Tervetuloa seuraajani!

Viime postaukseen saamistani viehättävistä kommenteista alkaen olen pohdiskellut, miten ihmeessä esittelisin itseni blogin kirjoittajana uusille matkaseuralaisilleni. 

Miten kaikki alkoi? -tekstini suosittelen lukemaan alkapalaksi, koska näin saat perspektiiviä Koti meidän -blogin maailmaan. Kolmekymppisistä lapsiperheellisistä on tullut mummi ja vaari. Edelleen Villa Iiris herättää intohimoja kodin laittamiseen ja uusia unelmia putkahtelee mieleen säännöllisesti. Lähtökohdat kotielämään ovat nyt erilaiset kuin alkuaikoina, jolloin emme onneksi tienneet, mitä kaikkea tulisikaan eteen vanhan talon pidossa. Kieltämättä vieläkin yllättävä sähkökatkos tai oudot äänet pilkkopimeässä saavat varpailleen ja sydämen läpättämään, mutta niihin osaamme suhtautua jo miltei huumorilla. Minä siis piilottelen peiton alla ja suostuttelen toista rohkeasti tarkistamaan tilanteen vakavuuden. 

Koti meidän -blogi on saanut alkunsa kevättalvella 2013 ja puoli vuotta kypsyttelin sekä suunnittelin ennen kuin ensimmäisen kerran uskalsin julkaista ajatuksiani blogistanian syövereihin. Näiden kahdeksan vuoden aikana on sattunut ja tapahtunut monenlaista puhumattakaan vuosina ennen blogia. 

Kodissamme on vieraillut monenkirjavaa väkeä sekä juhlissamme että media-alan edustajina. Meillä kotona -sivustolta on luettavissa valokuvaaja Krista Keltasen ja sisustustoimittaja Jonna Kivilahden tekemä juttu Villa Iiriksestä. Kivilahtikeltasen tekemä artikkeli on ilmestynyt myös ruotsalaisessa ja saksalaisessa sisustuslehdessä. Ganska fint eller hur? Lempilukemistoni Lantliv on vielä haavelistalla. 

  Tämä kaunis koti haluttiin... -otsikolla puolestaan ajauduin kansikuvatytöksi laajalevikkiseen lehteen. Arvaa vaan jännittikö sekä kuvaustilanteissa että lehden ilmestyttyä postilaatikkoomme. Onneksi vastaanotto oli kaikin puolin mukavaa. Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri -elokuvan kuvaukset pihapiirissämme kesällä 2011 olivat käänteentekevä kokemus.  Ihan kuin kesämökillä olisi ilmestyi Hanne Foxin kuvaamana Unelmien Talo&Koti -lehdessä sekä 

Saunamatka on loistojuttu puolestaan Maalla -lehdessä. Kotivierailulle Villa Iiriksen jouluun pääset linkkiä klikkaamalla. Kuvat ovat samoja kuin Ilona Pietiläisen toimittamaan Talven hopeiset hiutaleet -kirjaan kirjoittamassani ja kuvaamassani Kotivierailulla -kirjeessä. 

31.3.2012 alkoi Instagram -polkuni tyttäremme loistavalla opastuksella. 

Ensimmäinen Instagram -kuvani 2012.

Jos olet kiinnostunut kuvakertomuksistamme niin ota seurantaan tilimme:

tuikku

samos_in_my_mind

kotimeidan

JIM eli jotain ihan muuta on Maaret Kallion lanseeraama nimitys arjen taukopaikoille, joista saa huoahdushetkiä arjen keskelle. Bongasin sen tänään kuuntelemassani Helsingin Sanomien Livelähetyksessä.  Imurointi oli rattoisaa Maaretin lempeän äänen säestyksellä ja kiitos toivoa valaneen sanoman. Yhdenlainen taukopaikka sekin, kun pölypallerot sujahtivat söpön imurimme kitaan. Konkreettisia työn tuloksia on palkitsevaa nähdä. Itse asiassa tämän postauksen kuvat tallentuivat heti tuon jälkeen. Pysähtyminen kiitollisuutta tuovien asioiden äärelle on itselleni merkityksellistä. 

Muutettuamme aikanaan tähän kotiin niin tuon ensimmäisen kuvan näkymän paikalla oli parisänkymme ja iso erkkeri-ikkuna oli puolitettu väliseinällä. Karhulan lasipurkki ja pinnatuoli muuttivat tähän kotiin kanssamme Tampereen keskustasta. Taisivat olla enteitä tulevasta, kun ne matkaamme tarttuivat nuoruuden vuosina. Pienessä sänkykamarissa nukuimme koko pieni perhe nauttien mielettömästä hiljaisuudesta. Tuon jälkeen seiniä on kaatunut ja rakentunut entistä ehommaksi. Lattioiden maalaus on minun lempipuuhiani kuten myös tapetointi tuottaa valtavaa iloa ja onnistumisia varsinkin, kun mikään nurkka ei ole suora. Onnistumisen ilo sinnikkään väännön jälkeen on palkitsevaa. Vanhojen rakennusten laittelu on inhimillistä ja armollista, koska täydellisyyden tavoittelun olemme suosiolla jättäneet tämän tontin rajojen ulkopuolelle. Riittävän hyvä on oikein hyvä. 

Kitarat soivat huoneessa jos toisessa ja matkalaukkuihin rakastuin jo kahdeksan vuotiaana matkatessani yksin linja-autolla kummitädin luo Helsinkiin, elämänkumppaninikin kohtasin jo kauan sitten. Nyt nuo appivanhemmiltani perimämme matkalaukut säilövät hellehepeneni tuleville matkoille valmiina. Kreikka vei sydämeni kesän 1984 reppureissulla.  Vaaterekissä ovat toivoa valamassa kesäiset rekvisiitat. Yöpöydällä on yleensä aina pino luettavaa. Muihin maailmoihin matkaaminen sanojen siivin on ihanaa.

Tällainen kuvaus tästä sitten sukeutui. Estetiikka eri muodoissaan on minulle elinvoimaa lisäävää ja harmonia sekä sisäisesti että tiloissa, joissa elän ja olen, on olennainen osa bloggaamisen viehätystä. Bloggaajana ammennan luovuudestani ja taidostani nähdä hyvää hankalaltakin tuntuvissa tilanteissa ja asian tiloissa. Koti meidän on hyvän mielen blogi. Toivon jakavani tunnelmia ja maailman, jossa lukijakin viihtyy vierailullaan ja piipahtaa aina uudelleen.  

Leppoisin lauantai-illan terveisin, Tuija

                    ”Kaikkea saa tehdä. 

                        Kaikkea pitää tehdä. 

                            Kaikkia ovia pitää tempoa, 

                                   kaikkia kuita kurkotella. 

                                        On vain yksi ehto, elinehto: 

                                            Värisevää sielua ei saa tallata.” 

                                                – Tommy Tabermann

 

Talven taite -ko?

tuikku

Tänä aamuna tai oikeastaan aamupäivää se jo oli, kun kömmin pellavalakanoista alakertaan tuikkaamaan tulen puulieteen keittääkseni sunnuntaiaamun erikoisen eli valtavan mantelimaitoisen latten herätäkseni ylipitkien yöunien jälkeen. Vieläkin on epäuskoinen olo, oliko todellista, kun helmikuun viimeisenä päivänä nautimme aamiaisen auringossa kylpevällä verannalla. Vai näenkö edelleen unta?

Syötyäni pitkän, rauhaisan aamiaiseni nojailin keltaiseen paneeliseinään ja tunsin, kuinka auringon säteet hyväilivät kasvojani. Ajatukseni kiitivät, minnekäs muualle kuin rakkaalle saarellemme. Unohdin aamun lehdestä silmilleni pomppineet ikävät uutiset ja uppouduin hyvän olon tunteeseeni, johon pystyn helposti palaamaan kerta toisensa jälkeen. Kuviimme on tallentunut niin paljon elämyksiä, jotka ovat koskettaneet ilmeisen kokonaisvaltaisesti, koska niin sujuvasti pystyn palaamaan noihin hetkiin kuvilla tai ilman. Lempihuopikkaani takasivat varpailleni lämpimät olot ja villahuopa harteilla kietoi minut syleilyynsä.

Samos in my mind

 Vanhoja postauksia selatessani huomaan toistavani itseäni. Tammikuussa heitettyäni haikeat hyvästit joululle aloitan raikkaiden tulppaanien ihastelun ja kurkottelen kohti kevättä erilaisien oksien silmuja kasvatellen. Keskiviikon kauppareissulla nappasin kärryihin itselleni nimipäiväkimpun, joka viihtyy viileällä verannalla yöaikaan. Pelargonioiden talvetus näyttää onnistuneen mainiosti makuukamarimme ikkunalla. Nyt olisi aika vaihtaa niille uudet mullat kasvualustaksi tulevaan kauteen. 

Haikailuni välimerellisiin tunnelmiin on myös osa vuodenkiertoa, mutta tänä vuonna pidän pääni kylmänä ja jatkan unelmointiani vasta, kun maailmantilanne sen sallii eli joskus tuonnempana siis määrittelemättömänä ajankohtana. Täytyy myöntää, että iso pala sydämestäni suree ja on välillä ihan kiukuissaan, pettynyt, raivostunut ja vaikka mitä muita ikäviä tunteita. Pysähtyessäni syvään hengitellen tähän hetkeen näen tilanteessa lopulta paljon hyvää ja antoisaa. Koti meidän on meille maailman paras paikka elää ja olla.  Lehdestä luin senkin, että omakotitaloasuminen on monen haaveena nykypäivänä. Toiveina muuttohaluisilla on oma piha ja rauha. Niistä mekin saamme iloa päivittäin. 

Tarkistin juuri Bloggerista, kuinka monta postausta olen tähän mennessä julkaissut ja yllätyin, että reilusti yli 500 kertaa olen asetellut kuviani ja sanojani itseäni miellyttäviin asemiin. Näyttää seuraajien määrän kasvusta päätellen myös, että tekstini ovat olleet antoisia lukijoillekin. Huomaan rakkaan harrastukseni tehneen sen, että kirjoittaminen on suorastaan koukuttavaa. Jospa tämä tuleva kotikesä toisi uudenlaisen vireen varsinaisiin kotipostauksiini. Mieluusti lukisin kommenttejanne, mitkä aihepiirit kiinnostaisivat juuri sinua. Olisiko tarpeen kirjoittaa uudestaan esittely, kuka blogin takana hääräilee?

Hei, hei helmikuu! Tervetuloa maaliskuu! Tuija

 

Kuvamuistojen kaihoisissa mietteissä

Kulunut kesä on hassu sanonta, kun sitä alkaa miettimään kuvailevana ilmaisuna. Millainen kesä? Kulunut, kauhtunut, repaleinen...?

Kunhan toukokuun räntäsateista ja jäisistä aamuista selvittiin niin kyllä tämä Villa Iiriksen kotikesä on ollut uskomattoman hyvä ja hellä. Tämä vanha hurmaava rapistunut miljöö nauttii, kun täällä on elämää ja ihmisiä. 

Heinäkuussa vilinä oli erityisen vilkasta parin päivän ajan, kun meillä kuvattiin Uutta Häräntappoasetta.  Jännittävä maanantainen aamu aukeni kirkkaana, mutta hyisenä. Iltapäivästä sade siivitti kuvausryhmän touhuja, jotka jatkuivat iltamyöhään. Ihailtavaa joustavuutta ja yhteistoimintaa kaikilla tiimin jäsenillä. Nuorten näyttelijöiden intoa toistaa otos toisensa perään ei voinut kuin ihmetellä. Ihailtavaa työn iloa ja paloa! Elisa Viihteen minisarja julkaistaneen keväällä 2021.

Elokuussa saimme edelleen oleilla paviljonkien suojissa,  terassin katoksen alla ja pihakeinussa yläpihan metsikön keskellä. Taitaa olla niin, että tämä 24. kesä tällä pihalla soi ennätysmäisen monet aamiaishetket, ateriat ja iltatuokiot Suomen suvea ihmetellen. Pihapuiden tuijotteluun en taida kyllästyä koskaan. Seurassakaan ei ole ollut valittamista!

Leppeistä tunnelmista huolimatta sadepäivänä ajatukset ovat erityisen tiiviisti karanneet minnekäs muualle kuin Samokselle. Sääliksi käy saarelaisia turismin tyrehdyttyä. Meri on lämmin, rannat tyhjät, mikä sopisi nyt sateen viilentämänä päivänä minulle paremmin kuin hyvin. 

Neljä vuotta sitten pakkasin innoissani matkalaukkua. Se oli ensimmäinen syysmatkani Samokselle ja varmasti ei viimeinen. Lokakuussa viime vuonna lähdimme Matkavekan suoralla lähilomalennolla Joensuusta Samokselle. Ajoimme halki Keski-Suomen täällä kotimaassa kauemmin kuin lensimme kohteeseen. Tuo kokemus varmisti vain haaveeni syyslomista voimauttavissa maisemissa.

Nyt on kuitenkin kaikki matkustus jäissä. Varsinkin, kun koronanegatiivinen superkröhäni pitää minut visusti poissa ihmisten ilmoilta. Saan piristystä kuvista monissa muodoissaan. Silmäillessäni kuvakertomustani voin siirtyä mielessäni noihin hetkiin ja tuokioihin hyvinkin elävästi. Meri oli tyyni ja lämmin. Saimme oleilla rannoilla keskenämme. Uin jokaisessa poukamassa, johon pysähdyimme. Onneksi tein niin tietämättömänä siitä, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Elin hetkessä onnellisena ja hehkuvana. Samos in my mind on alter egoni, jonka missio on jakaa kuvillani hyviä tunnelmia ja toiveikkuutta tähän maailmaan. 

Verannallamme Mårbackani kukoistaa ja nauttii vielä auringon lämmöstä isojen ruutuikkunoiden suojissa. Olen onnistunut saamaan siitä jo monta tainta juurtumaan. Jospa ne selviäisivät talven yli rakkaudella ja hellillä sanoilla. Pelargoniat tuovat tuulahduksen nekin Kreikasta. Siellä nuo kylläkin useimmiten hehkuvat kirkkaissa väreissä. Valtavissa ruukuissa ne varmasti selviävät sikäläisestä leudosta talvikaudesta. Siis meidän mittapuussa leudosta, kun alimmat lämpötilat ovat kuin meillä lokakuussa. 

Syysmielellä, Tuija

tuikku

samosinmymind

Ihastuttava Lungo -kastelukannu

Kaupallinen yhteistyö/ Puutarhurin Maja

Kaksi vuotta sitten luettuani Kanelia ja kardemummaa  -blogista Marian puutarhapostauksen ihastuin, mutta mihin se onkin jotain mullistavaa. Vuosikaudet olen ajatellut, että ei ikinä, mistään hinnasta, meille tule muovista kastelukannua, mutta tämän juhannuksen kastelupuuhissa se sitten viimein selkeni, että kaftaanini helmat kasteli vuotava sinkkikannuni, joka sai viimeinkin itselleen vakavasti otettavan kilpailijan. Xalani itse asiassa vei voiton heti ensi kosketuksella.

Kiitos blogiyhteistyön Puutarhurin Majan Minnan kanssa on kesäiset kasteluhetkeni yhtä iloa!
Vesi lämpenee miellyttäväksi terassilla auringossa ja käsilihakset saavat voimaharjoittelua, kun kannu on täysi. Lopulta hoksasin, että sen voi täyttää vaikka vain puolilleenkin niin on vähän keveämpää kastella kukkia eri puolilla pihapiiriä. Mieluummin enemmän askelia kuin kipeytyvä selkä, joka menee minulla helposti vinoon täyttä kannua kantaessani. Mietinkin, että pitäisikö olla kaksi samanlaista niin tasapaino säilyisi paremmin ja molemmat hauikset kasvaisivat tasaisesti.

https://puutarhurinmaja.fi/tuote-osasto/tuotemerkit/xala/

Eikös olekin soma kuin vanhanaikainen kahvipannu, joka sopii miljööseemme kuin nenä päähän. Tällä suloisuudella on markkinoilla myös pikkusisko, joka on 8 litran vetoinen. Sitä on saatavilla ainakin valkeana. Värinä vanha vihreä on myös hurmaava. Musta ei enää tänä vuonna valitettavasti ole saatavilla. Onpahan, mistä unelmoida!

Puutarhurin Majan puodin Varastomyymälä sijaitsee Tampereella Hervannassa hyvien yhteyksien varrella. Tästä klikkaamalla pääset verkkokauppaan tutkailemaan monipuolista tuotetarjontaa. Nämä koristelinnut täytyy pitää mielessä, vaikka meidän tontilla majailee omasta takaa runsas linnusto. Tämäkin on ajankohtainen ja tyylikäs. Tämä viihtyisi varmasti pitkään maljakossa. Kalkkimaaleja löytyy moneen tarpeeseen.

"Puutarhurin Maja on Tampereen ensimmäinen virallinen Frenchic Furniture Paint jälleenmyyjä. Meiltä saat koko Frenchic tuotevalikoiman verkkokaupasta sekä myymälästä. Voit tulla myös itse testailemaan maaleja varastopuodille Tampereen Hervantaan."

Infoa aukioloajoista löydät täältä. 

Instagramissa tili löytyy nimellä puutarhurinmaja. 

Facebook -sivulle pääset tästä tai tuosta aiemmasta linkistä. 

Näetkö sinä tuijottavat silmät? 

https://puutarhurinmaja.fi/tuote-osasto/tuotemerkit/xala/

Kuten huomaat Lungosta on moneksi. Se on loistava kukkamaljakkonakin. Nappasin maitohorsmaviljelmiltämme muutaman varren, jotka hipovat kohti korkeuksia. Yritin ottaa kuvan, jossa kannun kuninkaallisuus pääsisi oikeuksiinsa. Tämän kanssa kulkiessa on hymy huulilla ja tuo kaunotar inspiroi monenlaisiin kuvauksiin, kunhan saan hovikuvaajani sopivalle hollille uudemman kerran. Ideoita on, vaikka muille jakaa. Kiitos Lauri!

Marimekon Maininki -mekko

Pionien Koti

Xala Lungo

https://www.honkasenpuutarha.fi/tuote-osasto/kesakukat/

Kotikesä on osoittautunut valloittavaksi. On ihanaa ihmetellä kesäisiä kukkijoita aamuvirkkuna. Kasteinen nurmi tuoksuu virkistävältä ja olenpahan kulkenut samaa polkua pihajäniksemme kanssa. Selvisi, mikä oli käynyt tallomassa oreganot maan tasalle. Oravakin piti meitä hereillä juhannusyönä, kun lähimatkailimme omalla takapihalla. Teltassa uni maistui makealta, kunhan orava malttoi hiljentyä. 

Kiitollisuus lisää hyvinvointia kuten moni muukin asia. Tässä ja nyt olen erityisen onnellinen mainiosta blogiyhteistyöstä Minna ja kesäsateesta, jota kaikki kasvit kaipasivat!

Sydämellisin kesämiettein! Tuija

Kiitollinen kesäihminen

Kesäretkeilyä

Koti meidän käväisi perinteisellä kesäretkellään tutuissa maisemissa, joissa löysimme uusia polkuja.

Toimin, kun on oikea hetki

Kohta on kulunut kokonainen kuukausi edellisestä postauksesta. Näkökulmasta riippuu, onko se lyhyt vai pitkä aika. Postauksia olen idätellyt mielessä ja eilen aamulla oikein pitkäkin ajatuskulku puski pintaan aamuviideltä. Luettuani kirjaa tovin jos toisenkin lopulta uni tuli ja vei mennessään höyhensaarille. Vapaapäivän aamun pitkät jatkounet ovat yksi ihanimmista asioista, joita tiedän. Blogi jäi taas kerran uinumaan. Hyvä niin. Ei ollut otollinen hetki.

Bloggaamisen flow on se, kun teksti alkaa soljua sen kummemmin patistelematta. Tapanani on useimmiten inspiroitua kuvasta tai kuvasarjoista. Kuviini ja toistenkin otoksiin olen kyllä sukeltanut kuin Aegean meren aaltoihin etsimään virkistystä. Välillä olen ratsastanut aallon harjalla ja toisinaan räpiköinyt pysyäkseni pinnalla uudenlaisen etäarjen tyrskyissä.

Voimavarojen vaaliminen -kortti Hyvän mielen korteista on tuossa seinähyllyllä muistuttamassa: Teen asioita, jotka tuovat minulle iloa ja voimaa. Keväinen, aurinkoinen sää on ilahduttanut usein ja kotipiha, jossa on tilaa tuulettaa ajatuksia. Talven jäljiltä ruskeiden ruohojen seasta olen käynyt kurkkimassa vuokkojamme. Värikirjo on valtaisa. Erilaisia sinen sävyjä on hämmästyttävä määrä, pinkeistä ja liloista puhumattakaan. Valkeita on tänä vuonna enemmän kuin aiemmin. Olen kömpinyt ruohonjuuritasolle höpöttämään niille kannustavia sanoja.

Sääennusteen mukaan navakat tuulet ovat menneet menojaan ja silloin saatan iltapäivän auringossa tarjeta suunnata tälle parhaat päivänsä nähneelle puutarhapenkillemme teekupin kera ihmettelemään siperianherneiden ja syreenien hiirenkorvien kehitystä. Valkovuokkamätäs on myös tuossa vierellä, mutta vielä on odotettava niiden kukoistuksen hetkiä.

Kiitollisuuden on tutkitusti todettu lisäävän hyvinvointia. Onko kiitollisuuspäiväkirja sinulle tuttu? Olen huomannut, että niinä päivinä, joina kirjaan ylös muutaman kiitollisuuden aiheen, mielentila on selkeästi toiveikkaampi ja hyvä kaikesta ympärillä vellovasta huolimatta. Valikoin tarkoin asiat, joihin käytän aikaani. Nautin kauneudesta ja hyvää mieltä tuottavista kohtaamisista. Viime aikoina olen puhunut lukuisia antoisia puheluita läheisten kanssa. Videopuhelut ovat loistokeksintö. Kelaan uudestaan ja uudestaan parhaita ilmeitä ja temppuja. Kiitos niistä perheemme nuorimmille!

Ruusupensaiden punaiset silmut hehkuivat kilpaa vasten vuorenkilven vihreitä lehtiä, kun kuljeskelin nautiskellen ympäri pihapiiriä. Ilolla valmistaudun vastaanottamaan Villa Iiriksen kotikesän kasvun ihmeineen. Viime viikolla jo olin ripustaa riippumaton puiden väliin, mutta maltoin mieleni.

Ymmärrän, millaisilla asioilla saan viretilani kohoamaan. Yksi olennainen osa elämäniloja on kuvaaminen, kirjoittaminen ja monenmoinen tekeminen. Uppoudun omaan maailmaani ja rakastan sitä tunnetta, kun saan luotua jotakin uutta tai opin uuden taidon kuten hulavanteen pyörityksen. Tai no, osasinhan minä aiemmin sellaista tavallista hulailua, mutta tämä painava tuotti ensin mojovia mustelmia ja sinnikkäällä harjoittelulla voin sanoa jo olevani aika pro. Parvekkeella on oiva tila tuohon taukojumppailuun.

Lohduttoman kuiva heinikko muuttuu pian vehreäksi keitaaksi. Kankaan paloista loihdin ommellen jotakin yllättävää ja ruoanlaitto inspiraatiolla on minun juttuni. Rosepippuri ja puuliesi ovat lyömätön yhdistelmä, joiden avulla olen pitänyt meidät hyvissä pöperöissä. Kohta alkaa kesäkeittiökausi ja uudenlaiset kokkailut eli wokkailut.

Kotielämä on saanut uudenlaisia värisävyjä ja mausteita, joista ammennan aineksia jatkossakin. Koti meidän on osoittanut muuntautumiskykynsä ja joustavuutensa. Pysy matkassa, vaikkakin hitaammassa.

Sydämellisin terveisin Tuija

Se, mihin kiinnitän huomioni kasvaa

Oletko huomannut kaiken koronauutisoinnin lomassa, että aurinko lämmittää jo ja tuo tuulahduksen keväästä? Ulkona tuntui kyllä hyytävä tuuli, mutta ah, tämä valon määrä, se on odotettua ja voimaannuttavaa.

Aamulla nukuin pitkään ja herääminen auringon säteiden tanssiessa kasvoilla ei voinut olla kuin ilo ja onni. Olotila oli odotetun kaltainen. Viikolla  väsymyksen iskiessä kannustin itseäni tuolla tunnetilalla tähän aikatauluttomaan lauantaihin suunnaten.  Uuteen poltetun oranssiin neuleeseen kääriytyminen on tuonut lämpöä sisimpäänikin. Alerekin löydöstä tulikin kukoistusvaatteeni, jonka suojissa löysin itsestäni uusia puolia.

Huomion keskittäminen on hyvän mielen taito, josta saan merkityksellisyyttä elämääni. Hyväksyn sen, etten tiedä ja kiitollisuus asioista, jotka elämässäni ovat hyvin lisäävät onnellisuuttani. Tutkitusti kiitollisuus on huomattava voimavara, jonka hyvinvointia lisäävän vaikutuksen voit saada niinkin pienellä teolla kuin kirjaamalla iltaisin päivästäsi kolme kiitollisuuden aihetta. Pieni vaaleanpunainen muistikirjani on paikka, johon talletan pieniä kiitollisuuden puroja, joilla kasvaa elämänvirta.

Teen asioita, jotka ovat itselleni tärkeitä, huomaan ympärilläni olevan kauneuden, teen hauskoja asioita niiden itsensä vuoksi sekä asioita, jotka tuovat minulle iloa ja voimaa ovat muistamisen arvoisia voimalauseita, jotka löytyvät Hyvän mielen korteista. Korttien luojat Maaretta Tukiainen ja Krista Keltanen ovat molemmat monipuolisia alojensa ammattilaisia. On ollut upeaa kohdata heidän kaltaisiaan unelmiensa toteuttajia.

Aamiaispöydässä jäin ihastelemaan valoa kohti kurkottelevaa lankaköynnöstä, joka majailee hyvinvoivana salin pöydän puulaatikossa, miten pikkuruiset lehdet voivatkaan olla suloisia ja elämäniloisia.

Keittiön ikkunalla tulppaanit ovatkin vaaleanpunaisia, vaikka luulin ostaneeni valkeita häivähdyksellä punervaa. Kevään merkki on, kun illan suun auringon kajo osuu keittiön paneeliseinään loihtien hienoja varjojen leikkejä.


Elämän ei tarvitse olla täydellistä ollakseen miellyttävää. Riittävän hyvä on jokaisen omasta asenteesta kiinni. Lukisin mieluusti kommenteista, mikä sinua eniten miellyttää blogipostauksissani? Saatko kiinni tunnetilasta, jonka toivoisin jakavani teidän lukijoiden kanssa? Missä onnistun, mihin toivoisit parannusta?

Maaliskuisin kevätillan terveisin Tuija Toiveikas

Kynttilänpäivän arvontapostaus

Kaupallinen yhteistyö

                              Hyväsydäminen helmikuun toivotus sinulle lukijani!

Minulla on ilo julkistaa tämän postauksen myötä merkityksellinen ja mieluisa yhteistyö Havin kanssa. Onko nimi sinulle tuttu?

Havi on vuonna 1829 perustettu kotimainen tuotemerkki, jonka kynttilät ja kattaustuotteet ovat luoneet tunnelmaa suomalaisiin koteihin jo lähes kahden vuosisadan ajan. Havin tuotevalikoimasta löydät korkealaatuisia tuotteita kattamiseen ja tunnelman luomiseen. Tämän linkin kautta pääset lukemaan Havin tarinan kokonaisuudessaan: https://www.havis.fi/tarina/ ja yrityksen historiikki löytyy jälkimmäisen linkin takaa.


HAVI'S on kotimainen sisustus & lifestyle -brändi, joka perustettiin vuonna 2016 tunnetun Havi -tuotemerkin rinnalle. Kun Havi on tunnettu perinteisistä kynttilöistään, tuo HAVI'S tarjolle laajemman valikoiman erilaisia kodinsisustustuotteita. HAVI'S mallistosta löytyy muun muassa kodintekstiilejä, huonetuoksuja, lyhtyjä sekä tietenkin kynttilöitä.

Havi on minulle tuttu tuotenimi lapsuudesta, jolloin joulun aikaan poltettiin kynttilöitä säästeliäästi. 'Havin kynttilät palavat parhaiten' - sanonta äitini suusta on jäänyt elävästi mieleeni. Häpeäkseni minun on tunnustettava, että monenlaisia vaihtoehtoja on tullut testattua kynttilöiden suurkuluttajana. Nyt  sain kuitenkin kokeiltavakseni monipuolisen Havin tuotepaketin, josta iloitsin kuin joulusta pikkutyttönä. Lauantain #tärkeintätänään oli kuvailla kynttilöitä eri kuvakulmista. Tässä sinulle on tarjolla kattauksen parhaimmistoa. Ole hyvä!

https://www.havis.fi/tuote-osasto/kynttilat/

Kynttilöiden ohessa tuli hurmaavan raikas huonetuoksu After The Rain, jonka sijoituspaikka on vielä mietinnässä. Huomasin, että sitä ei saa sijoittaa lähelle tulta, koska öljy on tulenarkaa. Saattaa olla, että tuo raikas tuoksu pääsee ilahduttamaan alakerran suihkuhuonetta. Kuvaan sen päivänvalossa ja lisään tänne, kun saan mieluisan otoksen iloksenne.

HAVI'S HOME

Keittiön piristys ovat uudet patalaput ja -kinnas, joiden kuosi sopii kotimme värimaailmaan erityisen hyvin. Pikkukaappi keittiön hirsiseinällä on kätevä vähemmän esteettisen sälän säilyttämiseen. Tuo on muuten ensimmäinen seinä, josta otimme esille jykevät hirret kauniine salvoksineen. Silloin en osannut edes haaveilla bloggaamista, mikä oli tuntematon ilmiö tuohon aikaan, ainakin minulle, joka kärsin silloin pahasta 'tietokoneallergiasta' naputeltuani ikuisuudelta tuntuneen ajanjakson Toivo -nimistä lopputyötäni yliopistolle.

http://www.havi.fi/blog/tuote/havi-kasinvalettu-antiikkikynttila/

Jos sinulle virisi into voittaa itsellesi Havin kotimainen 30 euron arvoinen tuotepaketti, niin jätäpä kiireenvilkkaa toiveikas kommenttisi, jossa kuvailet, mitä Havi tuo sinulle mieleen ja perustelu, miksi juuri sinä olisit ansainnut tämän helmikuisen onnenpotkun.

Osallistumisaikaa Havi -arvontaan sinulla on ystävänpäivään 14.2. kello 14 asti. Teen parhaani julkaistakseni voittajan ystävänpäivän iltana.

Huomaathan, että osallistumiskriteerinä on kirjautuminen blogini tähtilukijaksi, mikä on vaivatonta. Instagramissa löydymme tileiltä: tuikku ja havifi. Tervetuloa seuraajaksi! Käyttämällä tägejä: #havifi ja #havihetki löydät paljon inspiroivia kuvia Havi -tuotteista. Inspiroitumisiin!

http://www.havi.fi/blog/tuote/havi-kasinvalettu-antiikkikynttila/

http://www.havi.fi/blog/tuote/havi-poytakynttila-8/

http://www.havi.fi/blog/tuote/havi-juhlakruunukynttila/

Havin logossa on teksti hyvä sydän ja kyllä äiti on ollut oikeassa, Havin kynttilät palavat kauniin tasaisesti. Yksikin kynttilä luo iloa arkiaamuun ja useampi juhlavan tunnelman hehkullaan.

http://www.havi.fi/blog/tuote/havi-juhlakruunukynttila/

http://www.havi.fi/blog/tuote/havi-juhlakruunukynttila/

                        Tunnelmallisin kynttilänpäivän terveisin ja onnentoivotuksin! Tuikku ;)

http://www.havi.fi/blog/tuote/havi-poytakynttila-8/