Minun voimapaikkani

Millä tuolilla istut?

Millaiselta voimapaikassani näyttää? 

Mitä ääniä voimapaikassani kuuluu?

Miltä voimapaikassani tuoksuu?

Miltä voimapaikassani tuntuu?

Milloin voimapaikkani on parhaimmillaan?

Miksi valitsin juuri tämän voimapaikan?

Mitä otan vaoimapaikastani mukaan?

Mitä aion tehdä saamallani voimalla?

Tärkeintä tänään on lentää mielikuvituksen siivin haaveisiin, unelmiin ja rakkaisiin muistoihin, jotka tässä hetkessä ovat JIM eli jotain ihan muuta.

"On tärkeää, että jokaisessa päivässä on jotain sellaista, ihan muuta, joka irrottaa meidät kuormittavasta arjesta ja vie mielen ihan muualle. Mikä siis on sellaista miellyttävää puuhaa, joka puhuttelee sinua, mikä irrottaa arjesta, mihin uppoat?"

 

Maaret Kallion Mielen taidot -kurssimateriaalia selaillessani ja Lujasti lempeä -kalenteriani lehteillessäni Samos mielessäin vaati päästä tuomaan valoa tammikuiseen lauantai-iltaan. Hämärässä palapelin tekeminen alkoi miltei ärsyttämään, joten sukelsin kuvieni avulla lempeisiin lomatunnelmiin, joihin kaipaan suunnattomasti. Ikävä raastaa sisintäni, mutta toiveikkaana suuntaan katseeni tulevaan ja uusiin retkiin. Elämänpuu -palapelini pariin palaan paremmalla mielentilalla valoisaan aikaan. Sinnikkyyttä se vaatii kuten matkahaaveiden elävänä pitäminenkin.  

Minun voimapaikkani löytyvät sieluni sopukoista ja tinnitusmasterin aaltojen kohinan saattelemana pujahdan rakkaisiin maisemiin tallustelemaan yön pimeinä hetkinä, jos uni on kadoksissa. Kesän kuumuudessa leppoisa kävely pitkin poikin Samoksen saarta on tallentunut kehoni jokaiseen soluun. Miltei merellisiin tunnelmiin pääsen kylpyammeessa rentoutuessani. Kolmesti viimeisen viikon aikana olen kellunut mielikuvieni aalloilla vahvistaen unelmiani kuumasta kylvystä nauttien. 

Tiedonhaluinen, kun olen niin kuulisin mieluusti, millainen on sinun voimapaikkasi. Kerro, jos koet sen luontevaksi. Onko tunnepysäkki -harjoitus sinulle tuttu? Sen avulla saatat päästä ankkuroitumaan hyviin hetkiisi. 

Välimerellisiin tunnelmiin, Tuija

Toukokuu, tervetuloa!

Vuosi sitten tähän aikaan alkoi lähtölaskenta lakkiaisiin. Tunnelmat olivat aika toisenlaiset kuin tänään, kun kesäinen säätila helähti tänne meidänkin perukoille innostaen yhteen sun toiseen touhuun.

Verannalla tarkeni nautiskella vappuaamiaista yöpuvussa. Ikkunan takaa ihailin perhosten kisailua helmilijojen katveessa. Todellinen kesän merkki oli kuitenkin se, että ikäneito Elli -kisuliinimme pyysi ulos ja asettui auringon lämmittämille portaille loikoilemaan ja palasi sisälle vasta auringon kadottua nurkan taa.

Tuhat työtä odottaa tekijäänsä, mutta niin kiire ei saa olla etteikö ehtisi pysähtymään hetkeksi. Voi, mikä nautinto olikaan istahtaa pihaterassin lepotuoliin kylmän frappen kera. 

Tällaisina kevätpäivinä on vaarana, että ahnehtii liikaa kaikkea ja sitten väsyneenä iskee epätoivo. Meillä on jo niin paljon kokemusta karttunut tällä tontilla, että vähitellen olemme oppineet asioiden järjestyvän askel kerrallaan.  Veneen patjojen, tyynyjen ja verhojen siirryttyä Unelmaan kesäkamari vapautui yökyläilijöille nukkumatilaksi. 

Meidän ikioma kesäsoppi Punalassa onkin jo jonkin aikaa ollut valmiina muuttoon. Sinne kohta kipitän minäkin.

           "Mökkielämä" alkakoon! Tuija

Aurinkoenergiaa, ole hyvä!

Sataa, sataa ropisee, pilipili pom...

Nyt, jos koskaan, oli oivallinen hetki uppoutua kuvien aurinkoisiin tunnelmiin. Sulassa sovussa rakkaimpia kesämuistoja täältä ja muualta.

Eilisellä pikkuastelulla metsän siimeksessä ihmettelin lumen huvenneen potemiseni aikana miltei kokonaan. Mustikanvarpujen silmut pullottivat niin, että teki mieli sanoa niille: Malttakaa vielä muruset! Leikkimökin takaa pakoon pinkaissut jänöjussi ei malttanut vaan otti kiitolaukan kohti takametsää ja siintävää peltoaukemaa, jossa jäljistä päätellen on pidetty karkeloita. Onneksi vanhuudenhöperö ulkoilukaverini ei hoksannut mitään. 

Ilma oli raikas ja virkistävä. Testiaskeleiden jälkeen olikin sitten taas huilattava tovi. Tohtori suositteli paljain jaloin kävelyä, joten äkkilähtö lämpimälle hiekkarannalle alkoi houkutella.   Lähimetsässä en siis noudattanut tuota annettua ohjetta. Tyydyn arjen realiteetteihin ja lennän mielikuvitukseni siivin etelän lämpöön. 

Iloa arkeesi, Tuija

Summer pictures

Portaanperän herkullisia Polkka -mansikoita Padasjoelta

Strawberries, boat trips, campsite, summer...
lots of things which are something special in our life.

Bella 8000

Auringonlasku Hangossa

Kesäkausi käynnistyi toukokuun lopun juhlan valmisteluilla ja jatkui kesälomamatkan odotusjännityksessä. Vino pino toinen toistaan kauniimpia onnittelukortteja on nököttänyt yläkerran kirjoituspöydällä odottamassa Pariisin Disneylandista palannutta kesätyöntekijää.

by Tarja Määttälä

Blogi on ollut kesäterässä, mutta kamera on keikkunut usein mukana. Valtaisa sato on suven kuvista kertynyt. Vähitellen niitä kahlailen läpi ja luulenpa vain, että Välimeren turkoosiin tunnelmaan on hienoa palata syksyn saapuessa. Lunastin lupaukseni ystävilleni ja kirjoitin osan yhteisellä kielellämme. Valokuvien kieli on onneksi kielimuurin ylittävä.

Mårbackani mun

It has been interesting to write in english. I hope that it has been nice to read my posts about our holiday in Samos. 

Alek, your kind words about my photography encourage me to continue my way towards my dreams.

With these pictures I'll send you all our best regards from sunny Finland. It has been warm and lovely in August.

Iltarusko hyvä rusko!

Iloisin ajatuksin, Tuija

Summer feelings

Tämä kesä kiteytyy tähän kuvaan. 

Tunteita, lentoa ja rauhaa. 

Sopivissa mittasuhteissa. 

This summer has been strange in many ways.

Flying and staying. 

Peace and rest.

Autereista elokuun iltaa! 

It's a beautiful evening in August. 

💚 Tuija

KESÄ

Entisaikaan juhannusta vietettiin puoli vuotta ennen joulua. Tämä päivä 25. kesäkuuta oli siis juhannuspäivä Adolfin ja Marian asustaessa tällä tontilla. Jos aikamatkustus olisi mahdollista lähtisin mieluusti käymään kylässä heillä. Saisin vastauksia arvailuihini: Millaiselta sali näytti kaakeliuuneineen ja pariovineen, entä yläkerran ruusutapetit ja pakarin leivinuunikin olisi varmasti upeaa nähtävää, puutarhasta puhumattakaan.

Kesäaika oli tuolloin työntäyteistä aikaa, kun hevosille tehtiin heinää ja muitakin kotieläimiä heillä varmaan oli huolehdittavanaan puutarha- ja viljelystöiden ohessa. Pikkukanalasta haaveilen minäkin.

Nyt on kuitenkin LOMA! KESÄ! Ihana ystäväni oli väsännyt kivitaidetta Ivalo -joen rannalle kalamiestä varrotessaan. 

Kiitos Auli, kun sain jakaa tuon hyvän mielen viestin 
tänne lukijoidenkin iloksi!

Kesämielellä! Tuija 
ps. Aulangon näkötorniretkestä seuraavalla kerralla

Kesämuistot mielessäin

Viikonvaihteessa tallensin kesän tunnelmia.

Aamu kesäkamarissa.

Porstuan päivänpaiste.

Kitara odottamassa soittajaansa.

Pelakuut amppeleissa.

Pikkukuistin valloittava Mårbacka.

Pikkumaljakon pikkukukka, jonka nimeä en muista.

Tämä sydänkivi jäi meren rannalle.

Odottaakohan se siellä meitä ensi kesänä?

Haikein mielin, Tuija

Kesäretkeilyä

Onko Pro Puu Lahdessa sinulle tuttu paikka? Vanha tulitikkutehdas, Tikkula,  sijaitsee aivan Sibelius -talon kulmilla satamassa. Jokakesäinen retkikohde tämäkin, jonne eilen suuntasimme kotikylän sadetta pakoon. Sää suosi ja saimme vain muutaman pisaran niskaamme kaupungilla kuljeskellessamme. 

Näyttelyssä on esillä Heinolan hienopuuseppien taidonnäytteitä kauniissa vanhassa tiiliseinäisessä miljöössä. Linkkiä klikkaamalla löydät lisätietoa, jos kiinnostuit. Suosittelen lämpimästi!

Nappi oli suosikkini, kuinkas muuten. 

Satamassa tunnelma oli kuin ulkomailla. Rantakahvilat pullollaan ihmisiä ja peräkonttikirppiksen ympärillä hyöri ja pyöri väkeä vallan hurjasti. Vaniljapehmis maistui taivaalliselta penkillä auringossa, vaikka tuuli tuiversi suortuvia korvan takaa jäätelöön. Tämän kuudennentoista päivän postauksen omistan syntymäpäiväsankarille, joka toivottavasti seuraa kotimme elämää pilven reunalta tirkistellen.

Eilinen päivä maistui kesältä! Miltä sinun kesäsi tuoksuu? Tuija