Tänä perjantaina puhtia ei ollut samaan malliin kuin viikko sitten. Tosin siitä asti on tämä postaus uinunut mieleni sopukoissa. Joutilaisuus antaa sijaa luovuudelle.
Jokunen vuosi sitten talvilomalla meille tuli into kylään. Se sai meidät ihan pikkuisen kurkistamaan salin parketin alle ja sen alla olleen muovimaton, alimmaisena lymyilleen lastulevyn alta se sitten löytyi. Haaveilemamme lautalattia, jonka muodonmuutos tasoitteen peittämästä, rujosta paikkaillusta alusta huolimatta toteutui sitkeydellä ja lukemattomilla työtunneilla.
Kuvassa näkyvän kaapiston paikalla on aikanaan ollut kaakeliuuni, joka on joutunut puretuksi 70 -luvulla. Sitä paikkailtua lattiaa ja tasoitetta oli juuri siinä kohdassa reilusti. Kaakeliuunin paloja on löytynyt tontilta maahan peitettynä ja sen surullisen kohtalon muistoksi ostimme kolme isoa kynttilälyhtyä, joiden välke pitää yllä haavettamme tulisijasta.
Tuplaikkunoiden yläkarmiin on lyijykynällä kirjoitettu vanhalla kaunokäsialalla Ruokasali, joten sanomattakin on selvää tämän huoneen nimi. Salissa on mukava oleilla yhdessä ja erikseen, oman väen kesken ja ystävien kera. Ison ruokapöydän ääressä mahtuu puuhailemaan ja aterioimaan.
Keittiön seiniä kiertää rintapaneeli, joka on mitoitettu T -ikkunoidemme mukaan. Yläosa on tapetoitu raitatapetilla ja kattolistan vierustalla kulkee Vanamo -boordi. Halusimme jatkaa samaa tyyliä salin puolella, mutta sen tapetoimme hillityn vaniljansävyisellä himmeäraitaisemmalla tapetilla.
Salin patterien ritilöitä mietimme pitkään ja hartaasti. Kaupasta löytyvät valmiit eivät tuntuneet sopivilta. Taas kerran tuntui, että kaikella on tarkoituksensa, kun lopulta Lauri oivalsi ratkaisun olevan lähempänä kuin arvasimmekaan.
Isoisän aikaiset vanhan kuivurin ritilät olivat vuosikausia puuhun rakennetun majan alakerran seininä, mutta rakennelman alkaessa ajan saatossa huojua uhkaavasti siitä saimmekin oivalliset suojaritilät pattereille, jotka olisivat muutoin pilanneet salin harmonisen kokonaisuuden. Tämä kuvastaa meidän tapaamme elää ja olla osana tämän talon tarinaa.
Perjantai-illan tarinoin, Tuija
