua haastatellut Outi Suoranta. Paperiversion toivon saavani muistoksi arkistoihimme konstilla tai toisella.

Yllätys pisti pääni niin sykkyrälle, että oli aivan turha toivo pystyä keskittymään arpajaisiin. Huomenna päästän teidät jännityksestä! 


Kauniita unia! Tuija





sunnuntai 2. elokuuta 2015

Poros Sea Side



Elokuun hämärtyvät illat ovat täällä. 
Valon kaipuuni ei ota talttuakseen.

Tälläkin matkalla, johon myönnän juuttuneeni pahan kerran, kävimme meren rannan lumoavassa keitaassa.
Poros Sea Side on jotakin, jonka kuvaamiseen en oikein löydä sanoja. Vuosi sitten vietimme siellä ikimuistoisen hääpäivän, mikä värittänee muistojani ikuisesti.






We met our dear friends Dimos and Maria on the beach.
Our little tent was a perfect place to have a nice conversation about this and that. They perform in Poros Sea Side on Saturday evening and also on Sunday in the daytime. 
Go to see and enjoy! 









The decoration was adorable. 
This place was relaxing and refreshing at the same time.
Thanks a lot for a great service!










Morning has broken...





maanantai 30. kesäkuuta 2014

Sadepäivän ilo

Lauantai-illan rusottava taivaanranta ei tällä kertaa ollut uskomusten mukainen. Aamulla aurinko pilkahti, mutta loppupäivän sadesää tuntui hyvin tutulta, liiankin, viime ajoilta. 

Ex tempore -retkemme Hämeenlinnan suuntaan Tiirinkosken tehtaalle harjanhakuun oli onnistunut kaatosateesta huolimatta tai oikeastaan juuri sen ansiosta, koska vanhaan navettaan perustetun puodin lämmin tunnelma ja Katin erinomainen palvelu kutsuu ehdottomasti piipahtamaan uudestaankin. Haantielle oli helppo löytää, kiitos älykkään telefoonini.

Instagramissa näkemäni kuvan perusteella jäljitin Iris Hantverk -lattiaharjan itselleni työpalkaksi maalausurakasta. Ystävällinen Nina Tehtaalta laittoi minulle sivuun lattiaharjan mustalla kihvelillä ja näin Villa Iiris sai oman nimikkoharjan, joka pääsi heti tositoimiin purkitettuani rennolla otteella spelttitalkkunajauhoja ikivanhaan Karhulan lasipurkkiin. Hyvin toimi! Kumpikin... 




Kahvilaanne odotellen! Tuija, joka ilahtuisi kovasti haudutetusta teestä

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen rauhaa






Yläaulan kattokoukussa killuu kauniisti harmaantunut puukarahka, jonka kiikutin Padasjoen Arrakosken maisemista pari vuotta sitten. Kieputin siihen ohutta metallilankaa, johon pyöräytin muutaman valkean sulan.  "Höyhensaarilla" valvoo untamme heilahdellen herkästi ilmavirrassa.






Postissa sain ystävältäni lahjaksi Sari Sirkkiä-Jarvan ja Ilpo Kuparisen hurmaavan teoksen Romuromanttinen sisustuskirja, jota kuvataan alkuaukeamalla seuraavin sanoin: "Harrastajasisustajan havaintoja ja tarinoita tavaroista, ajatuksia asetelmista, sanoja sisutuksista ja muistoja myös siitä, kun sukset seinälle hiihtivät."

Juuri tällaistä rouheaa kauneutta näen tässäkin Ekokekon metallinkeräysastiasta pelastamassani ruosteisessa hangossa, jolla olisi pitkä elämäntarina kerrottavanaan sieltä helteiseltä heinäpellolta vuosikymmenten takaa meidän kodin keväiseen kukkapenkkiin.







      "Elämä piirtää taidetta
        kasvoihin ja tukkaan.
        Niin vanhaa ei olekaan
        ettei se puhkeaisi kukkaan!"

Kiitos ystäväni tästä kirjan välistä putkahtaneesta värssystä.
Se sopii myös Villa Iirikselle.
                  
                
Pitkäperjantai. 
Tartun hetkeen ja nautin elämästäni.  
Taustalla, salin puolella, lauleskelee puuseppäni 
Martininsa säestyksellä.
-tuikku-


sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Virvon, varvon...

 Aurinko lämmitti eilen verannan, jonka lipaston laatikoissa säilytämme kausisomisteita. Nyt oli pääsiäislaatikon vuoro aueta. Värikäs kranssi pääsi keittiön ovinaulakkoa piristämään. 






Perunanarsissi-istutus sai juurelleen koivunoksia, sulkanauhaa ja muutaman pajunoksan valkeiden munien seuraksi. Vanha korvansa menettänyt soppakulho pääsi tälläkin kertaa paraatipaikalle kolhuistaan huolimatta. Höyhenkorvallinen astia on lempituunaukseni. Mitäpä sitä hyvää pois heittämään, kun kekseliäisyydellä voi suoda uuden elämän. 






Pääsiäismunat olen huovuttanut pesukoneessa sukkahousun varressa. Aluksi kiedoin huovutusvillaa valkoisen muovimunan päälle löyhästi, sitten pistelin muutamilla huovutusneulan pistoilla villahaituvat kiinni toisiinsa. Jos   innostut kokeilemaan, niin muista solmia jokaiselle oma pesä  sukan varteen. Lakanapyykin ohessa huopuvat hyvin. Kuivata ilmavasti ja koristele haluamallasi tavalla. Kindermunien koteloistakin nämä onnistuvat, mutta villaa pitää laittaa monta kerrosta peittämään ärhäkkä keltainen pinta. 






 Kevään merkkinä bongasimme tänään kaksi kurkea lähipellolla ja talon takana kivikossa pienen pienet sinivuokot olivat aukeamaisillaan. Mustarastas lauleli pihakoivussa ja iltatunnelma oli keväinen. Pajunkissat ovat pulleita, osa miltei jo kukassa.
                                     
                               



 Hyvää pääsiäisviikkoa kaikille 
                    täällä pipahtaneille! tuikku