Tuleen tuijottelua

Liekkien loimua on mukavaa tuijotella liedenedusjakkaralla istuskellen. Elävän tulen lämpö on miellyttävää ja rentouttavaa. Puulieden tulen sytytys on rituaali, jonka teen miltei aina ensimmäisenä kotiin tullessani. Aamusella minä saan laskeutua jo lämpimän lieden äärelle, mikä on arjen rakkaudenosoitus.

Misan Heta -liesi on ollut parhain hankinta kotiimme. Sillä hautuu puurot ja keitot. Paistaminen sekä uunissa että pannulla on kätevää. Lisäksi koko alakerta lämpiää samalla kertaa. Kiireisen ihmisen puuhaa tämä ei ole, mutta omien valintojensa avulla tälläkin systeemillä voi elää leppoisaa elämää tai oikeastaan tämä on ylellistä, kun joka päivä saamme nauttia hetkistä tulen äärellä. 

Marraskuun hämyisiä hetkiä valaisemaan sytyttelen kynttilöitä ja mieleen on alkanut hiipiä ajatukset tunnelmavalojen sijoittelusta. Sopusointuja -blogin Maarit oli julkaissut Valoa pimeyteen postauksen, joka kannattaa käydä lukemassa ja erityisesti katsomassa. Kuviinsa on ihana viivähtää toviksi jos toiseksikin. 

Joko sinua houkuttaa joulun valmistelut? 50 päivän kuluttua on aatonaatto. Joulusta nauttiminen on meillä tapana aloittaa ajoissa. Viimevuotinen piparitaikina on jo valmiina pakastimessa. Ajattelin leipoa siitä koristepipareita, kun en ole varma onko se enää syötäväksi kelpaavaa. 

Elämä täällä ympärivuotisella huvilalla voi vaikuttaa vaivalloiselta, mikä on osin totta. Omalla asenteellaan voi vaikuttaa siihen, millaisena kotielämä pimeän kylätien varrella näyttäytyy. Pähkähullujahan me olisimme, jos neljännesvuosisadan olisimme väkisin kituuttaneet vireimmät vuotemme täällä jonkun mielestä peräkylässä. Tämä on valitsemamme elämänmuoto, joka sopii arvomaailmaamme ja tarpeisiimme. Pihasaunasta olen huomannut monen haaveilevan. Suosittelen! Mikään ei voita tallustelua kirkkaan tähtitaivaan alla pihan poikki saunan lauteille tai sateen vihmoessa kasvoille avokuistilla vilvoitellessa..

Omannäköisen kodin muotouminen on monen tekijän summa. Minun lapsuudenkotini teki vaikutuksen silloiseen poikaystävääni, mistä lopulta mutkien kautta kehkeytyi polku sinuksi ja minuksi, tämän vanhan kiinteistön haltijoiksi. Hämeenlinna, Tampere, Jyväskylä ja Tampere uudemman kerran tulivat nähdyiksi ja koetuiksi sekä keskustakorttelit kolutuiksi ja valintoja pohdituiksi.

Kuuntelimme sydäntemme ääniä ja päätimme perhe-elämän maalaismaisemissa olevan meidän juttumme. Tyytyväisinä olemme saaneet seurata maailmalle matkanneiden nuortemme taivalta. He tekevät omat valintansa, joissa me tuemme heitä parhaamme mukaan. Huippua on, kun on erilaisia miljöitä vierailla. 

Tutun, turvallisen puulieden äärelle hakeutuvat kaikki kotiin kokoonnuttaessa. Entisaikaan ihmisillä oli leirinuotiot, meillä keittiön sydämenä Heta tuomassa iloa ja lämpöä.

Marraskuisen illan terveisin, Tuikku