Tuokiokuvia Villa Iiriksen syksystä 2021

Kotielämämme keskiössä on tämä isoin tilamme, jota saliksi kutsumme. Siellä syödään, soitellaan, jutellaan, levätään, ideoidaan, luetaan, seurustellaan, puuhaillaan, pelaillaan ja nautitaan kodin lempeästä tunnelmasta. Neliöitä on pienen yksiön verran.

Pöydälle kertyy etenkin minun kirjojani ja lankakeriä. Lehtiä on kumpaisellakin pinoissa. Ne ovat osa arkeamme, joka koostuu innostavista asioista ja tekemisistä. 

Tumma puu kalusteissa ja vaaleat helmiponttipaneelit seinissä ovat valinta, johon olemme edelleen tyytyväisiä. Väripilkut tulevat sitten vaihtelevista tekijöistä. Lokerokaappeihimme löytämämme turkoosit nupit tuovat Samoksen hyvät tunnelmat mieliin. Keittiön väliköstä pilkistävä löytökaappi on samaa sävyä. Rompetorilta aikanaan ostamani karttapallo hurmasi väreineen ja onkin yksi kotimme lempiesineistä, joista useimmat ovat kulkeneet matkassamme jo kauan. 

Pallolamput kattovalaisimiksi ostimme Ikeasta heti alkuvuosina. Niiden yksinkertainen muotokieli sopii meidän tyylimme höysteeksi. Antiikkisten tammituolien verhoilut olen vaihtanut monta kertaa aina kulloiseenkin tilanteeseen sopiviksi. Nämä viimeisimmät tein Indiskan paksusta puuvillapöytäliinasta, jonka pintakuvio sopi mainiosti tuolien kaarevien selustojen pariksi. Valkeat pellavaverhot ovat eleettömät kehykset korkeille alkuperäisille ikkunoille. 

Ympäri Eurooppaa matkannut kapsäkki on pullollaan erilaisia lankanyssyköitä ja retkikoppa on aina hyvä olla valmiudessa seikkailuihin. Lukeva tyttö -patsas oli isöäidilläni kaakeliuunin reunustalla ja muistan, kuinka sitä ihailin. Ihanaa, että se seurailee tuolta kaapin päältä meidän puuhiamme. 

 

Kirpputorilta löysin tuon suloisen pullukan korin, jossa on lankoja, mitäpäs muutakaan. Tuoksupielikistä leyhähtää raikas sitruunainen tuoksu, kun sen lehtiä sipaisee ohi kulkeissaan. Pyöröpuikkolaivani kuljettaa tarpeellisen puikkopataljoonan erilaisiin neuletöihin.

Vuosi sitten paikallislehden toimittajan vierailtua kodissamme jäi mieleeni hänen tuntemuksensa vanhan talon hengestä, joka on säilynyt remonttien saatossa. Ainutlaatuinen rauha sulkee syleilyynsä, kun antautuu sille aistit avoinna ja mieli herkkänä. 

Tunnelmallisin sunnuntai-illan terveisin Villa Iiriksestä! Tuija