Juhannuskoivut ja pelakuut

Juhannuskoivut rapun pielessä kuuluvat juhlatraditioommme. Niiden tuoksu luo tunnelmaa keskikesän juhlaan, joka tänä vuonna on säätilaltaan poikkeuksellisen viileä. Perinteinen veneajelu Unelmalla kokkoja katsomaan jäi tällä kertaa tekemättä. Tiistaiaamuna todistimme lumimyrskyä, joka sai puut taipumaan ja pihan kukkaset sulkemaan terälehtensä. Onneksi Suomen suvi on antanut jo maistiaisia lämmöstä ja aikainen kevät tuonut hyvän alun vehreään vuodenaikaan. 

Aamupäivällä aurinko paistoi ja tanner tömisi, kun hilpaisimme peräkanaa valitsemaan kaksi koivua rapun pieliin. Sopivia olisi minusta ollut monia, mutta vain nämä kaksi saivat kaatoluvan ikimetsän ystävältä. Rautakangella isketyt vanhat kolot olivat onneksi vielä löydettävissä niin meille ei tullut hikistä urakkaa pystytyspuuhassa, jossa oivana apuna olivat vanhat kiuaskivet vallan mainioina kiiloina.

Tämän ikkunan takana syntyy Koti meidän -verstaalla puikonpidikkeitä suomalaisista puulajeista. Ensi viikolla suuntaammekin taas puunhakumatkalle Fiskarin ruukkimiljööseen Raaseporiin hakemaan täydennystä varastoon. 

Punalan porstuan seinustalla kasvava komea koivu ja ikkunalaudan suloinen Mårbacka -pelargonia tuovat mieleen mukavia muistoja lapsuutemme juhannusperinteistä. 

Kesäaikaan kylätiellä on aika ajoin vilkasta. Tällainen näkymä heille paljastuu, kun putkahtavat Punalan nurkan takaa porttimme kohdalle autolla, mopolla, polkupyörällä, kävellen tai juoksujalkaa.  Ilmastakin olemme tulleet tarkastelluiksi. Nyt huvilan katon raikastuttua olisikin mukavaa, jos kuvaajat taas tulisivat tarjoamaan otoksiaan pihapiiristämme, kunhan terassitkin valmistuvat kuvauskuntoon.

Sauna odottaa kylpyvalmiina ja kesäkammariin petasin kesätuulen tuivertamat raikkaat lakanat. 
Juhannus alkakoon!

                   Tunnelmallista mittumaaria 

               kaikille lukijoillemme 
               ja vierailulla piipahtaneille!

                       Terveisin Villa Iiriksen väki