Joulukuun alkupuolella tasan kaksikymmentä päivää sitten Sopusointuja -blogin ihastuttava Maarit kirjoitti kiintoisan postauksen otsikolla Kahdeksan asiaa joulusta. Luettuani päätin tarttua aiheeseen minäkin, mutta näinpä on jouluaattoilta ja nyt juuri tällä tuikahtavalla hetkellä tekstini päätti päästä ilmoille.
Aloitan jouluvalmistelut pikkuhiljaa jo marraskuussa tai oikeastaan jo edellistä joulua pakatessani piirongin laatikoihin. Onneksi olen ottanut mallia anoppini tavoista ja kirjaan ylös, jos jotakin tärkeää on hankintalistalla seuraavan joulun alla.
Arvostan kotielämää yli kaiken ja tänä syksynä olen useaan otteeseen huokaissut kiitollisena, kun saamme asua näin rauhaisassa miljöössä. Nuo huoahdushetket ovat osa jouluista oloa heti syyskatseiden kääntyessä joulua kohti.
Inspiroidun kaikenlaisesta silmääni miellyttävästä. Ahmin kuvia, materiaaleja ja tunnelmia ympäristöstäni.
Muistan, miten ensimmäisenä jouluna tuli itku, kun lähdimme jouluksi anoppilaan. Isovanhemmat odottivat niin innoissaan meitä, ettemme hennonneet perua sopimaamme vierailua, josta oli päätetty ennen kuin oli tietoakaan Villa Iiriksestä.
Rasitun hälystä, metelistä, hässäkästä, ihmisjoukoista ja huonosta ilmapiiristä.
Aistin herkästi monenkirjavia tunnelmia ja vaistoan eripurat.
Aikojen saatossa olen onneksi oppinut säätelemään tekemisiäni jaksamiseni mukaan.
Unelmoin perhejoulusta, jossa kaikki lapsemme perheineen ovat koolla leppoisasti. Olen jo viritellyt suunnitelmia, miten tuolloin sisustaisin ruokasalin jouluisaksi. Kuten huomaat lähestymistatapani kaikkeen on viihtyisän tunnelman luominen.
Virittäydyn jouluaaton illalliselle kirjoittamalla näitä tulenpalavan tärkeitä ajatuksiani muun perheen aloitellessa valmisteluja keittiössä, joka oli aamusella jauhopölyssä leipoessani herkullista joulupullaa. Kerran vuodessa on saatava tuore appelsiinitäytteinen pulla ja lasillinen maitoa.
No, jos totta puhutaan ahmin niitä kolme vai jopa neljä.
Kiitos Maaritin innostuin naputtelemaan tämän joulutervehdyksen sinulle hyvä lukijani!
Aloitan
Arvostan
Inspiroidun
Muistan
Rasitun
Unelmoin
Virittäydyn
Sydämellisin joulutoivotuksin! Tuikku
Kiitos tuikahtavista, kauniista jouluterveisistäsi.❤
VastaaPoistaTunnelmallista joulunjatkoa sinne ihanasti jouluisaan villaanne!❤
Samoilla linjoilla täälläkin.Tunnelmat,vanhat ja uudet perinteet ja rauha tärkeintä joulussa.
Ole hyvä luottokommentaattorini! Joulun rauha jatkukoon vielä... Aamulla oli ihana herätä, kun maa oli valkeana, mikä toi tunnelmaan kauneuslisän. Iltayön terveisin Tuija
PoistaOlipa ihanaa lukea mietteitäsi Tuija ja kiva kun tartuit haasteeseen.
VastaaPoistaEn ole tiennyt kenenkään kirjaavaa ylös asioita seuraavaa joulua varten - ihailtavaa organisointia!
Blogistasi ja kirjoituksistasi aistii että olet koti-ihminen, ja se on helppo ymmärtää kotinne kuvia katsellessa. Uskon, että on ihanaa kun on mahdollisuus asua maalla.
Iän myötä omakin metelin sietokyky on heikentynyt vuosi vuodelta ja nautin hiljaisuudesta ja seesteisyydestä yli kaiken.
Leppoisaa joutenoloa pullahiirelle ♥️
Haasteesi oli ilo innostua! Organisointi on miellyttävää, kun se on kiinnostavaa ja selkeyttä tuovaa. Kirjaan asioita ylös ihan senkin takia, että kummasti tärkeätkin jutut helposti unohtuvat. Tämän vuoden teemani, Päästä irti siitä, mikä ei palvele, näkyi myös jouluvalmisteluissamme. Karsimme turhia tai ei ajankohtaisia asioita ja tekemisiä, mikä helpotti sekä mieltä että kehoa.
PoistaMaalaiselämäntavan valinta on ollut yksi parhaista teoistamme itseämme ajatellen. Onneksi etäisyydet ihmisten ilmoille eivät ole pitkiä. Helsinkiinkin hurauttaa meidän mittapuussa sukkelasti, koska olemme tottuneet matkantekoon.
Pullahiiren vuotuinen annos alkaa olla nautittu. Leppoisaa joutilaisuutta toivon nautiskelevani vielä reilusti. Kirja ja sohva perheen keskellä on ihanaa yhteisten pelihetkien lomassa.
Nautinnollista joulun aikaa sinullekin! <3 Tuija
Voi, miten ihanan postaus!<3 Meissä on paljon samaa, tosin toisinaan minä suorastaan rakastan ihmisvilinää, ja minusta on ihana esim. suurkaupungeissa tai joskus harvoin baarissa, istua siten, että voin katsella ihmisiä rauhassa ja nauttia siitä, että on niin paljon erilaisia kulkijoita.:D Metelistä en kyllä tykkää minäkään, mutta lapsuudenkotini, samoin kuin mieheni lapsuudenkoti, ovat olleet varsin meluisia paikkoja, ja kun sellaiseen on tottunut, ei ole ongelma esim. nukahtaa puheensorinaan.<3 Nykyään kyllä olemme enemmän hiljaisuuden ystäviä, mutta taitaa minuunkin tarttua se kailottajaominaisuus, kun olemme koolla vanhempieni ja sisarusteni kanssa.:P
VastaaPoistaAivan ihanaa lomaa!<3 Tämä postaus oli inspiroiva!<3
Hei Taina!
PoistaKatukahviloissa ihmisten tuijottelu on mahtavaa ajanvietettä. Viime kesänä yksi aamupäivä on painunut erityisen ihanana mieleen. Arvaat varmaa, missä istuimme ilman kiireen kierää pitkään ja hartaasti ohikulkijoita seuraillen.
Minunkin lapsuudenkodissani pauhasi aina radio ja/tai ihmiset. Onneksi näin aikuisiällä on voinut rakentaa omanlaisensa tottumukset, joista nauttii.
Olipa ilo lukea, että sait inspiraatiota tekstistäni. Kone on saanut olla hissuksiin sekin niin vastaaminen sai odotuttaa itseään tälle päivälle.
Hyvää uuden vuosikymmenen odotusta! Tuija
Teidän kotinne on kuin luotu jouluun! Niin ihana tunnelma ja sellainen ajaton rauhallisuus välittyy kaikesta.
VastaaPoistaOlen itsekin huomannut koko ajan vain enemmän, että tarvitsen hiljaisuutta ja rauhaa. Kova meteli ja ärsykkeet väsyttävät ja tekevät mielen levottomaksi. On ihana, kun saa itsekin asua rauhallisessa ja luonnonläheisessä paikassa. Se lataa akkuja parhaiten ja saa inspiraation kukkimaan.
Minusta on hauska käydä esim. kaupungeissa, mutta vielä kivempi on päästä kotiin kaupunkireissun jälkeen.
Leppoisia välipäiviä! <3
Hei Riina!
PoistaMuistan joskus blogin alkuvaiheilla kirjoittaneeni postauksen Borta bra, men hemma bäst. Täytyykin tarkistaa olenko oikeassa. ;)
Vuosikymmen on vaihtumassa tuota pikaa eli toivotan sinulle rauhaisaa vuoden vaihdetta. Sydämellisin terveisin Tuija