Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäkoti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäkoti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Hauhon Wanha Raitti


https://www.hauhonvanharaitti.fi/




Keväästä asti veneretki Hauholle oli mielessämme ja heti, kun sopiva ajankohta oli tarjolla tartuimme toimeen. Mukaan pakattiin varusteet sekä viileään että helteiseen keliin. Ensimmäistä kertaa myös pellavainen tuplalakana ja untuvapeitto pääsivät mukaan, mikä osoittautui oikein mainioksi ratkaisuksi. Samaten kokkahytti vallattiin nyt meille, kun oli mistä valita kahdestaan reissatessa. Perähytissä säilytimme reissuvarusteita väljästi eli sotkuisesti=minä ;). Lasten aikuistuttua olen huomannut itsessäni uuden piirteen, joka pääsee pulpahtamaan esille aina silloin tällöin. Onneksi osaan ryhdistäytyä ripeästi.

Suuntasimme kotisatamasta yöksi Valkeakosken vieraslaituriin, joista valitsimme sen tiiviimmin täytetyn. Iltapalapizzan nautiskelu olisi voinut olla hauskempikin kokemus. Virhe, josta otimme opiksi. Onneksi veneellä on aina mukana korvatulppia ja minun onneni on sikeät unenlahjat luonnonhelmassa.

Aamulla jatkoimme kohti Kyllönjokea, joka on elämys. Siellä kapeaa uomaa putputellessa tuntuu kuin olisi jossakin kaukana. Luonnon erityislaatuisuus sykähdyttää joka kerta. Maisemista nautiskellessa oli yllättävä iloinen kohtaaminen, kun  blogimaailmasta tuttu Nainen Talossa tuli perheineen vastaan. Vieläkin hymyilyttää!

Tarkoituksenamme oli pysähtyä Alvettulan laituriin, mutta niin oli moni muukin venekunta tehnyt. Alvettulan kauppa on kuuluisa herkullisista pizzoistaan, joiden maistaminen jäi seuraavaan kertaan. Jatkoimme suoraan kohti Hauhoa ja jännitimme, onko siellä tilaa. Etukäteishermoilu oli turhaa. Meitä oli vastassa suloistakin suloisempi kyläsatama uusine laitureineen. Pohjoislaidalla on kaksi vieraspaikkaa, joihin sujuvasti saimme paattimme mahtumaan. Ystävällinen paikallinen veneilijä vinkkasi, että rantaa ei ole ruopattu kuin 17 metriä laiturin päästä niin osasimme ottaa tämän huomioon kiinnityksessä.

Hauhon raitilla olemme piipahtaneet autolla jokusia kertoja, mutta nyt oli ensimmäinen kerta, kun veneeltä lähdimme seikkailemaan kylälle. Heti ensi metreiltä huokailin ihastuksesta. Kaikkialla oli siistiä, kiinteistöt kauniita ja hyvin hoidettuja. Pilvien ilmestyttä varjostamaan iltaamme sekään ei haitannut, kun lämmin kesäilta ja idyllinen kylämiljöö veivät huomion. Alla kuvasaldoa ihanasta iltakävelystä Hauhon Wanhalla Raitilla. Tästä linkistä löydät lisätietoa Hämeenlinnaan kuuluvasta kirjonkylästä: https://www.hauhonvanharaitti.fi/ Rattoisaa kuvaretkeä!




Tie venesatamaan


Kirkonmuuriaita






































Voi niitä onnellisia, jotka asuvat tuolla rannalla. Ilta-auringossa näimme monia laitureillaan nautiskelemassa ja taas aamulla auringon säteet tavoittivat tuon maiseman. Pulahdin veneen perästä iltauinnille ja aamulla uudestaan, mikä tekee veneretkistä erityisen mukavia. Uiva kesämökkimme on suonut iloa kesiimme jo 15 vuotta. Lasten kanssa retkeillen Unelma osoittautui loistolöydöksi ja nyt se on meille kahdelle oikein sopiva menopeli. Päiväretkille mahdumme matkaan isommallakin joukolla. Sopu sijaa antaa! 






Lähimatkailun helmi on Hauhon viehättävä kylämiljöö, jonka eheä kokonaisuus on harvinaislaatuinen. Yksityiskohtiin on panostettu. Kaikkialla on samanlaiset punamullalla maalatut aidat, kyltit ovat selkeitä ja tyylikkäitä, pihapiirit selkeästi rakkaudella kunnostettuja. Heleä kesäilta ja suloistakin suloisempi kesäaamu saivat harkitsemaan toista yötä idyllissä. Sen sijaan sanoimme haikeat hyvästi kylälle, jonka soisi lukeutuvan monien vierailukohteeksi. Kirkon vierellä on hyvä parkkipaikka autoilijoille ja Pirkanmaalaisille tämä on hieno pyöräretkikohde. Näkötornilta on hulppeat näkymät järvelle. Kesäillan hurmaava tunnelma jää mieliimme tuomaan lämpöä ja iloa talven pimeyteen. 

Unelmamatkaterveisin Tuija



Valkeakosken silta

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Sunnuntainen sadepäivä







Viikko sitten piipahdimme Helsingissä ja toiveeni löytää kirja Kaaoksenkesyttäjä jäi toteutumattomaksi haaveeksi. Sen sijaan löysin samannimisen Facebook -sivun ja sieltä mainion videon otsikolla Tee palvelus lapsillesi. Jos sinua kiinnostaa, mikä tuo Paula Mäntysen haastattelu pitää sisällään, niin klikkaa itsesi rohkeasti vartiksi aiheen pariin. 





Onnekseni tämä sunnuntaipäivä ei näyttäytynyt yhtä aurinkoisena kuin eilinen, ensimmäinen varsin kesäinen päivä. Vietin pyjamapäivää kynttelikön alla sohvan nurkassa tutkailtuani lankanyttyröitäni, joita myönnän olevan vaikka muille jakaa. 





Virkkuu ei kuitenkaan lopulta inspiroinut, tartuin kameraan ja eikös, taas, katseeni osunut kirjahyllyymme. Mitä ihmettä sen kanssa teemme? Moderni Expedit ei oikein istu meille, mutta siihen on saanut säilöttyä valtaisan määrän kirjoja ja erinäisiä tavaroita. Jos haluat sen omaksesi niin laita ihmeessä viestiä. Tavaroiden karsinta ja uudelleen sijoittelu olisi kyllä mieluisaa.





Tavoitteena on harmoninen koti, myös säilytystiloiltaan. 
Utopiaa vai totta...







Tänään meillä puhalsivat fengshuin -tuulet, kun muutama kaappi ja laatikosto tyhjennettiin turhasta roinasta. Omaa puuhaani hidastaa, kun haluan tunnollisesti lajitella kaikki tarkoin. Paperit, pahvit, poltettavat, kierrätettävät, ongelmajätteet, sekalaiset jne. 

Kynsilakka-arsenaalini sohvapöydän laatikossa järkytti ja vielä enemmän se, että mihin ihmeeseen nuo puolikuivat purkit kuuluu laittaa. Täältä se ja monen muunkin "roskan" sijoituspaikka löytyy. Lupaan, että yhtään uutta kynsilakkaa en enää osta, ainakaan vuoteen. 

Kehtaanko edes myöntää, että ennen lakkiaisia ostamani uusin purnukka on avaamatta hyllyssä ja senkin hairahduin ostamaan vain ja ainoastaan sen ihanan nimen, Pionimeri, takia. Olisinpa tuolloin tajunnut, millainen hyökyaalto laatikkooni oli kätkettynä. 






Tämäkin perintölankakerä osoittautui pettymyksekseni keinokuituiseksi, kun testasin sen palo-ominaisuutta. Tiesithän, että villa palaa kuin puu ja muuttuu tuhkaksi, keinokuitu puolestaan sulaa ja haisee pahalta kärventyessään. Aikeenani oli huovuttaa vaaleansinisiä palloja pesukoneessa, mutta nytpä keksin jotakin muuta.







                    Yhteistyöllä eteenpäin askel askeleelta! 

                               Sateen ropistessa, Tuija