Ihanainen Neiti Kevät lumosit minut ja otit pauloihisi viime viikonvaihteessa. Avasin parvekkeen oven selkosen selälleen ja nautin kevättuulen vireestä paljaissa nilkoissani. Taivaalla liihotteli kurkiaura ja joutsenten huudot kaikuivat lähikosteikolta. Petivaatteet raikastuivat ja mieli kirkastui. Pölypallerot saivat kyytiä ja rankakasan oksien kanssa mittelin voimiani ennen lauantaisaunaa. Ruohomättäiden alta pilkottaneet sinivuokot yllättivät iloisesti.
Nautinto vailla vertaa!
Mutta, arki koitti ja takatalvi. Leikittelitkö tunteillani Neiti Kevät? Oletko ilkikurinen vai testasitko tahdonlujuuttani? Viileydestä nauttivat ainakin verannalla kukoistavat euron tulppaanit eli kaiketi olen kuitenkin kiitollinen. Silmäniloa on riittänyt jo yli kymmenen päivää.
Tänään sisuunnuin ja puskin läpi tuiskun ja tuiverruksen kohti Ikeaa. Miksikö? No, siksi, kun lippu liehui suomen kielen päivän kunniaksi. Tekeillä on kaunismuotoiseen kirjoitettuun kieleemme liittyvä mahtava yhteistyöpostaus. Onneksi löysin etsimäni. Siitä lisää heti, kun kuvaukset onnistuvat.
Nyt on aika lepuuttaa jalkoja lämpöisissa syylingeissä, jotka muotoutuivat oikein sulavasti minulle sopiviksi saunan lauteilla liotellen lämpimässä vedessä. Jos jaksoit seurata tänne asti niin kerronpahan vain, että kevät tuo tullessaan yhtä sun toista kivaa asiaa.
Säästyitkö sinä takatalven kurimukselta vai jäitkö lumen saartamaksi?
Neiti Kevät, olen ymmärtäväinen, että aurinkovoimaasi kaivattiin muualla. Palaathan kuitenkin pian takaisin?
Ikävöiden, Tuija
